Yrityksen perustaminen
Hyvän liikeidean synnyttyä tulee seuraavana pohtia mahdollisen yrityksen perustamista. Yrityksen perustaminen on monivaiheinen prosessi ja siinä onkin hyvä tukeutua ammattilaisen neuvoihin. Ensimmäinen askel yrityksen perustamisessa on oikean yhtiömuodon valinta – vaihtoehtoina ovat toiminimi, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai avoin yhtiö. Esimerkiksi toiminimi soveltuu parhaiten yritykseen, jossa ei ole tarvetta isoille lainoille ja liikevaihtokin on maltillista. Osakeyhtiön perustaminen puolestaan tulisi kyseeseen, kun omistajia on enemmän tai tarkoituksena on tehdä suurempia investointeja.
Autamme yritystäsi kehittymään
Asiantuntijamme auttavat ja opastavat sinua yrityksesi alkumetreistä lähtien, ota yhteyttä!
Kun yhtiömuoto on päätetty, tulee tehdä liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma sisältää suunnitelman muun muassa myynnistä ja markkinoinnista sekä henkilöstö- ja tuotekehittelystä – kenelle palvelu on suunnattu ja millä tavoin myyntiä saadaan aikaan? Liiketoimintasuunnitelma on syytä tehdä sitä tarkemmin, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. On hyvä muistaa, että tarkoin tehty liiketoimintasuunnitelma luo pohjan myös myyntitavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi se on edellytyksenä mahdollisen starttirahan myöntämiselle.
Yrityksen perustamisesta on ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Tässä vaiheessa yritykselle on keksittävä myös nimi ja määritettävä toimiala. Perustamisilmoituksesta tulee nimen ja toimialan lisäksi ilmetä myös esimerkiksi yrityksen kotipaikka sekä osoite- ja yhteystiedot. Vielä ennen yrityksen rekisteröimistä ja yritystoiminnan aloittamista tulee selvittää lupa-asiat. Kaikilla toimialoilla ei lupahakemuksia tarvitse tehdä, mutta jotkut toimialat ovat luvanvaraisia ja näin ollen niiden osalta tulee hankkia tarvittavat lupaselvitykset.
Yrityksen rekisteröinti ja yhtiöjärjestys
Yrityksen perustaminen on prosessi, jossa yhtiö saa y-tunnuksen ja se rekisteröidään kaupparekisteriin. Osakeyhtiölain mukaan jokaisella osakeyhtiöllä tulee olla yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksessä määritellään toiminimi, kotipaikka, toimiala, hallitus ja sen toiminta, yhtiökokouksen toiminta, osakkeiden lunastuslauseke ja luovutuslauseke.
Yhtiöjärjestyksen sisältö on mietittävä huolella vastaamaan tarpeita ja kasvuodotuksia.
Osakassopimus
Osakassopimus on kannattavaa laatia aina, jos yrityksen osakkeenomistajia on enemmän kuin yksi. Osakassopimuksella voidaan suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Yleensä sopimusta laadittaessa käsiteltävät asiat tuntuvat epätodennäköisiltä, kuitenkin kriisitilanteita tulee aina ja osakassopimus suojaa sekä osakkeenomistajia että yhtiötä.
Työsuhteet ja johtajasopimukset
Työntekijät ovat yrityksen tärkein pääoma ja sopimuksiin tulee panostaa ennaltaehkäisevästi. Työnantajalla on paljon velvollisuuksia ja työntekijöiden oikeudet määritellään laissa. Virheellinen menettely henkilöstöasioissa voi synnyttää vahingonkorvausvastuun, joten näihin asioihin on hyvä panostaa etukäteen. Myös salassapito- ja kilpailukieltosopimukset luovat turvaa. Johtajien kohdalla usein joudutaan miettimään, tulevatko he työsuhteeseen vai tehdäänkö johtajasopimus vai normaali työsopimus.
Liikehuoneiston vuokraus
Liikehuoneiston vuokrausta säätelee erityislaki. Tätä sovelletaan, kun vuokrakohdetta käytetään muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Sillä onko vuokranantaja yritys vai yksityinen henkilö ei sinänsä ole merkitystä, vaan on katsottava, mitä sopimuksessa on sovittu pääasiallisesta käytöstä. Ero asuinhuoneiston vuokraukseen ilmenee selvimmin siinä, että monista säännöksistä voidaan poiketa erillisellä sopimuksella.
Voimassaolo, irtisanominen ja purkaminen
Liikehuoneiston vuokrasopimus on mahdollista solmia määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli osapuolet eivät ole sopineet sopimuksen kestosta, eikä muusta laista johdu muuta, oletetaan sopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.
Määräaikaista vuokrasopimusta ei lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Vuokralainen sitoutuu siis maksamaan vuokraa koko sopimuskauden ajan olosuhteista riippumatta. Määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ennenaikaisesti voidaan kuitenkin sopia osapuolten kesken. On huomattava, että määräaikainen sopimus on oltava kirjallinen tai muuten se tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Irtisanomisajasta voidaan vapaasti sopia. Mikäli ajasta ei ole sovittu, noudatetaan lain säännöksiä: vuokranantajan kohdalla irtisanomisaika on kolme kuukautta ja vastaavasti vuokralaisen kohdalla yksi kuukausi. Irtisanomisaika alkaa lähtökohtaisesti kulua irtisanomispäivää seuraavan kuukauden alusta. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia aina tapaukseen parhaiten sopivista erityisehdoista.
Vuokran määrä ja maksaminen
Suositeltavaa on, että maksuehdosta sovitaan yksilöidysti muun muassa määrän, eräpäivien ja viivästyskoron osalta. Tämä selkeyttää riitatilanteessa huomattavasti sen osoittamista, mitä asiasta tosiasiassa on osapuolten välillä sovittu.
Mikäli vuokraan halutaan sisällyttää arvonlisävero, on tästä syytä olla maininta sopimuksessa, sillä lähtökohtana on, ettei kiinteistön ja osakehuoneiston vuokraaminen ole arvonlisäverollista. Tilanne muuttuu, jos vuokranantaja on hakeutunut vuokraustoiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi ja vuokralainen harjoittaa huoneistossa liiketoimintaa.
Kunnossapitovastuu, vakuuttaminen ja vastuunrajoitukset
Osapuolten välillä voidaan sopia siitä, kuka vastaa huoneistoon kohdistuvista kuluista ja muun muassa huoltopalveluiden hankkimisesta. Jos tästä ei ole sovittu, noudatetaan lain säännöksiä. Tällaiset vastuut katsotaan sisältyvän vuokran määrään.
Kohteen vakuuttamisesta on hyvä myös sopia etukäteen. Tyypillisesti vuokralainen sitoutuu ottamaan kohteeseen vastuuvakuutuksen, joka kattaa vähintään tietyn euromääräisen vahingon. Tämän lisäksi osapuolille voi syntyä toisiaan kohtaan muita velvoitteita, joten näistäkin on hyvä olla maininta sopimuksessa. Tavallista on, että kaikki välilliset vahingot rajoitetaan vastuun ulkopuolelle.
Vuokravakuus
Liikehuoneiston vuokrauksessa tavallista on sopia vuokravakuudesta mahdollisten vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen tai vuokranmaksun laiminlyönnin suojaksi. Vakuuden ei ole pakko olla rahasuoritus, mutta tällöin on hyvä pohtia tarkkaan, mikä on vakuuden tosiasiallinen arvo vuokranantajalle tai onko vakuuden arvo liian arvokas vuokralaisen kannalta.
Tavallisesti vuokravakuus talletetaan pankkitilille, joka pantataan vuokranantajalle. Vakuuden yhteydessä on hyvä sopia tarkoin niistä tilanteista, milloin vuokranantaja saa käyttää vakuuden hyväkseen.
Alivuokraus ja vuokraoikeuden siirto
Laki mahdollistaa alivuokrauksen enintään puolesta liikehuoneistosta. Tavallisesti tätä oikeutta rajoitetaan sopimuksessa, mutta mahdollista on myös sopia asiasta toisin. Alivuokrasuhteessa alkuperäisestä vuokralaisesta tulee alivuokranantaja. Alivuokrasuhteeseen ei sovelleta lain säännöksiä irtisanomissuojasta tai vahingonkorvauksesta, vaan nämä koskevat pääasiassa aina alkuperäistä vuokralaista.
Mikäli vuokralainen myy liiketoimintansa toiselle, on tärkeää, että myös liiketila saadaan siirrettyä. Tätä tilannetta varten laissa on säädetty, että liikehuoneiston vuokralainen saa liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtää liikkeen vuokraoikeuden toiselle ilman vuokranantajan lupaa, jollei toisin ole sovittu tai jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa.
Aiheesta lisää
Perinnönjaon vaiheet: Mitä tehdä, kun perintö jää jakamatta?
Perinnönjakoon liittyy monia vaiheita, jotka voivat viivästyä tai jäädä kokonaan toteutumatta erilaisten ongelmien vuoksi. Tässä artikkelissa käsitellään perinnönjaon keskeiset vaiheet sekä ohjeita siihen, mitä tehdä,
Osituksen oikeudelliset kysymykset – Milloin tarvitset apua?
Osituksen oikeudelliset kysymykset; ositus on prosessi, jossa avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus jaetaan lain määräysten mukaisesti. Vaikka ositus sujuisi usein sopuisasti, tietyt tilanteet voivat aiheuttaa ongelmia
Lesken vähimmäissuoja: Lesken asema osituksessa – Mitä lesken suoja tarkoittaa?
Lesken asema osituksessa on suomalaisessa oikeuskäytännössä tarkoin määritelty, jotta avioliiton päättymisen jälkeen leskelle turvataan riittävä suoja. Tämä artikkeli käsittelee lesken vähimmäissuoja osituksessa ja millaisia oikeuksia
