Tässä artikkelissa pyritään vastaamaan yleisellä tasolla kysymyksiin; miten yritysvarallisuus jaetaan osituksessa, miten yritys huomioidaan ositusta tehdessä, miten yrityksen omistava puoliso voi varautua mahdolliseen avioeroon ja miten yrityksen ositus arvostetaan.
Annian juristit avustavat sinua ja yritystäsi niin henkilökohtaisissa kuin liiketoiminnan asioissa. Katso tarkemmin Lakipalvelut yksityisille ja Lakipalvelut yksityisille.
Ositus tarkoittaa aviovarallisuussuhteen katkaisua
Ositus tarkoittaa avioerotilanteessa puolisoiden olemassa olevan avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista. Avio-oikeus syntyy automaattisesti avioliiton vihkimisen myötä, mutta se ei pääty avioliiton päättyessä, jos ositus jää tekemättä. Ositus on hyvä tehdä mahdollisimman pian ositusperusteen syntyhetken jälkeen.
Avio-oikeuden alainen omaisuus voi muuttaa muotoa tai arvo kasvaa ositusperusteen jälkeen. Omaisuuden tuotto kuuluu myös ositettavaan omaisuuteen, vaikka se olisi saatu avioeron jälkeen, ellei ositusta ole tehty. Puolisolla on oikeus vaatia osituksen tekemistä aina entisen puolisonsa kuolemaan saakka. Näin ollen kuolinpesän osakkailla voikin pahimmassa tapauksessa olla monen vuoden takainen ex-puoliso vaatimassa osituksen toimittamista. Ositus purkaa puolisoiden aviovarallisuusoikeudellisen yhteyden.
Lähtökohtaisesti osituksessa puolisoiden omaisuus luetteloidaan, lasketaan yhteen ja jaetaan lähtökohtaisesti tasan molempien osapuolten kesken. Ositettava omaisuus määräytyy avioeron vireilletulopäivän mukaan.
Avioerossa ositus aiheuttaa helposti erilaisia tunteita osapuolille. Avioeron tilanne voi tulla yllättäen. Lähtökohtaisesti avioliittoon mennessä avioero ei ole näköpiirissä, mutta riskien hallinta ja ylimääräisten riitatilanteiden ennaltaehkäisy on järkevää jo ns. hyvän sään aikana. Avioehtosopimus on tietynlainen vakuutus siinä missä kotivakuutuskin, jos elämää kohtaa kriisi.
Miten yritys vaikuttaa ositukseen – avio-oikeus?
Yrityksen arvo otetaan huomioon omistajan varoina osituksessa. Avioero-osituksessa niin kuin jäämistöosituksessakin yrityksen arvolla on usein huomattava merkitys osituslaskelmassa.
Osakeomistukset ja muu yritysvarallisuus huomioidaan osituksessa, mikäli puolisoilla ei ole tehtynä avioehtosopimusta. Yritysvarallisuus on samaa varallisuutta kuin mikä tahansa muukin puolison omaisuus. Yritysvarallisuuden huomioimen osituksessa tarkoittaa nimenomaan sitä, että sen arvo otetaan huomioon omistavan puolison varoissa ja siten se nostaa tämän puolison laskettua omaisuuden säästöä. Näin ollen ositus voi aiheuttaa merkittävän tasingonmaksuvelvollisuuden, mikäli yrityksen arvo on korkea ositushetkellä.
Osituksen yhteydessä voidaan joutua arvioimaan omistussuhteita yritykseen, avio-oikeuden laajuutta ja yrityksen arvostamista. Myös perusteettoman edun tilanteita voidaan joutua miettimään niin yrityksen omistavan puolison hyväksi kuin haitaksi osituksessa.
Avioehtosopimus tuo suojaa toisen puolison yritykselle – avio-oikeuden muuttaminen
Puolisot omistavat avioliiton solmimisesta huolimatta oman omaisuutensa itse ja vastaavat itsenäisesti myös omista veloistaan. Tätä kutsutaan omaisuuksien ja velkojen erillisyysperiaatteeksi. Avioliittolain mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikäli he eivät ole nimenomaisesti tehneet keskenään määrämuotoista avioehtosopimusta. Avioehtosopimus on lisäksi rekisteröitävä, jotta se saisi täydelliset oikeusvaikutukset. Avioehtosopimus on järkevä ja riitoja ehkäisevä sopimus, mikä kannattaa tehdä vaikka avioero ei olisikaan ajankohtainen.
Ilman avioehtoa osituksen piiriin kuuluu kaikki ennen avioliittoa ja avioliiton kestäessä ennen ositusperusteen syntymistä ansaittu tai saatu omaisuus, jota ei ole nimenomaisesti suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi avioehtosopimuksella tai muulla määräyksellä. Ositettavaan omaisuuteen kuuluu näin ollen myös puolison yksin tai puolisoiden yhdessä omistama yritys.
Puolisot omistavat omissa nimissään olevan omaisuuden, mutta omaisuus otetaan osituksen laskennallisessa vaiheessa huomioon, kun lasketaan omaisuuksien tasausmäärää eli tasinkoa. Tästä voidaan poiketa avioehtosopimuksella. Avioehtosopimus voidaan tehdä siten, ettei kummallakaan tai toisella puolisolla ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen.
Avioehtosopimuksella yrityksen omistava puoliso voi varautua odottamattomaan avioeroon ja välttyä siltä, että yritys huomioitaisiin osituslaskelmassa puolison varoina.
Avioehtosopimus on järkevää tehdä ensinnäkin siksi, että avioeron tilanteessa on jokin selkeä sääntö miten lusikat ja kattokruunut sekä osakkeet jaetaan puolisoiden kesken. Toiseksi avioehtosopimus varmistaa sen, ettei yrityksen liiketoiminta häiriinny avioeron tilanteessa sen takia, että yrityksen osuuksia jouduttaisiin luovuttamaan.
Avioehtosopimus on myös hyvä tehdä sen takia, että avioliitto päättyy joka tapauksessa, joko avioeroon tai kuolemaan. Avioehtosopimus voi toimia myös tietynlaisena sallittuna verosuunnittelun instrumenttina niin kuin testamenttikin.
Lähtökohtaisesti kaikki puolison omaisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, mikäli avioehtosopimusta ei ole tehty. Avioehtosopimuksen voi tehdä aina siihen asti kunnes avioero on vireillä oikeudessa.
Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus tehtynä, suoritetaan heidän välillään omaisuuden erottelu. Tällöin molemmat puolisot pitävät sen omaisuuden itsellään, joka hänen nimissään on.
Osakassopimuksella turvaa avioerotilanteita varten
Yrityksen omistava puoliso voi välttyä osituksessa osakkeiden myymiseltä tai muulta luovuttamiselta avioehtosopimuksen turvin. Yrityksen osakkeenomistajien välillä voi olla tehtynä osakassopimus, jossa vaaditaan avioehtosopimuksen tekemistä, jottei yrityksen osakkeet vaihda omistajaa avioeron vuoksi.
Osakassopimus on siten tässäkin mielessä hyvä laatia osakkeenomistajien kesken, jotta yritys varautuu yllättäviin tilanteisiin myös osakkeenomistajan yksityiselämän osalta. Osakassopimuksella voidaan turvata yrityksen terve liiketoiminta erilaisten riitatilanteiden varalta.
Osituksen esisopimus määrittää osituksen kulun
Miten osituksen esisopimus eroaa avioehtosopimuksesta? Osituksen esisopimuksella voidaan sopia miten omaisuus jaetaan avioerossa. Osituksen esisopimus voi olla hyvä instrumentti siihen, ettei osakkeenomistajan tarvitse luopua osakkeistaan avioeron takia.
Osituksen esisopimus ei ole tarkasti lailla säädetty, joten puolisot voivat vapaasti sopia miten omaisuus jaetaan avioeron jälkeen. Osituksen esisopimus on kuitenkin helpommin soviteltavissa ja riitautettavissa kuin avioehtosopimus.
Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus tehtynä voi olla aiheellista tehdä vielä erillinen omaisuuden erottelusopimus jo ennalta ainakin yritysvarallisuuden osalta. Erottelusopimuksella tuodaan ainakin selkeyttä siihen, mikä omaisuus kuuluu toiselle ja mikä taasen toiselle puolisolle.
Yrityksen hyväksi tehty työskentely
Joskus puolisot tekevät toisen omaisuuden hyväksi työtä tai sijoituksia, joista voi tulla myöhemmin osituksessa riitaa. Esimerkiksi toinen puolisoista voi tehdä työtä toisen puolison omistavan yrityksen hyväksi. Yrityksen hyväksi tehdyt työsuoritteet voidaan ottaa huomioon osituksessa.
Yrityksen arvo voi olla noussut toisen puolison työsuoritteiden ja panostusten takia avioliiton aikana. Yrityksen arvo on voinut nousta myös ns. välitilan aikana eli ositusperusteen ja ositusajankohdan välillä. Ositus voi kestää pitkääkin sen jälkeen kun avioero on tullut vireille.
Lähtökohtaisesti omaisuus arvostetaan ositushetken arvoon, pois lukien pankkitilivarat. Näin ollen yritys voi olla huomattavastikin arvokkaampi silloin kun ositus tehdään ja omaisuus jaetaan kuin mitä se oli avioliiton aikana. Mikäli yrityksen arvonnousu johtuu vain omistavan puolison työpanoksesta, voidaan ositusta sovitella tai yritys arvostaa eri ajankohtaan. Tämä vaatii kuitenkin juridista arviointi tapauskohtaisesti.
Ositusta voidaan tarvittaessa sovitella, mikäli laissa määritellyt kriteerit täyttyvät. Usein toinen osapuoli vetoaa sovitteluun sen takia, että toinen puoliso ei ole osallistunut yrityksen arvon nousuun millään tavalla. Mikäli yrityksen arvonnousu johtuu pelkästään siitä, että omistava puoliso on aktiivisella työnteollaan nostanut yrityksen arvoa, voi osituksen sovittelu tulla kyseeseen.
Osituksen sovittelu ei ole itsestään selvyys, mutta selvät kohtuuttomuudet ja perusteettomat hyötymiset voidaan sovittelulla korjata. Osituksen sovittelun edellytykset vaatii kokonaisvaltaista harkintaa ja oikeuskäytännön tuntemista.
Yrityksen arvostamisen ajankohta osituksessa
Ositus voidaan tehdä puolisoiden kesken vapaasti sopimuksin. Mikäli sopimukseen ei päästä, ositus voidaan tehdä toimitusosituksena eli pesänjakajan toimesta. Puolisot voivat tehdä sovinnon osituksesta, vaikka pesänjakaja olisikin jo määrätty.
Pesänjakajan toimittama ositus saadaan varmasti loppuun saatetuksi ja omaisuus arvostetuksi mahdollisimman tarkasti. Yrityksen arvostamisessa onkin syytä keskittyä pesänjakajalle annettuihin perusteluihin siitä, miten yrityksen arvostaminen tulisi tehdä.
Ositus koostuu karkeasti kahdesta vaiheesta, laskennallisesta vaiheesta ja reaalisesta vaiheesta. Laskennallisessa vaiheessa omaisuus luetteloidaan ja arvostetaan käypään arvoon, jonka jälkeen kummankin osapuolen omaisuus lasketaan yhteen, jolloin saadaan osapuolten avio-osat ja tasingon määrä.
Niin kuin aikaisemmin on todettu, avioeron jälkeen yrityksen arvo voi olla noussut tai laskenut ja tämä vaikuttaa siihen, miten tasinko määräytyy. Yritys kuuluu omistavan osapuolen omaisuuteen ja siten avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, ellei osapuolilla ole avioehtosopimusta tehtynä.
Yrityksen arvo voi olla huomattava, jolloin omistava osapuoli voi joutua tasingonmaksuvelvolliseksi pelkästään osakkeenomistuksen vuoksi. Mikäli osakkeenomistaja ei omista muuta omaisuutta, jolla voisi tasingon maksaa, voi hän joutua luovuttamaan osakkeitaan, jotta tasinko saadaan maksetuksi. Käytännössä ositus ja siinä tehtävä omaisuuden arvostaminen pyritään tekemään mahdollisimman lähellä ositushetkeä.
Miten yrityksen arvostaminen tehdään osituksessa kun omaisuus jaetaan?
Ositusta tehtäessä puolisoiden omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Yrityksen ollessa arvostuksen kohteena tarkoittaa tämä lähtökohtaisesti markkina-arvoa, eli mikä hinta sillä olisi, jos tehtäisiin yrityskauppa.
Yrityksen (yhtiön) omaan omaisuuteen kuuluu usein erilaisia omaisuuseriä, kuten koneet ja kalusto, sijoitusomaisuus, saatavat, immateriaalioikeudet jne. Yhtiön arvostamisessa kiinnitetäänkin huomiota myös näiden erien todelliseen arvoon. Omaisuuden arvostamisessa onkin kehitetty erilaisia arvostusmenetelmiä. Yhtiö voidaan arvostaa esimerkiksi substanssiarvoon, tuottoarvoon tai lopettamisarvoon. Lähtökohtana voidaan pitää sitä menetelmää, joka laskelmassa muodostaa yritykselle suurimman arvon.
Tietyt toimialat voivat vaikuttaa myös yhtiön arvostamiseen ositusta tehtäessä. Esimerkiksi apteekkiliikkeet, yksityiset lääkäriasemat tai yhden ammattilaisen omistama yhtiö vaikuttaa usein siihen, mikä yhtiön todellinen arvo on. Jos yhtiö myytäisiin ja sen toiminnan harjoittaminen vaatii henkilökohtaisia lupia, todennäköisesti sen arvo ei ole vapailla markkinoilla sama kuin mitä se on osakkeenomistajalle.
Lisäksi henkilökohtaisen ammattitaidon ei ole käytännössä katsottu vaikuttavan siihen, miten yhtiö arvostetaan ositusta tehdessä.
Yrityksen tuottoarvo
Yrityksen arvon määritys perustuu pieni- ja keskikokoisten yritysten osalta yleensä tuottoarvoon, substanssiarvoon tai lopettamisarvoon niin yrityskaupassa kuin ositusta tehdessä. Yrityskauppa ja ositus eroavat kuitenkin tarkoitusperiltään. Yrityskaupassa yrityksen kauppahinta voi muodostua ns. markkinahintaakin korkeammaksi tai jopa alemmaksi. Avioero-osituksessa yritys arvostetaan aina ns. oletukseen tai näkemykseen mahdollisesta käyvästä arvosta. Avioero-osituksessa yritystä ei arvosta transaktiota varten.
Yrityksen tuottoarvo saadaan arvioimalla, kuinka paljon yritys tulee lähivuosina tuottamaan uuden omistajan vetämänä. Yrityksen tuottoarvo määritellään edellisten vuosien tuloslaskelmien ja realistisen tulosennusteen pohjalta. Yrityksen arvon määrityksessä voidaan käyttää myös ns. kassavirtaperustetta. Päättyneiden tilikausien tilinpäätökset, johdon budjetoinnit, sisäiset analyysit ja markkinatilanne vaikuttavat tuottoarvoa määritykseen.
Yrityksen substanssiarvo
Yrityksen substanssiarvo on yleisesti yksinkertainen arvomääritysmenetelmä. Substanssiarvo on usein yrityksen alin hinta. Toisaalta tuottoarvo voi olla substanssiarvoa alhaisempikin. Substanssiarvon saa yksinkertaisimmillaan laskettua siten, että vähentää taseen viimeisestä rivistä velat. Näiden erotus muodostaa yksinkertaisemmillaan yrityksen substanssiarvon.
Anna Annian Auttaa!
Mahdollinen ositus on yksi yhtiön ja yrityksen riskitekijöistä, joihin voidaan varautua ennalta esimerkiksi avioehtosopimuksella. Me Annian juristit avustamme vaativissa osituksissa ja yrityksesi asioissa tehokkaasti ja ammattitaidolla. Laadimme ja tulkitsemme sopimuksia sekä ratkaisemme riitatilanteita eduksesi. Ota rohkeasti yhteyttä henkilökohtaisissa ja yrityskohtaisissa asioissa!
