- Etusivu
- Lakipalvelut yksityisille
- Asiakirjat
Asiakirjat
Annia hoitaa kaikki tarvitsemasi asiakirjat kuntoon ammattitaidolla. Katso alta lisätiedot eri asiakirjoista.
Tämä on palvelu, kun haluat tarkistaa asiakirjasi asianajajan kanssa, kuten testamentti, edunvalvontavaltuutus, avioehto tai asunnon kauppakirja. Tällöin saat myös vinkkejä sisältöön, mitä et tulisi itse ajatelleeksi.
Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos et itse pysty?
Jos et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, haluatko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja hoitaa asioitasi? Kuka osaa ajaa sinun etujasi parhaiten? Kenellä on tarvittava tieto asioistasi? Onko tämä asia, josta haluat päättää itse nyt, kun vielä voit. Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joista haluat valtuutuksessa määrätä.
- Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen
Valtuutuksen puuttuessa asioitasi alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutuksessa voit itse päättää asioitasi hoitavan henkilön tai henkilöt. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene. - Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen mahdollista yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen.
- Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin. Arkeen liittyviä toiveita voi myös kirjata valtuutukseen.
Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, on myös heidän etunsa, että avioeron sattuessa vanhemmat sopivat ennemmin kuin sotivat. Avioehtosopimuksella voidaan määritellä se varallisuustilanne, joka halutaan erotilanteessa ratkaisuksi osapuolten välille. Avioehto on harkittava huolella, sillä se vaikuttaa myös maksettaviin veroihin; niin avioerotilanteessa kuin kuolemantapauksessa. Avioehtosopimus voidaan laatia yhdessä lakimiehen kanssa ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Tämän jälkeen on molempien puolisoiden turvallista purjehtia avioliiton myötäisissä tuulissa.
Ihmiset ottavat vakuutuksen asuntoonsa siltä varalta, jos se tuhoutuu tulipalossa. Vakuutusta ei oteta siltä varalta, kun se asunto kuitenkin jossain vaiheessa palaa. Miksi avioehtoa ei voisi ajatella omaisuutta varten otettuna vakuutuksena? Kun ostetaan asunto, varaudutaan pahimpaan vakuutuksella. Vastaavasti, kun solmitaan avioliitto, varaudutaan avioehtosopimuksella siihen huonoimpaan lopputulokseen. Molemmissa tapauksissa, jos se pahin tapahtuu, on valmiina jonkinlainen turvaverkko. Silloin ikävän koettelemuksen jälkiselvittelyt eivät entisestään lisää tapahtuman aiheuttamaa murhetta.
- Oletko miettinyt; mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet? Testamentti on asiakirja, joka tulee voimaan vasta sen tekijän poismenon jälkeen. Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella, eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa olla ajattelematta koko asiaa.
- Tärkeintä on, että saat itse vaikuttaa, miten omaisuutesi jaetaan jälkeesi. Testamentti kannattaa tehdä silloin, kun olet vielä itse kykenevä päättämään asioistasi. Silloin voit vaikuttaa, kenelle mitäkin omaisuuttasi haluat antaa. Lakimiehen opastuksella voit varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Oikeanlaisella testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen perillisten kannalta positiivisella tavalla. Oikein tehty ja oikein säilytetty testamentti takaa parhaiten vainajan viimeisen tahdon toteutumisen.
- Testamenttia voi sen tekijä muuttaa elinaikanaan niin monta kertaa kuin haluaa. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Muuten omaisuudestaan voi itse vapaasti määrätä. Sisarusten perintöriidat kuitenkin vähenevät, mitä tasapuolisemmin omaisuus jaetaan.
- Ennakkoperintö on hyvä vaihtoehto jakaa omaisuutta ennen kuolemaa. Jokaisen lapsen ei kuitenkaan tarvitse saada kaikkia omaisuuslajeja. Jos joku lapsista esimerkiksi jatkaa yritystoimintaa, voidaan muille lapsille määrätä rahallinen korvaus. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Hyvin laadittu ja asianmukainen testamentti ehkäisee parhaiten myöhemmät perillisten väliset riidat vainajan omaisuudesta. Pahimmillaan vainajan omaisuus kuluu perintöriitoihin.
Esisopimus tarkoittaa sopimusta, jolla osapuolet sitoutuvat varsinaisen pääsopimuksen tekemiseen tulevaisuudessa. Esisopimuksia tehdään tyypillisesti esimerkiksi kiinteistönkauppaa tehtäessä. Se on sitovuudeltaan sekä muodoltaan yhtä velvoittava kuin pääsopimuskin. Esisopimus on pätevä niin kirjallisesti kuin suullisesti tehtynä, mutta kirjallinen muoto on todistelun näkökulmasta aina ensisijainen. Kirjallisen sopimuksen tekemällä voi ehkäistä riitatilanteita ja kirjallinen sopimus kannattaakin aina tehdä kattavasti ja selkeään muotoon. Kun esisopimus on laadittu kahden osapuolen väliseksi, sitovat sopimuksen velvoitteet molempia osapuolia. Tämän myötä kummallakin osapuolella on oikeus vaatia esisopimuksen mukainen velvoite täytettäväksi siinä sovitulla tavalla. Yksipuolisen esisopimuksen tekeminen on myös mahdollista. Kannattaa kuitenkin huomata, että esimerkiksi kiinteistönkaupassa esisopimus sitoo käytännössä vain sen osapuolia eikä esimerkiksi samasta kiinteistöstä kiinnostunutta muuta ostajaa.
Esisopimusta koskevat samat muotomääräykset kuin pääsopimustakin. Tämän myötä on huomattava, että esimerkiksi kiinteistökaupan esisopimus on tehtävä maakaaren määräämässä muodossa, jotta se olisi pätevä. Kaupan kohteen hintaa ei vielä esisopimuksessa tarvitse määritellä tarkasti, mutta esisopimuksesta tulee kuitenkin ilmetä kauppahinnan laskemisen perusteet. Maakaarta koskevan hallituksen esityksen (HE 120/1994) mukaan esisopimuksessa on yksilöitävä vähintään ne perusteet, joiden avulla lopullinen hinta on laskettavissa, mutta hinta voidaan jättää riippumaan esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä tai yleisestä hintakehityksestä.
Esisopimuksen osapuoli voi jättää täyttämättä esisopimuksessa sovitun velvoitteensa tai muuten toimia esisopimuksen vastaisesti. Tällaisessa tilanteessa kyseessä on sopimusrikkomus. Kiinteistön omistaja voi esimerkiksi myydä kiinteistönsä esisopimuksesta huolimatta jollekin toiselle. Tämä vuoksi jo esisopimuksessa kannattaa sopia siitä, mitä tapahtuu, jos toinen ei noudatakaan sopimusta. Kiinteämääräinen sopimussakko on yleensä helpoin, sillä sopimusrikkomuksesta aiheutunutta muuta vahinkoa voi olla vaikea näyttää toteen. Sopimussakko voidaan sopia myös juoksevaksi, jolloin sen määrä kasvaa, kunnes sopimusrikkomuksen aiheuttama asiaintila on korjattu. Juoksevasta sopimussakosta sovittaessa on myös järkevää määrittää sen kesto. Muutoin sen aktivoituessa voi olla vaikeaa määrittää sakon määräaika, ellei kyseessä ole korjattavissa oleva tilanne, kuten myöhästyminen. Myös esimerkiksi kiinteistökaupassa ostajan esisopimuksen yhteydessä maksettu käsiraha voi toimia rangaistusluontoisena mikäli ostaja sittemmin vetäytyy kaupasta ilman perustetta.
Esisopimus kannattaa siis laatia kirjallisena ja sen on noudatettava muotomääräyksiltään samoja vaatimuksia kuin pääsopimuksenkin ollakseen pätevä. Lisäksi esisopimukseen on tärkeää määrittää täsmällisesti jo etukäteen mahdolliset seuraamukset sen rikkomisen varalta. Ammattitaitoiset juristimme auttavat mielellään esisopimusten laatimisessa, jotta se menee kerralla nappiin.
Kun omaisuus vaihtaa omistajaa eli kun olet myymässä tai ostamassa omaisuutta, on siitä hyvä tehdä kauppakirja. Kun asiassa on tehty selkeä ja hyvin laadittu kauppakirja, voi sen avulla välttää esimerkiksi kaupanjälkeisiä ongelmatilanteita. On kuitenkin huomattava, että on myös olemassa kauppakirjoja, joille on säädetty määrämuoto, kuten kiinteistön kauppakirja eli siihen kohdistuu vaatimuksia sen muodosta. Yksi kiinteistön kauppakirjan muotovaatimuksista on esimerkiksi se, että se on tehtävä kirjallisesti. On siis tärkeä huomioida, minkälaisia vaatimuksia kiinteistön kauppakirjoihin voi kohdistua.
Kun usealla henkilöllä on yhteisomistuksessa kiinteistö, ja se halutaan jakaa, voi se tapahtua hakemalla halkomista Maanmittauslaitoksesta tai jakosopimuksen laatimisella. Jakosopimus tulee tehdä kirjallisesti ja se on kaupanvahvistajan vahvistettava. Anniasta asianajaja Maria Puputti hoitaa kaupanvahvistukset. Jakosopimuksesta voivat omistajat yhteisesti sopia miten kiinteistö jaetaan ja minkä alueen kukin heistä saa. Alueille on haettava lainhuudot ja ja sen myöntämisen jälkeen lohkominen käynnistyy automaattisesti. Lohkomisessa muodostetaan uudet kiinteistöt.
Hallinnanjakosopimuksella kesämökin yhteisomistajat voivat keskenään sopia heidän hallinnassaan olevista alueista ja muista kiinteistön käyttöön liittyvistä ehdoista. Tällaisia ovat esimerkiksi lumen luonti talvisin tai pihasaunavuorot tai alueen tai rakennuksen eri osien käyttöoikeus. Kiinteistön tai tontin omistusta ei siis tällöin jaeta fyysisesti eri alueiksi. Kiinteistön eri alueet merkitään karttaliitteeseen yksilöidysti viivalla omiksi hallinta-alueiksi.
Sopimus tulee kirjata Maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tällä turvataan kiinteistön osuuden myyntitilanteessa, että ostaja saa samat oikeudet kuin myyjällä oli. Tällä hetkellä irtisanomisoikeudesta ei ole olemassa sääntelyä, joten se on varsin rajoitettu. Siten sopimuksen ehdot on syytä miettiä tarkasti.
Haluatko tuoda iloa läheisellesi; lapsille tai ystävällesi? Läheisellä voi olla myös vaikea tilanne hänestä riippumattomista syistä, jota haluat helpottaa. Lahjasta kannattaa laatia kirjallinen lahjakirja selvyyden vuoksi. Lahjakirja laaditaan kirjallisesti ja siinä yksilöidään, mitä lahjoitetaan. Lahjoittaa voi kaikkea omaisuutta, kuten esineitä tai asunnon sekä kiinteistön. Kiinteistön lahjasta on laadittava lahjakirja ja kaupanvahvistajan tulee se vahvistaa. Koska lahjasta saaja ei maksa mitään, tulee hänen maksaa lahjaveroa verottajalle.
Asianajajan kanssa lahjakirja hoituu mahdollisimman helposti ja tällöin tulee myös huomioitua kustomoidusti kaikki lahjasi erityispiirteet. Vaivattomuuden ja kustomoidun lahjakirjan lisäksi saatte myös henkilökohtaista palvelua juuri teitä varten ja teille sopivalla tavalla. Me toimitamme tarvittaessa lahjakirjan verottajalle ja teemme lahjaveroilmoituksen kanssasi. Sinun ei tarvitse tietää miten toimia. Tarjoamme joustavat asianajopalvelut henkilökohtaisesti toimipisteissämme tai joustavasti etänä.
Työsopimus on muotovapaa sopimus, mutta on erittäin suositeltavaa laatia työsopimus kirjallisena, vaikka se onkin suullisena yhtä pätevä. Voimme auttaa sinua laatimaan oikeudellisesti virheettömän työsopimuksen, joka sisältää kaiken oleellisen tiedon ja ehdot ovat lainmukaisia. Laatimaamme työsopimuspohjaa voit käyttää useissa työsopimuksissa ilman pelkoa tulkintariidoista. Voit myös luetuttaa asiakirjan meillä.
Voimme auttaa sinua laatimaan vuokrasopimuksen. Tällöin voit olla varma sopimuksen pätevyydestä ja lainmukaisuudesta. Varmistamme, että sopimus täyttää niin vuokranantajan, kuin vuokralaisenkin oikeudet ja velvollisuudet ja näin ollen omalta osaltaan ehkäisee mahdollisia vuokrasuhteesta aiheutuvia riitoja. Voit myös luetuttaa asiakirjan meillä.
Avioero on usein monimutkainen ja stressaava tilanne, joka vaatii paljon päätöksentekoa ja järjestelyjä. Ositussopimuksen laatiminen avioeron yhteydessä on tärkeä askel, joka määrittelee, miten omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken. Asianajajan käyttäminen ositussopimuksen laatimisessa voi olla hyödyllistä monista syistä. Meillä on syvä tuntemus sopimus- ja aviovarallisuusoikeudellisista kysymyksistä voimme asiantuntemuksemme vuoksi auttaa sinua neuvottelemaan sinun etujasi parhaiten palvelevan sopimuksen myös silloin, kun oma henkinen jaksamisesi voi olla koetuksella. Muista, että kirjallinen sopimus on laadittava, jotta avioikeusyhteys katkeaa!
Lue lisää avioerosta ja osituksesta TÄÄLTÄ.
Perunkirjoitus tulee toimittaa jokaisesta Suomessa kuolleesta henkilöstä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat. Perukirja toimii myös perintöveron määräytymisen perustana sekä pohjana tulevalle perinnönjaolle. Nimettäväksi tulee myös pesänhoitaja, joka voi olla yksi kuolinpesän osakkaista. Perunkirjoitus on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, mutta perustellusta syystä perukirjan jättämisaikaan voi hakea pidennystä Verohallinnolta. Perukirja ei itsessään luo perilliselle omistusoikeutta, vaan omaisuuden jakaminen edellyttää perinnönjakoa.
Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Siksi me olemme apunasi. Me tiedämme, miten prosessi tulee hoitaa, ja valvomme tarvittavien asiakirjojen hankkimisen. Anna meidän auttaa osaamisellamme, niin voit itse antaa aikaa muistoille ja surutyölle.
Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Sovinnosta laaditaan kirjallinen sovintosopimus ja kaikki osakkaat allekirjoittavat sopimuksen. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten yksikin erimielinen osakas voi estää jaon.
Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta. Sovintoratkaisun löytymiseksi suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yleensä sovinto saadaan syntymään, kun pesä jaetaan heti perunkirjoituksen jälkeen, kun erimielisyyksiä ei ole ehtinyt syntymään. Annia auttaa tarvittaessa sovintoneuvotteluissa ja laadullisesti pätevän sovintosopimuksen laatimisessa. Kun tavoitteena on sovinnollinen perinnönjako, voivat osakkaat yhteisesti sovittaessa tai yhden osakkaan aloitteesta tulla keskustelemaan sovinnollisen jaon sisällöstä, jonka tuloksena suurimmassa osassa laaditaan sopimus asiasta.
Velkakirjaan kirjataan annetun lainan yhteisesti sovitut ehdot. Esimerkiksi tehtäessä varallisuusjärjestelyitä perheen sisällä, voi velkakirjasta olla hyötyä. Velkakirjalla voidaan hyödyntää myös perintösuunnittelussa ja esimerkiksi uusperheen varallisuusjärjestelyissä. Velkakirjalla voidaan varmistua, että perheessä tehdyn suuren hankinnan kustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä myöhemmin esimerkiksi erotilanteessa asiasta tulee riitaa.
Velkakirjan minimivaatimukset
- Velan antajan nimi
- Velan määrä
- Velallisen nimi
- Velallisen allekirjoitus
- Erääntyminen ja korkoehdot
- Todistajat, ei pakollinen
Hyvän sopimuksen tekemisessä on tärkeää ja osapuolten edun mukaista varmistaa jo laatimishetkellä sen sisältö. Mitä harkitummin sopimuksia laadittaessa toimitaan, sitä varmemmin sopimuksen sisältö vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Jotta esimerkiksi urakan hintalappu ei sisältäisi lopuksi kovin suuria yllätyksiä, on sopimuksen laadintaan pysähdyttävä rasitteena olevasta kiireestä huolimatta. Urakoiden onnistumisessa laadukkaalla sopimusneuvottelulla on siis olennainen merkitys. Tavoitteena sopimusneuvotteluissa tulisi olla tasapainoinen sopimus kokonaisuutena.
Täytyy muistaa että, kun osapuolet ovat ottaneet sopimukseen jonkin määräyksen, heidän voidaan olettaa tarkoittaneen poiketa tahdonvaltaisten oikeusnormien mukaisesta oikeustilasta. Kaikesta on siis hyvä sopia, myös YSE 1998 -yleisten sopimusehtojen käyttämisestä asiassa.