Avioero ositus

💔 Avioero ositus – oikeudenmukaista jakoa eron hetkellä.


Avioero ositus selvittää puolisoiden väliset taloudelliset suhteet ja sen tavoitteena on tasapuolinen varojen jako avioeron yhteydessä. Me tiedämme miten ositus tehdään, ja annamme sinulle kokonaisnäkemyksen siitä, miten edetä järkevästi juuri sinun tilanteessasi.

Ositus voi tapahtua:

  • Puolisoiden keskinäisellä sopimuksella
  • Pesänjakajan päätöksellä

💡 Avioero osituksen taloudellinen vaikutus on usein merkittävä – siksi on tärkeää tietää, miten varautua muutokseen ja ymmärtää sen seuraukset.


Avioero-osituksessa otetaan huomioon myös puolisoiden velat ja muut sitoumukset. 

Usein eteen nousee käytännön kysymyksiä:

📌 Ositus avioerossa – Meiltä saat vastaukset ja käytännön vinkit – selkeästi ja luottamuksella.

Me olemme apunasi avioeron osituksessa

Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset apua avioeron osituksen kanssa.

Kenelle tämä sopii:

  1. Olet epävarma, miten edetä oikeudellisessa asiassa
  2. Haluat kartoittaa vaihtoehdot ennen päätöksentekoa
  3. Haluat selvittää, tarvitsetko lakimiestä vai et
  4. Haluat tietää, mitä oikeudelliset toimet mahdollisesti maksaisivat
  5. Etsit luotettavaa lakikumppania pitkäaikaiseen yhteistyöhön

Kenelle tämä sopii:

  1. Tiedät tarvitsevasi juristin konkreettista apua ja neuvoja tai haluat tehdä asiakirjan
  2. Olet käynnistämässä riita- tai neuvotteluprosessia tai olet sen kohteena
  3. Tarvitset asiantuntevan edustajan esimerkiksi oikeuteen tai sovitteluun
  4. Haluat ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan tilannettasi
  5. Tarvitset selkeän ja jämäkän juristin tilanteeseesi

Mikä on avioero-ositus?

Avioero-ositus – mitä sinun tulisi tietää?

Avioero-ositus on tärkeä oikeustoimi, joka tehdään avioliiton päättyessä. Osituksessa selvitetään puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ja varallisuus, minkä jälkeen omaisuus jaetaan tasan, ellei toisin ole sovittu tai avioehtosopimuksella määrätty. 

Avioliitto päättyy joko avioerohakemuksella tai toisen puolison kuolemaan – osituksen kannalta ei ole merkitystä, kumpi näistä on syynä liiton päättymiseen. On tärkeä selvittää itselleen miten pitää toimia jos haluaa avioeron, jotta asia etenee oikein.

Milloin ositus tehdään?

Avioerohakemus voidaan jättää yhdessä puolisoiden toimesta tai yksin toisen puolison hakemuksesta. Ositus käynnistyy, kun toinen puolisoista sitä vaatii. Laki ei kuitenkaan velvoita puolisoita osituksen tekemiseen, eikä osituksen toteuttamiselle ole määräaikaa.

Mitä avio-oikeus tarkoittaa?

Avio-oikeus tarkoittaa, että puolisot ovat oikeutettuja toistensa varallisuuteen avioeron sattuessa, ellei avioehtosopimuksella ole toisin sovittu. Osituksessa kartoitetaan ensin kummankin puolison varallisuus, minkä jälkeen varat jaetaan tasan tai sovitusti.

Miten juristi voi auttaa osituksessa?

Osituksen toteutus voi olla monimutkainen prosessi, jossa asiantuntija-apu kannattaa. Me Annialla tiedämme, miten ositus tehdään oikein ja lainmukaisesti, ja autamme sinua löytämään juuri sinun etusi mukaisen ratkaisun.

Avioeron vaiheet

Milloin avioero ositus tehdään ja miksi se kannattaa hoitaa ajoissa?

Ositusperuste tarkoittaa päivää, jonka mukaan varat ja velat arvostetaan osituksessa. Tämä peruste syntyy sinä päivänä, kun avioerohakemus tulee vireille puolisoiden kotipaikan käräjäoikeuteen, tai kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan.

Ositus kannattaa hoitaa pian avioeron jälkeen, sillä silloin sen toteuttaminen on selkeämpää, nopeampaa ja usein myös kustannuksiltaan edullisempaa.

Jos ositus jätetään tekemättä, se nousee viimeistään esiin toisen puolison kuoleman jälkeen. Tällöin ositus jää kuolinpesän hoitavien vastuulle. On tärkeää huomioida, että tekemättä oleva ositus voi johtaa siihen, että entinen puoliso tulee kuolinpesän osakkaaksi ja saa tasinkona osan kuolinpesän varoista, jotka muutoin menisivät vainajan perillisille.

Avioero ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa, jotta omaisuuden jako kuolinpesässä onnistuu lain mukaisesti.

Ositus tekemättä? Näin se voi vaikuttaa varoihisi, kuolinpesään ja perillisiin

Usein törmätään tilanteisiin, joissa ositusta ei ole virallisesti tehty, koska puolisot ovat eronneet sovussa ja jakaneet omaisuuden keskenään suullisesti. Tilanne voi tuntua selvältä, mutta myöhemmin ollaan tilanteessa jossa voi tulla mieleen apua, ositus tekemättä mitä merkitystä sillä on?

Suullisen sopimuksen toteen näyttäminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Jos toinen puoliso kuolee, hänen perillisensä voivat vaatia osituksen suorittamista, vaikka omaisuus olisi vuosia sitten jaettu sopuisasti. Tämä voi johtaa perusteettomiin vaatimuksiin, kiistoihin, viivästyksiin ja jopa siihen, että entinen puoliso saa tasinkoa kuolinpesästä.

Miksi kirjallinen ositussopimus kannattaa?

Tällaisten tilanteiden varalle on tärkeää tehdä kirjallinen ositussopimus. Siinä tulisi edes lyhyesti todeta:

  • ettei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen

  • että omaisuus on suullisesti jaettu avioeron jälkeen

  • ettei kummallakaan ole enää vaatimuksia toista kohtaan

Ositussopimus täytyy aina allekirjoittaa molempien puolisoiden sekä kahden esteettömän todistajan toimesta. Tämä asiakirja turvaa molempien asemaa ja estää myöhemmät riidat esimerkiksi kuolinpesässä.

👉 Osituksen ja ositussopimuksen tekeminen vaatii huolellisuutta, jotta asiakirja on lainvoimainen ja suojaa molempia osapuolia tulevilta vaatimuksilta. Juristi varmistaa, että ositussopimus on oikein laadittu, täyttää lain muotovaatimukset ja että ositus hoidetaan oikein. Näin vältät myöhemmät riidat, verotukselliset yllätykset ja mahdolliset vaateet kuolinpesässä.

👉 Jos haluat tarkistuttaa jo olemassa olevan ositussopimuksesi laillisuuden tai hoitaa osituksen kuntoon, ota yhteyttä Annian juristeihin. Autamme sinua varmistamaan, että oikeutesi ja etusi ovat turvattuina.

Osituksen vaatiminen: mitä tehdä ja milloin toimia?

Miten ositusvaatimus tehdään – mitä sinun tulisi tietää?

Ositusvaatimus esitetään entiselle aviopuolisolle tai hänen perillisilleen, jos avioliitto on päättynyt kuolemaan. Puolisoilla on oikeus vaatia ositusta ositusperusteen syntyhetkestä alkaen – tämä hetki on avioerohakemuksen vireille tulopäivä tai puolison kuoleman päivämäärä.

Sopimusositus vai toimitusositus?

Jos puolisoiden omaisuus on jaettu yhteisymmärryksessä, kyse on sopimusosituksesta. Mutta tilanteissa, joissa esimerkiksi toisen puolison omaisuus on kasvanut merkittävästi avioliiton aikana – esimerkiksi pienyrityksestä on tullut vuosien saatossa monen miljoonan euron arvoinen – varakkaampi puoliso voi olla haluton sopimaan osituksesta.

Tällöin vaihtoehtona on hakea käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa, joka toimittaa osituksen virallisesti. Tätä menettelyä kutsutaan toimitusositukseksi.

Miksi ositus kannattaa hoitaa ajoissa?

Jos ositusta ei ole tehty ja toinen puoliso esittää myöhemmin ositusvaatimuksen, hän voi olla oikeutettu merkittävään omaisuuteen tasinkona. Tämä voi aiheuttaa yllätyksiä erityisesti silloin, kun omaisuuden arvo on noussut merkittävästi vuosien aikana.

👉 Vinkki: Hoida ositus mahdollisimman pian avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Näin vältät myöhemmät riidat ja varmistat selkeän omaisuuden jaon.

Mitä avio-oikeus puolisoiden omaisuuteen tarkoittaa käytännössä?

Mikä on avio-oikeus puolison omaisuuteen?

Lähtökohtana on, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa koko omaisuuteen, riippumatta siitä, onko omaisuus hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä, joko avioeron tai puolison kuoleman myötä, kummallakin puolisolla on oikeus puolikkaaseen avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Miten avio-oikeuden voi poissulkea?

Avio-oikeuden voi sulkea pois tai sitä voi rajoittaa avioehtosopimuksella, joka laaditaan puolisoiden välillä ja rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa. On myös hyvä huomioida, että perintönä saadun omaisuuden osalta avio-oikeus voidaan sulkea pois testamentilla, jos perinnönjättäjä niin määrää.

Mitä tapahtuu, jos avio-oikeus on rajoitettu?

Jos avio-oikeus on rajoitettu, omaisuutta ei puoliteta, vaan kummankin puolison omaisuus pysyy hänellä. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää avioehtosopimuksen vaikutukset huolella ennen sen laatimista – tarvittaessa kannattaa kääntyä juristin puoleen.

Avio-oikeus on laskennallinen – mitä se tarkoittaa?

Avio-oikeus on laskennallinen eli puolisoiden varat ja velat lasketaan ensin henkilökohtaisesti yhteen, ja sitten säästöt lasketaan yhteen, jolloin saadaan selville niin sanottu yhteinen säästö. Tämä summa jaetaan tasan osituksessa, ellei muuta ole sovittu esimerkiksi avioehdolla. Enemmän omistava puoliso luovuttaa omaisuuttaan vähemmän omistavalle puolisolle. Näin kumpikin saa omaisuutta saman verran laskennallisesti.

Miten ositus tehdään käytännössä? Näin prosessi etenee

Miten ositus etenee käytännössä?

Osituksessa selvitetään ensin molempien puolisoiden varallisuus eli omaisuuden kokonaissumma erikseen. Tämä tarkoittaa, että kummankin puolison kaikki varat ja velat kartoitetaan osituksen pohjaksi.

Yhteisen säästön laskeminen

Kun puolisoiden omaisuudet on selvitetty, ne lasketaan yhteen ja niistä vähennetään velat. Näin saadaan selville avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö, eli omaisuuden määrä, joka kuuluu ositettavaksi.

Omaisuuden jakaminen ja tasinko

Säästö jaetaan kahteen yhtä suureen osaan, jolloin kummankin puolison laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta selviää. Jos toisen puolison omaisuus ylittää tämän laskennallisen osuuden, hänen on maksettava tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Tavoitteena on, että lopputuloksena kummankin puolison omaisuuden arvo on yhtä suuri.

Tasinkoa rahana tai omaisuutena

Tasinkoa maksava puoliso voi yleensä päättää, millä tavalla tasinko maksetaan. Se voi olla rahaa, mutta myös esimerkiksi osakkeita, kiinteistöjä tai muuta omaisuutta – tärkeintä on, että sovittu arvo täyttyy. Käytännössä kuitenkin myös saava puoliso voi toivoa omaisuutta pesänjakajan hoitamassa osituksessa.

Ota yhteyttä – autamme osituksen laskennassa ja sopimisessa!

Asian havainnollistamiseksi voidaan esimerkiksi ajatella, että puoliso A omistaa 50.000 euroa rahaa ja puoliso B 100.000 euron arvoisen yrityksen ja 50.000 euron arvoisen asunnon. Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on yhteensä 200.000 euroa, josta kummankin puolison laskennallinen osuus on 100.000 euroa. Koska A:n henkilökohtainen omaisuus on vain 50.000 euroa, B:n on maksettava hänelle 50.000 euroa tasinkona, jonka jälkeen molemmilla puolisoilla on yhteensä 100.000 euron edestä omaisuutta. B saa itse valita maksaako hän tasingon rahana vai luovuttaako hän esimerkiksi asunnon A:lle.

Jos edellä kuvatussa tilanteessa puolisot ovat avioehtosopimuksella rajoittaneet A:n avio-oikeutta B:n omaisuuteen siten, että avioehtosopimus sisältää avioehdon, jonka mukaan A:lla ei ole avio-oikeutta B:n yritysomaisuuteen. Tällaisella avioehdolla B voi pyrkiä turvaamaan yritystoimintansa jatkuvuuden avioerotilanteessa; ilman avioehtoa B voisi joutua hakemaan lainaa tasingon maksamiseksi tai ajautua jopa konkurssiin. Jotta avioehtoa voidaan soveltaa ositustilanteessa, sen rekisteröinti on oltava asianmukaisesti suoritettu digi ja väestötietovirastossa.
Tällaisessa tilanteessa, jossa avioehdolla on kokonaan suljettu B:n yritysomaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle, molempien puolisoiden omaisuus olisi 50.000 euroa, yhteenlaskettuna siis 100.000 euroa, eikä tasinkoa tarvitse maksaa puolin tai toisin.

Avioehtosopimuksen voi myös vapaasti sopia vaikka siten, että avioliiton päättyessä toinen puoliso ei ole lainkaan oikeutettu toisen omaisuuteen; kyseessä on avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Jos siis B:n omaisuus on avioehtosopimuksella suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, hänen omaisuuttaan ei huomioida ollenkaan osituslaskelmissa. Tällaisessa tilanteessa A joutuisi maksamaan B:lle tasinkona 25.000 euroa, eli puolet omaisuudestaan.
Yhtälailla avioehtosopimuksella voidaan sopia, että kumpikaan puolisoista ei ole oikeutettu toisen omaisuuteen. Tasinkoa ei tässä tapauksessa tarvitse maksaa. Osituskirja on silti selkeyden vuoksi hyvä laatia, ettei avioehdon olemassaolosta myöhemmin aiheudu perikunnan sisällä riitaa, jos avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan.

Avioero-osituksen suurimmat haasteet – tiedätkö, mitä odottaa?

Miksi avioero-ositus on usein haastava prosessi?

Varsinkin pitkän avioliiton päättyessä avioeroon tilanteeseen liittyy usein voimakkaita tunteita ja erilaisia näkemyksiä eron syistä. Osapuolilla voi olla täysin erilaiset käsitykset siitä, miten asioiden tulisi edetä, ja tämä voi johtaa kommunikointivaikeuksiin ja kiistoihin. Vaikka moni yrittää sopia asioista, tulehtuneet välit voivat tehdä sopimisen mahdottomaksi. Ositus on kuitenkin lakisääteinen vaihe, eikä sitä kannata jättää hoitamatta.

Omaisuuden laatu, määrä ja arvostus tuovat haasteita

Osituksen sisältöön vaikuttavat omaisuuden laatu, määrä ja jaettavuus. Esimerkiksi kiinteistöjen ja yritysten arvottaminen voi aiheuttaa erimielisyyksiä ja lisätä konfliktien riskiä. Usein puolisoilla on myös hyvin erilaiset odotukset osituksen lopputuloksesta, ja pelkästään ositusprosessin ymmärtäminen voi olla yllättävän vaikeaa.

Piilossa olevat varat ja velat voivat kaataa koko osituksen

Yksi merkittävimmistä ositusriitojen aiheuttajista on piiloon jätetty omaisuus tai velat. On tärkeää muistaa, että omaisuuden salaaminen on rangaistava teko, ja jos tällainen tulee ilmi, ositus voi peräytyä ja johtaa poliisitutkintaan, mikä pitkittää prosessia merkittävästi.

Ammattilaisen apu auttaa selviytymään haasteista

Riitaisassa avioero-osituksessa tarvitaan usein tarkan suunnittelun lisäksi rehellistä kommunikaatiota ja asiantuntija-apua. Juristi voi auttaa varmistamaan, että omaisuus selvitetään oikein ja ositus etenee lain mukaisesti. Joskus voi olla haastavaa itse arvioida, milloin tarvitset asiassasi apua – silloinkin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Omaisuuden arvostus avioero-osituksessa on haastavaa

Oli kyseessä sitten sopimusositus tai toimitusositus, puolisoilla on velvollisuus antaa osituksen toteuttamiseksi tieto kaikesta omaisuudestaan. Omaisuuden salaaminen ja peittely voi johtaa rikoslain mukaiseen petostuomioon, joka ankarimmillaan voi johtaa neljän vuoden vankeustuomioon.

Edellä mainitun yritys esimerkin lisäksi on olemassa monia muitakin tilanteita, joissa omaisuuden arvo saattaa vuosien kuluessa moninkertaistua. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset sijoitusomistukset, kuten pörssiyhtiöiden osakkeet, rahasto-osuudet, asunto-osakkeet tai vaikkapa taide-esineet. Tällaisissa tilanteissa jo arvon määrittäminen on usein vaikeaa ja edellyttää ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan omaisuuden arvon.

Lisäksi oikeudellinen apu on mainituissa tilanteissa korostuneen tärkeää, jotta ositus saadaan suoritettua lain mukaisesti eikä asiasta enää tarvitse riidellä valitusasiana tuomioistuimissa. Usein omistava taho toivoo, että omaisuus arvostetaan alhaalle ja toisen puolison taholta taas toivotaan selvitettävän sen todellinen arvo.

Riitaisa ositus: miten toimitusositus etenee käytännössä?

Miten ositus etenee, jos sopuun ei päästä?

Osituksen voi hoitaa sopimuksella, jos puolisot pääsevät yksimielisyyteen ja kommunikaatio toimii. Mutta, milloin juristi kannattaa pyytää apuun? Usein riitaisissa tilanteissa päästään kuitenkin ratkaisuun nopeammin, kun toinen osapuolista ottaa mukaan asianajajan. Ammattilainen tuo keskusteluun jäsennystä, lainopillista näkemystä ja voi avustaa sopimusosituksen laatimisessa niin, että se on juridisesti pätevä ja molempia osapuolia tyydyttävä.

Pesänjakaja avuksi riitaisiin osituksiin

Jos yhteistä sopua ei synny ja ositus jää riitaiseksi, voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Tämän voi tehdä kumpi tahansa osapuoli yksin. Hakemuksessa voidaan esittää toivottu pesänjakajaehdokas, joka on yleensä kokenut asianajaja tai muu lakimies. Hakemusta varten tulee pyytää ehdokkaalta kirjallinen suostumus tehtävään, ja samalla tarkistetaan esteettömyys (esimerkiksi ettei henkilö ole aiemmin toiminut kummankaan osapuolen asiamiehenä). Annialla pesänjakajan tehtäviä on hoitanut asianajaja Maria Puputti.

Osituskokoukset ja toimitusositus

Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan työ käynnistyy osituskokouksella, johon molemmat osapuolet kutsutaan todisteellisesti. Kokouksessa selvitetään puolisoiden varat ja velat ositusperusteen syntymishetkellä (eli avioerohakemuksen vireilletulopäivänä tai kuolinpäivänä). Kokouksia voidaan järjestää useampi, mikäli selvittely vaatii lisäaikaa.

Pesänjakajan ensisijainen tehtävä on yrittää löytää sovintoratkaisu osapuolten välillä. Jos se ei onnistu, pesänjakaja tekee toimitusosituksen, eli jakaa omaisuuden lain mukaan ja perustelee ratkaisunsa kirjallisesti. Tämä päätös sitoo osapuolia heti, ellei sitä moitita oikeudessa erikseen.

Tarvitsetko apua osituksessa?

Me Annialla olemme hoitaneet lukuisia riitaisia osituksia menestyksekkäästi.

Ota yhteyttä, niin katsotaan tilanteeseesi sopivin ratkaisu – tavoitteenamme on selkeä, kestävä ja kustannustehokas lopputulos.

Usein kysyttyä avioero-osituksesta

Avioero-ositus on oikeudellinen prosessi, jossa puolisoiden varallisuus jaetaan avioeron yhteydessä tai sen jälkeen. Ositus tehdään, kun avioliitto päättyy, ja se koskee sekä yhdessä että erikseen omistettua omaisuutta – ellei avioehtosopimus toisin määrää.

Osituksen tavoitteena on jakaa avio-oikeuden alainen omaisuus tasapuolisesti puolisoiden kesken. Tämä toteutetaan laskennallisesti: kummankin puolison varat ja velat selvitetään, ja omaisuudet lasketaan yhteen. Kokonaissumma jaetaan kahteen yhtä suureen osaan. Jos toisen puolison omaisuus ylittää tämän osuuden, hän maksaa tasinkoa toiselle puolisolle niin, että lopputuloksena molempien varallisuus on arvon suhteen yhtä suuri.

Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi avioehtosopimuksella. Osituksessa selvitetään ensin molempien puolisoiden omaisuus ja velat. Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen, ja tulos jaetaan tasan. Jos toinen puoliso omistaa enemmän, hän maksaa toiselle tasinkoa, jotta lopputulos on taloudellisesti tasapuolinen.

Omaisuuden jakoon vaikuttaa:

  • Onko avioehtosopimusta?

  • Mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista?

  • Onko kyseessä yhteistä vai yksityistä omaisuutta?

  • Onko puolisoilla velkaa?

Erityistilanteita syntyy esimerkiksi, jos omaisuuteen kuuluu kiinteistöjä, yrityksiä tai sijoituksia, joiden arvottaminen ja jakaminen vaativat asiantuntija-apua.

Tasinko on avioero-osituksessa käytettävä termi, joka tarkoittaa sitä rahasummaa tai muuta varallisuutta, jonka varakkaampi puoliso maksaa vähemmän omistavalle puolisolle. Tavoitteena on tasata avio-oikeuden alainen omaisuus siten, että kumpikin puoliso saa laskennallisesti yhtä suuren osuuden yhteisestä omaisuudesta.

Tasinkoa voidaan maksaa esimerkiksi:

  • rahana

  • asunto-osakkeina

  • kiinteistönä

  • ajoneuvona tai muuna omaisuutena

Milloin tasinkoa maksetaan?

Tasinkoa maksetaan, jos:

  • toinen puoliso omistaa enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta

  • puolisoilla ei ole tehty avioehtoa, tai avioehto ei rajoita avio-oikeutta

Poikkeuksia tasingon maksamiseen

On myös tilanteita, joissa tasinkoa ei tarvitse maksaa. Esimerkiksi:

  • Avioehtosopimus voi poistaa tai rajoittaa avio-oikeuden

  • Puolisot voivat luopua tasingon maksamisesta yhteisesti

  • Jos puoliso on tehnyt merkittäviä panostuksia yhteiseen omaisuuteen tai perheyritykseen, hän voi olla oikeutettu suurempaan osuuteen – tämä arvioidaan tapauskohtaisesti

Avioehtosopimus on puolisoiden välinen kirjallinen sopimus, jossa määritellään, miten omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä – joko avioeron tai toisen puolison kuoleman yhteydessä. Avioehtosopimuksen avulla voidaan poiketa lain mukaisesta tasaosuuksiin perustuvasta omaisuuden jaosta ja suojata tietyt omaisuuserät ositukselta.

Mitä avioehtosopimuksella voidaan sopia?

Avioehtosopimuksella voidaan:

  • sulkea kokonaan pois avio-oikeus toisen omaisuuteen

  • rajata pois tietty omaisuus, kuten yritys, perintö tai kiinteistö

  • suojata esimerkiksi suvun varallisuus tai sijoitukset

Avioehtosopimus voi olla täydellinen (ei avio-oikeutta kummallakaan) tai osittainen (esim. vain perintö rajattu pois). Se antaa puolisoille vapauden määritellä omaisuuden jakoperusteet itse, eikä omaisuus silloin jakaudu automaattisesti puoliksi.

Miten avioehtosopimus vaikuttaa osituksessa?

Ilman avioehtoa osituksessa jaetaan kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus tasan puolisoiden kesken. Avioehtosopimus poistaa tämän tasajaon, jolloin kumpikin pitää oman omaisuutensa, eikä tasinkoa makseta. Jos koko omaisuus on rajattu pois osituksesta, toimitetaan vain omaisuuden erottelu.

Onko avioero-ositus vältettävissä?

Avioero-ositusta ei ole pakko tehdä, mutta se on vahvasti suositeltavaa. Lain mukaan ositus toimitetaan vain, jos toinen puoliso sitä vaatii. Näin ollen ositus voidaan käytännössä välttää, jos kumpikaan puolisoista ei vaadi sitä, ja omaisuus on jo jaettu esimerkiksi suullisesti tai epävirallisesti.

Tärkeää kuitenkin on ymmärtää:
✔️ Suullinen sopimus ei ole juridisesti sitova eikä riitatilanteessa helposti todennettavissa
✔️ Jos ositus jää tekemättä, se voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa, esimerkiksi kuolemantapauksen yhteydessä
✔️ Entinen puoliso voi vuosienkin kuluttua vaatia ositusta, jos sitä ei ole koskaan tehty
✔️ Ilman kirjallista ositussopimusta omaisuus voi joutua jakoon kuolinpesän kautta

Milloin ositus voidaan korvata omaisuuden erottelulla?

Jos puolisot ovat tehneet avioehdon, joka sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, avioero ei johda ositukseen, vaan tehdään vain omaisuuden erottelu – kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Avioero-osituksessa ei jaeta pelkästään varallisuutta, vaan myös puolisoiden velat otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että osituksen yhteydessä lasketaan kummankin puolison omaisuus ja siitä vähennetään heidän henkilökohtaiset velkansa – jäljelle jäävä nettovarallisuus on se, jota osituksessa tarkastellaan.

Yhteiset velat ja henkilökohtaiset vastuut

  • Yhteiset velat, kuten yhteinen asuntolaina, katsotaan molempien puolisoiden vastuuksi ja ne jaetaan pääsääntöisesti tasan.
  • Henkilökohtaiset velat, kuten opintolaina tai yksin otettu kulutusluotto, jäävät sen puolison vastuulle, joka ne on ottanut.

Miten velat vaikuttavat osituksen lopputulokseen?

Velat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuka saa mitäkin ja paljonko tasinkoa mahdollisesti maksetaan. Esimerkiksi:

  • Jos toisella puolisolla on huomattavan paljon henkilökohtaista velkaa, hänen ositettava nettovarallisuutensa voi olla pieni tai negatiivinen, tällöin omaisuuden säästö on 0 euroa.

  • Yhteisvelat voivat edellyttää järjestelyjä, kuten lainojen siirtämistä tai maksuvastuiden uudelleen sopimista

Avioero-osituksen kesto vaihtelee tapauskohtaisesti, ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten:

  • puolisoiden välinen yhteistyö ja halukkuus sopimiseen

  • omaisuuden määrä ja monimutkaisuus (esim. yritysomaisuus, kiinteistöt)

  • mahdolliset riidat ja erimielisyydet

  • pesänjakajan käyttö ja käräjäoikeusprosessien aikataulut

📌 Sovinnollinen ositus voidaan hoitaa nopeimmillaan muutamassa viikossa, jos omaisuus on yksinkertaista ja osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen.
📌 Riitainen ositus, jossa tarvitaan pesänjakajaa tai joudutaan selvittämään piiloon jäänyttä omaisuutta, voi venyä useista kuukausista jopa useisiin vuosiin.

Vaikka osituksen voi teknisesti tehdä ilman juristia, juristin käyttäminen on usein erittäin suositeltavaa. Ositus on oikeudellinen toimi, ja pieneltäkin tuntuva virhe tai epäselvyys voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia myöhemmin – erityisesti tilanteissa, joissa ositusta ei ole kirjattu asianmukaisesti tai se on tehty puutteellisin tiedoin.

Miksi juristi kannattaa ottaa mukaan ositukseen?

  • Juristi varmistaa, että ositus täyttää lain muotovaatimukset
  • Oikeudellinen asiantuntemus ehkäisee tulevia riitoja ja veroseuraamuksia
  • juristi osaa huomioida mm. avioehdot, lahjat, perinnöt ja tasinko-oikeudet
  • Osituksen virheet voivat paljastua vasta perunkirjoituksessa, jolloin niiden korjaaminen voi olla vaikeaa ja aiheuttaa perikunnan sisäisiä erimielisyyksiä
  • Ammattitaitoinen juristi pyrkii aina sovinnolliseen ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun

📌 Muista: Ilman asianmukaisesti laadittua ositussopimusta ei voida varmuudella todentaa, että avio-oikeus on päättynyt. Tämä voi aiheuttaa yllätyksiä esimerkiksi kuolemantapauksessa tai omaisuuden myyntitilanteessa.

Jos toinen puoliso ei suostu omaisuuden jakamiseen avioeron jälkeen, ei osituksen tekeminen jää kuitenkaan siihen. Lain mukaan ositus voidaan toteuttaa myös yksipuolisesti, ilman toisen suostumusta, jos osapuolet eivät pääse sopuun. Tällöin kannattaa edetä oikeudellisesti oikein varmistaakseen oman oikeuden toteutumisen.

Näin toimit, kun omaisuuden jako ei etene:

  1. Yritä ensin sopimusta – pyri neuvottelemaan ositus yhdessä tai lakimiehen avulla.

  2. Kutsu toinen osapuoli kirjallisesti ositukseen – tämä dokumentti toimii myös näyttönä ositusvaatimuksesta.

  3. Hae pesänjakajaa käräjäoikeudelta – jos toinen osapuoli kieltäytyy neuvottelusta tai ei reagoi, voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa toimittamaan osituksen puolestanne. Hakemukseen liitetään ehdotus pesänjakajasta ja hänen suostumuksensa.

📌 Pesänjakajan suorittama toimitusositus on virallinen ja sitova – sitä voidaan moittia vain oikeudessa. Annialla pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Ota heti yhteyttä ja pyydä hänen suostumuksensa pesänjakajaksi.

Ulkomailla sijaitsevan omaisuuden, kuten kiinteistöjen, pankkitilien tai sijoitusten, jakaminen avioerossa voi olla huomattavasti monimutkaisempaa kuin kotimaisen omaisuuden. Kansainvälinen omaisuusjakoon liittyy eri maiden lainsäädäntöä, mahdollisia veroseuraamuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten ja missä omaisuus voidaan jakaa.

Mitä tulee huomioida ulkomaista omaisuutta jaettaessa?

  • Sovellettava laki: Osituksen yhteydessä ratkaistaan, minkä maan lakia sovelletaan – Suomen vai omaisuuden sijaintimaan.
  • Rekisteröinti ja verotus: Joissain maissa omaisuuden siirtoon tarvitaan paikallisia rekisterimerkintöjä tai asiakirjoja.
  • Käännökset ja muotovaatimukset: Esimerkiksi ulkomailla tehtävät kauppakirjat tai ositussopimukset voivat edellyttää virallisia käännöksiä ja notaarin vahvistusta.

📌 Monissa tapauksissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä paikallisten juristien tai asiantuntijoiden kanssa, jotta omaisuus saadaan jaettua lainmukaisesti ja tehokkaasti.

💼 Annia auttaa myös kansainvälisessä osituksessa. Meillä on kokemusta ulkomaille sijoittuvan omaisuuden jakamisesta ja laaja verkosto asiantuntijoita avuksesi.

📞 Ota yhteyttä, jos avioeroon liittyy ulkomailla olevaa omaisuutta – varmistamme, että ositus hoidetaan oikein ja etusi turvataan.

Anna Annian auttaa – hoidetaan ositus tai omaisuuden jako oikein alusta asti

Meillä Annialla on vuosien kokemus ositusasioista – myös sellaisista, jotka ovat olleet erittäin riitaisia ja monimutkaisia. Ymmärrämme, että jokainen tilanne on yksilöllinen, ja siksi räätälöimme ratkaisun aina sinun etujasi ajatellen.

📩 Ota yhteyttä jo tänään, niin katsotaan yhdessä tilanteeseesi kustannustehokkain ja juridisesti toimivin tapa hoitaa ositus kuntoon.

Kenelle tämä sopii:

  1. Olet epävarma, miten edetä oikeudellisessa asiassa
  2. Haluat kartoittaa vaihtoehdot ennen päätöksentekoa
  3. Haluat selvittää, tarvitsetko lakimiestä vai et
  4. Haluat tietää, mitä oikeudelliset toimet mahdollisesti maksaisivat
  5. Etsit luotettavaa lakikumppania pitkäaikaiseen yhteistyöhön

Kenelle tämä sopii:

  1. Tiedät tarvitsevasi juristin konkreettista apua ja neuvoja tai haluat tehdä asiakirjan
  2. Olet käynnistämässä riita- tai neuvotteluprosessia tai olet sen kohteena
  3. Tarvitset asiantuntevan edustajan esimerkiksi oikeuteen tai sovitteluun
  4. Haluat ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan tilannettasi
  5. Tarvitset selkeän ja jämäkän juristin tilanteeseesi
Avioero ja ositus Asianajotoimisto Annia

Aiheesta lisää

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?

Avioero tulee vireille, kun toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä jättävät avioerohakemuksen käräjäoikeudelle. Samalla syntyy ositusperuste ja puolisoiden omaisuus arvostetaan tähän hetkeen. Sen jälkeen voidaan toteuttaa avioero-ositus. Avioliitossa puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja avioero-osituksen tarkoituksena on avio-oikeuden toteuttaminen eli

Lue lisää »