Liikehuoneiston vuokraus

Liikehuoneiston vuokrausta säätelee erityislaki. Tätä sovelletaan, kun vuokrakohdetta käytetään muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Sillä onko vuokranantaja yritys vai yksityinen henkilö ei sinänsä ole merkitystä, vaan on katsottava, mitä sopimuksessa on sovittu pääasiallisesta käytöstä. Ero asuinhuoneiston vuokraukseen ilmenee selvimmin siinä, että monista säännöksistä voidaan poiketa erillisellä sopimuksella.

Ota ammattilainen avuksesi

Kokeneet asiantuntijamme avustavat sopimusten laadinnassa ja erimielisyyksien sovittelussa. Ota yhteyttä!

Liikehuoneiston vuokrasopimus on mahdollista solmia määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli osapuolet eivät ole sopineet sopimuksen kestosta, eikä muusta laista johdu muuta, oletetaan sopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Vuokralainen sitoutuu siis maksamaan vuokraa koko sopimuskauden ajan olosuhteista riippumatta. Määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ennenaikaisesti voidaan kuitenkin sopia osapuolten kesken. On huomattava, että määräaikainen sopimus on oltava kirjallinen tai muuten se tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Irtisanomisajasta voidaan vapaasti sopia. Mikäli ajasta ei ole sovittu, noudatetaan lain säännöksiä: vuokranantajan kohdalla irtisanomisaika on kolme kuukautta ja vastaavasti vuokralaisen kohdalla yksi kuukausi. Irtisanomisaika alkaa lähtökohtaisesti kulua irtisanomispäivää seuraavan kuukauden alusta. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia aina tapaukseen parhaiten sopivista erityisehdoista.

Suositeltavaa on, että maksuehdosta sovitaan yksilöidysti muun muassa määrän, eräpäivien ja viivästyskoron osalta. Tämä selkeyttää riitatilanteessa huomattavasti sen osoittamista, mitä asiasta tosiasiassa on osapuolten välillä sovittu.

Mikäli vuokraan halutaan sisällyttää arvonlisävero, on tästä syytä olla maininta sopimuksessa, sillä lähtökohtana on, ettei kiinteistön ja osakehuoneiston vuokraaminen ole arvonlisäverollista. Tilanne muuttuu, jos vuokranantaja on hakeutunut vuokraustoiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi ja vuokralainen harjoittaa huoneistossa liiketoimintaa.

Osapuolten välillä voidaan sopia siitä, kuka vastaa huoneistoon kohdistuvista kuluista ja muun muassa huoltopalveluiden hankkimisesta. Jos tästä ei ole sovittu, noudatetaan lain säännöksiä. Tällaiset vastuut katsotaan sisältyvän vuokran määrään.

Kohteen vakuuttamisesta on hyvä myös sopia etukäteen. Tyypillisesti vuokralainen sitoutuu ottamaan kohteeseen vastuuvakuutuksen, joka kattaa vähintään tietyn euromääräisen vahingon. Tämän lisäksi osapuolille voi syntyä toisiaan kohtaan muita velvoitteita, joten näistäkin on hyvä olla maininta sopimuksessa. Tavallista on, että kaikki välilliset vahingot rajoitetaan vastuun ulkopuolelle.

Liikehuoneiston vuokrauksessa tavallista on sopia vuokravakuudesta mahdollisten vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen tai vuokranmaksun laiminlyönnin suojaksi. Vakuuden ei ole pakko olla rahasuoritus, mutta tällöin on hyvä pohtia tarkkaan, mikä on vakuuden tosiasiallinen arvo vuokranantajalle tai onko vakuuden arvo liian arvokas vuokralaisen kannalta.

Tavallisesti vuokravakuus talletetaan pankkitilille, joka pantataan vuokranantajalle. Vakuuden yhteydessä on hyvä sopia tarkoin niistä tilanteista, milloin vuokranantaja saa käyttää vakuuden hyväkseen.

Laki mahdollistaa alivuokrauksen enintään puolesta liikehuoneistosta. Tavallisesti tätä oikeutta rajoitetaan sopimuksessa, mutta mahdollista on myös sopia asiasta toisin. Alivuokrasuhteessa alkuperäisestä vuokralaisesta tulee alivuokranantaja. Alivuokrasuhteeseen ei sovelleta lain säännöksiä irtisanomissuojasta tai vahingonkorvauksesta, vaan nämä koskevat pääasiassa aina alkuperäistä vuokralaista.

Mikäli vuokralainen myy liiketoimintansa toiselle, on tärkeää, että myös liiketila saadaan siirrettyä. Tätä tilannetta varten laissa on säädetty, että liikehuoneiston vuokralainen saa liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtää liikkeen vuokraoikeuden toiselle ilman vuokranantajan lupaa, jollei toisin ole sovittu tai jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa.

Aiheesta lisää

Avioehtosopimuksen eri muodot - kuinka avioehto voidaan toteuttaa.

Avioehtosopimuksen eri muodot

Mikä on avioehto? Avioliitossa puolisoilla tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on lähtökohtaisesti avioliittolain mukaisen avio-oikeuden nojalla oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa, että avioliiton päättyessä avioeron tai

Lue lisää »
Rikoksen uhrin korvausvaatimukset

Rikoksen uhrin korvausvaatimukset

Asianomistajaksi rikokseen voi joutua kuka tahansa ja tällöin tulee arvioitavaksi rikoksen uhrin korvausvaatimukset. Asianomistaja käsitteellä tarkoitetaan henkilöä, joka on joutunut rikoksen uhriksi ja muita rikoksen

Lue lisää »