- Etusivu
- Lakipalvelut yrityksille
- Yrityksen lopettaminen
Yrityksen lopettaminen hallitusti
Yrityksen lopettamiseen liittyy useita juridisia vaiheita, jotka kannattaa suunnitella huolellisesti. Autamme yrityksiä esimerkiksi:
- selvitysmenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa
- yhtiön velkojen ja velkojien selvittämisessä
- sopimusten ja muiden vastuiden läpikäynnissä
- yhtiön omaisuuden ja jäljelle jäävien varojen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä
- tarvittavien asiakirjojen ja päätösten laatimisessa
Tavoitteena on, että yrityksen toiminta voidaan päättää hallitusti ja tarvittavat juridiset velvoitteet tulevat huomioiduiksi.
Autamme yrityksiä myös saatavien perinnässä vapaaehtoisesta perinnästä tarvittaessa oikeudelliseen perintään asti. Jos asiakas on jättänyt laskun maksamatta, lue myös miten maksamattoman laskun perinnässä kannattaa edetä.
Monet yrityksen lopettamiseen ja perintään liittyvät neuvottelut ja asiakirjatyöt voidaan hoitaa myös etänä.
Ota yhteyttä ammattilaiseen
Yrityksen lopettaminen kannattaa hoitaa suunnitelmallisesti – vältä virheet ja turhat riskit asiantuntijan avulla.
📞 Ota yhteyttä – me autamme yritystäsi hoitamaan kaikki lakisääteiset velvoitteet hallitusti loppuun ja varmistamaan, että prosessi etenee sujuvasti.
👉 Ota rohkeasti yhteyttä jo alkuvaiheessa – säästät aikaa, vaivaa ja kustannuksia.
Varaa ilmainen alkukartoitus
Ota juristi yrityksen avuksi
Selvitysmenettely
Selvitysmenettely – hallittu tapa purkaa osakeyhtiö
Selvitysmenettely on tavallinen tapa lopettaa osakeyhtiö silloin, kun yhtiön toiminta halutaan päättää hallitusti.
Selvitysmenettely voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun:
- yritystoimintaa ei haluta enää jatkaa
- yhtiölle ei löydy ostajaa
- yhtiön toiminta on päättynyt, mutta yhtiö halutaan purkaa asianmukaisesti
Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja valitsee selvitysmiehen. Selvitysmenettely kestää vähintään useita kuukausia, joten sen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa.
Mitä selvitysmies tekee?
Selvitysmies huolehtii yhtiön asioista selvitystilan aikana. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa:
- yhtiön varallisuusaseman selvittäminen
- velkojien ja velkojen selvittäminen
- tarvittavan omaisuuden muuttaminen rahaksi
- velkojen maksaminen
- mahdollisen ylijäämän jakaminen osakkeenomistajille
- lopputilityksen laatiminen ja esittäminen yhtiökokoukselle
Osakeyhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa.
Kuka voi toimia selvitysmiehenä?
Selvitysmiehen tehtävä edellyttää yhtiön taloudellisen ja juridisen tilanteen huolellista selvittämistä sekä menettelyn eri vaiheista huolehtimista. Tehtävään voidaan valita esimerkiksi yritysjuridiikkaan ja selvitysmenettelyihin perehtynyt asianajaja.
Anniassa selvitysmiehen tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Annian nykyisellä selvitysmenettelysivulla Maria on nimetty myös suoraan selvitysmiehen tehtäviä hoitavaksi asianajajaksi.
Tutustu myös yrityksen lopettamiseen liittyviin lakipalveluihimme tai ota yhteyttä, kun osakeyhtiön selvitysmenettely on ajankohtainen.

Miten yritys haetaan selvitystilaan?
Selvitysmenettelyn vaiheet – näin osakeyhtiö puretaan hallitusti
Selvitysmenettely alkaa yhtiökokouksen päätöksellä. Menettelyn tarkoituksena on selvittää yhtiön taloudellinen tilanne, maksaa velat, jakaa mahdollinen jäljelle jäävä omaisuus ja lopulta purkaa yhtiö.
Selvitysmenettely kestää vähintään useita kuukausia, joten sen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa.
1. Yhtiökokous päättää selvitystilasta
Yhtiökokous päättää osakeyhtiön asettamisesta selvitystilaan ja valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen. Selvitysmies ottaa vastuun yhtiön asioiden hoitamisesta selvitystilan aikana.
2. Selvitystila ilmoitetaan kaupparekisteriin
Selvitysmies ilmoittaa selvitystilan ja selvitysmiehen tiedot PRH kaupparekisteriin viivytyksettä.
Samalla voidaan hakea julkista haastetta yhtiön velkojille.
3. Velkojille haetaan julkinen haaste
Selvitysmiehen on haettava PRH julkinen haaste velkojille, vaikka yhtiöllä ei olisi tiedossa olevia velkoja.
Julkisessa haasteessa velkojille asetetaan määräpäivä, johon mennessä heidän tulee ilmoittaa saatavansa. Selvitysmies huolehtii lisäksi siitä, että yhtiön tiedossa olevat velkojat saavat tiedon julkisesta haasteesta.
4. Yhtiön velat ja varallisuus selvitetään
Selvitysmies kartoittaa yhtiön varat, velat, sopimukset ja muut vastuut. Tarvittaessa yhtiön omaisuutta muutetaan rahaksi velkojen maksamista ja selvitysmenettelyn loppuun saattamista varten.
Jos velka on riitainen, erääntymätön tai sitä ei muusta syystä voida vielä maksaa, sen suorittamiseen tarvittavat varat on huomioitava ennen omaisuuden jakamista.
5. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan
Kun julkisen haasteen määräpäivä on ohitettu ja yhtiön tunnetut velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on varattu, jäljelle jäävä netto-omaisuus voidaan jakaa osakkeenomistajille.
Jako tehdään lähtökohtaisesti osakeomistuksen perusteella, ellei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.
Jos osakkeenomistaja haluaa moittia selvitysmiehen toimittamaa jakoa, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa.
6. Selvitysmies laatii lopputilityksen
Kun selvitysmiehen tehtävät on suoritettu, hän laatii kertomuksen koko selvitysmenettelystä ja omaisuuden jaosta.
Lopputilitykseen liitetään tarvittavat:
- tilinpäätökset
- toimintakertomukset
- mahdolliset tilintarkastuskertomukset
Lopputilitys esitetään yhtiökokouksessa ja ilmoitetaan tämän jälkeen kaupparekisteriin.
7. Osakeyhtiö purkautuu
Yhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa.
Selvitysmies ilmoittaa tämän jälkeen yhtiön purkautumisesta kaupparekisteriin. Myös lopputilitys ilmoitetaan PRH.
Apua selvitysmenettelyn kaikkiin vaiheisiin
Autamme yrityksen lopettamisen suunnittelussa ja voimme hoitaa selvitysmenettelyn eri vaiheet yhtiökokouksen päätöksistä ja rekisteri-ilmoituksista velkojien selvittämiseen ja lopputilitykseen asti.
Ota yhteyttä, kun osakeyhtiön lopettaminen tai selvitysmenettely on ajankohtainen.
Saatavan perintä
Tehokasta apua saatavien perintään – silloin kun maksua ei kuulu
Kun ammattilainen hoitaa perinnän, velallinen maksaa usein nopeammin ja suoremmin.
📌 Asiantunteva apu on erityisen tärkeää, jos:
- Asiakas on riitauttanut saatavan
- Maksun viivästyminen ei johdu maksukyvyttömyydestä
- Tarvitaan oikeudellista osaamista jatkotoimiin
💼 Me huolehdimme siitä, että perintä hoidetaan lainmukaisesti, määrätietoisesti ja asiakaslähtöisesti.
📞 Ota yhteyttä – selvitetään saatavat ja hoidetaan asia tehokkaasti maaliin.
Konkurssi
UKK – Usein kysytyt kysymykset
Velkoja tai velallinen.
Toimitetaan konkurssihakemus käräjäoikeudelle.
Velallinen hakee itse:
Tulee ilmetä yrityksen velat, omaisuus, suurimmat velkojat ja velkojien yhteystiedot, mahdollisen asianajajan suostumus pesänhoitajan tehtävään.
Velkoja tekee:
Velka ja sen peruste, mahdollisen asianajajan suostumus pesänhoitajan tehtävään.
Pesänhoitaja on yleensä konkursseihin erikoistunut puolueeton asianajaja, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen tilanne siis velat ja varat, sekä realisoida omaisuus. Anniasta pesänhoitajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti.
laatii pesäluettelon(varat ja velat sekä niiden määrä) ja sen lisäksi tekee velallisselvityksen yrityksen taloudesta ennen konkurssia ja konkurssiin johtaneesta tilanteesta. Hoitaa konkurssipesän käytännönasiat kuten irtisanoo työntekijät, realisoi omaisuuden, tilittää varat velkojille sekä laatii lopputilityksen eli selvityksen omista toimistaan kuolinpesässä.
Varat jaetaan velkojille suhtautettuna saatavien määriin, niin kauan kuin varoja riittää. Velkojilla on velkaperusteella määräytyvä etuoikeusjärjestys, jonka mukaan varat jaetaan.
Usein konkurssi päättyy, kun pesään saadut varat on jaettu velkojille ja pesänhoitaja on laatinut lopputilityksen. Konkurssin lopputilitys sisältää jakoluettelon, jossa eritellään velkojille maksettujen saatavien osuudet.
Milloin yritys voidaan asettaa konkurssiin?
Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa yrityksen omaisuus käytetään velkojen maksamiseen. Yritys voidaan asettaa konkurssiin, jos se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Konkurssia voi hakea:
- yritys itse eli velallinen
- yrityksen velkoja, kun konkurssiin asettamisen lainmukaiset edellytykset täyttyvät
Konkurssihakemus toimitetaan toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Yrityksen kohdalla asian käsittelee lähtökohtaisesti käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä yrityksen hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan.
Kun yritys hakee itse konkurssiin
Jos yritys hakee itse konkurssiin, hakemuksessa ja sen liitteissä annetaan tarvittavat tiedot yrityksen tilanteesta. Selvitystä tarvitaan muun muassa yrityksen varoista, veloista ja suurimmista velkojista.
Ennen konkurssihakemuksen tekemistä kannattaa arvioida yrityksen tilanne kokonaisuutena ja selvittää, onko konkurssi oikea menettely vai onko käytettävissä muita vaihtoehtoja.
Autamme yrityksen lopettamiseen ja konkurssihakemukseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä sekä tarvittavien asiakirjojen valmistelussa.
Kun velkoja hakee yritystä konkurssiin
Myös velkoja voi hakea yrityksen konkurssiin, jos konkurssilaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Velkojan saatavan ja velallisen maksukyvyttömyyden on tällöin täytettävä konkurssilain vaatimukset.
Velkojan tekemä konkurssihakemus annetaan velalliselle tiedoksi, ja velalliselle varataan mahdollisuus esittää oma kantansa ennen kuin käräjäoikeus ratkaisee konkurssiin asettamisen.
Jos yrityksesi on saanut velkojan konkurssihakemuksen, tilanteeseen kannattaa reagoida heti ja selvittää hakemuksen perusteet sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot.
Mitä tapahtuu, kun yritys asetetaan konkurssiin?
Kun käräjäoikeus asettaa yrityksen konkurssiin, yritys menettää määräysvallan konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen. Käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, joka ryhtyy selvittämään yrityksen varoja, velkoja ja muuta taloudellista tilannetta.
Konkurssi ei siis ole pelkkä yrityksen rekisteristä poistaminen, vaan laissa säädelty menettely, jossa velallisen omaisuus selvitetään ja käytetään velkojien saatavien maksamiseen.
Kuolinpesän konkurssi
Myös kuolinpesä voidaan tietyin edellytyksin asettaa konkurssiin. Pelkkä se, että kuolinpesän velat ylittävät sen varat, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että konkurssi olisi tarpeen.
Kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen ja konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuttamisen tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen tapa käyttää pesän omaisuus pesän ja vainajan velkojen maksamiseen.
Kun kuolinpesä asetetaan konkurssiin, määräysvalta konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen siirtyy konkurssipesälle ja käräjäoikeus määrää pesänhoitajan hoitamaan konkurssimenettelyä.
Ylivelkaisen kuolinpesän kohdalla konkurssi ei kuitenkaan aina ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Tilanteesta riippuen kuolinpesän velat ja varat voidaan selvittää myös pesänselvittäjän avulla.
Jos kuolinpesän varat eivät riitä velkoihin, vaihtoehdot kannattaa selvittää ennen konkurssihakemuksen tekemistä.
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua yrityksen tai kuolinpesän konkurssiin liittyvässä tilanteessa.
Konkurssipesän pesänhoitaja selvittää ja hoitaa konkurssipesää
Kun yritys asetetaan konkurssiin, käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan. Pesänhoitaja ottaa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hallintaansa ja vastaa konkurssimenettelyn käytännön hoitamisesta.
Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu muun muassa:
- yrityksen varojen, velkojen ja taloudellisen tilanteen selvittäminen
- pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen
- konkurssipesän saatavien ja oikeuksien selvittäminen
- konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoitaminen ja myyminen
- velkojien saatavien selvittäminen
- varojen jakaminen velkojille lain mukaisesti
- konkurssin lopputilityksen laatiminen
Pesänhoitajan tulee olla tehtävään sopiva, kokenut sekä velalliseen ja velkojiin nähden riippumaton ja tasapuolinen.
Anniassa konkurssipesien pesänhoitajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Maria on nimetty pesänhoitotehtäviä hoitavaksi asianajajaksi myös Annian yrityksen lopettamista käsittelevällä sivulla.
Jos yrityksesi konkurssi on ajankohtainen, ota yhteyttä mahdollisimman varhain.

Mitä konkurssissa tapahtuu?
Konkurssin alussa pesänhoitaja selvittää yrityksen taloudellisen tilanteen. Hän laatii pesäluettelon yrityksen varoista ja veloista sekä velallisselvityksen, jossa tarkastellaan yrityksen toimintaa ennen konkurssia ja konkurssiin johtaneita syitä.
Pesäluetteloon merkitään yrityksen omaisuus ja arvio sen realisointituloksesta sekä keskeiset velat ja vastuut. Velallinen vahvistaa pesäluettelon oikeaksi.
Konkurssipesän omaisuus myydään velkojien hyväksi
Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta voidaan myydä konkurssimenettelyn aikana. Tavoitteena on saada omaisuudesta mahdollisimman hyvä nettotulos velkojien hyväksi.
Myyntitapa valitaan omaisuuden ja tilanteen mukaan. Omaisuus voidaan myydä esimerkiksi tarjousmenettelyllä, huutokaupalla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Pesänhoitaja huolehtii myynnistä velkojien päätösten ja konkurssilain mukaisesti.
Konkurssipesä voi tietyissä tilanteissa myös jatkaa yrityksen liiketoimintaa esimerkiksi silloin, kun se auttaa säilyttämään omaisuuden arvoa tai mahdollistaa liiketoiminnan myymisen paremmilla ehdoilla.
Velkojan on huolehdittava saatavansa valvonnasta
Jos konkurssi jatkuu täysimittaisena, pesänhoitaja määrää valvontapäivän, johon mennessä velkojien tulee pääsääntöisesti ilmoittaa eli valvoa konkurssisaatavansa kirjallisesti.
Pesänhoitaja ilmoittaa valvontapäivästä tiedossa oleville velkojille. Saatavan valvonnassa ilmoitetaan muun muassa saatavan määrä ja peruste sekä mahdollinen etuoikeus.
Velkojan kannattaa huolehtia valvonnasta määräajassa. Myöhästynyt saatava voidaan tietyin edellytyksin valvoa jälkikäteen, mutta jälkivalvonnasta voi aiheutua erillinen maksu. Pesänhoitaja voi myös joissakin tilanteissa ottaa selvän saatavan huomioon ilman velkojan tekemää valvontaa.
Jos yritykselläsi on saatava konkurssiin asetetulta asiakkaalta, saatavan peruste ja valvonnan tarve kannattaa selvittää ajoissa. Tutustu myös saatavien perintään liittyviin palveluihimme.
Miten konkurssipesän varat jaetaan?
Pesänhoitaja laatii valvottujen ja muutoin huomioon otettavien saatavien perusteella jakoluetteloehdotuksen. Saatavat voidaan tarvittaessa riitauttaa, minkä jälkeen käräjäoikeus vahvistaa jakoluettelon.
Konkurssipesän varat jaetaan velkojille vahvistetun jakoluettelon ja lain mukaisen etuoikeusjärjestyksen perusteella. Kaikki velkojat eivät siten välttämättä saa yhtä suurta suhteellista osuutta, vaan saatavan asema ja mahdollinen etuoikeus vaikuttavat jako-osuuteen.
Miten konkurssi päättyy?
Jos konkurssipesässä on riittävästi varoja menettelyn jatkamiseen, konkurssi päättyy yleensä sen jälkeen, kun pesän omaisuus on selvitetty ja realisoitu, velkojien jako-osuudet on määrätty ja pesänhoitajan laatima lopputilitys on hyväksytty.
Lopputilityksessä selvitetään konkurssipesän hallinto, omaisuuden realisointi sekä se, miten pesän varat on käytetty ja jaettu velkojille. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty.
Konkurssi voi myös raueta
Kaikki konkurssit eivät etene varojen jakamiseen asti. Käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan, jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelyn kustannuksiin tai velkojille jäisi niin vähäinen kertymä, ettei konkurssin jatkaminen ole tarkoituksenmukaista.
Raukeaminen ei tarkoita, että yrityksen velat lakkaisivat olemasta. Velkojilla voi edelleen olla mahdollisuus periä saataviaan muilla käytettävissä olevilla keinoilla.
Yrityssaneeraus konkurssin vaihtoehtona
Yrityksen lopettamisen sijaan yrityksen taloudellisia vaikeuksia voidaan joissakin tilanteissa pyrkiä ratkaisemaan yrityssaneerauksella. Saneerauksen tavoitteena on tervehdyttää jatkamiskelpoisen yrityksen toimintaa ja järjestellä sen velkoja.
Yrityssaneeraus on lähtökohtaisesti konkurssille vaihtoehtoinen menettely, johon kannattaa hakeutua riittävän ajoissa. Jo alkanut konkurssi ei tavallisesti muutu yrityssaneeraukseksi pelkästään sillä perusteella, että yrityksen taloudellinen tilanne myöhemmin paranee.
Jos yrityksen maksukyvyttömyys uhkaa tai konkurssihakemus on jo vireillä, vaihtoehdot kannattaa arvioida mahdollisimman varhain.
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua yrityksen konkurssiin tai muihin lopettamisvaihtoehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Anna Annian auttaa
Olemme Annialla hoitaneet jo 10 vuoden ajan lukemattomia yrityksen lopettamiseen liittyviä asioita. Ota meihin yhteyttä, niin katsotaan yhdessä tilanteeseen sopivin ratkaisu.
Varaa ilmainen alkukartoitus
Ota lakimies yrityksen avuksi

Aiheesta lisää

Yrityskaupat ja fuusiot: Juridiset näkökohdat ja parhaat käytännöt, Ledal Due Diligence
Yrityskaupat ja fuusiot ovat merkittäviä yritystoiminnan tapahtumia, jotka muokkaavat markkinoita, luovat uusia markkinajohtajia ja vapauttavat merkittävää arvoa osakkeenomistajille. Näiden toimenpiteiden juridiset näkökohdat ovat kuitenkin monimutkaisia ja vaativat tarkkaa huolellisuutta ja strategista suunnittelua. Tässä artikkelissa käsitellään keskeisiä juridisia kysymyksiä, jotka liittyvät

Due diligence yrityskaupassa: Miten välttää riskit ja tunnistaa mahdollisuudet
Mitä on due diligence yrityskaupassa? Due diligence yrityskaupassa on prosessi, joka auttaa ostajaa saamaan selkeän kuvan kohdeyrityksestä ennen yrityskaupan tekemistä. Sen avulla ostaja voi arvioida kohteen riskejä ja mahdollisuuksia sekä varmistaa, ettei myyjä ole jättänyt kertomatta olennaisia tietoja due diligencen

Viisi vinkkiä myyjälle osakekauppaan
Autamme sinua edellä mainituissa ja muissa yrityksen myynnin ja oston vaiheissa. Suosittelemme käyttämään asiantuntijaa sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa sekä niistä neuvoteltaessa. Katso myös tarjoamamme lakipalvelut yrityksille ja Ota yhteyttä!