Välityslauseke – mitä sopimusehtoon kannattaa kirjoittaa?

Välimiesmenettely (myös välitysmenettely) on yhä useammin yritysten ja organisaatioiden valinta riidanratkaisukeinoksi. Sitä pidetään nopeana, luottamuksellisena ja joustavana vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelylle. Käytännössä välimiesmenettelyn onnistuminen alkaa jo sopimusta laadittaessa, kun siihen otetaan välityslauseke – eli siitä, mitä välityslausekkeeseen kirjoitetaan.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä välimiesmenettely käytännössä tarkoittaa, millaisia asioita sopimusehtoon kannattaa kirjata ja miksi huolellinen muotoilu on tärkeää.

🔍 Mitä välimiesmenettely tarkoittaa käytännössä?

Välimiesmenettely on yksityinen riidanratkaisumenettely, jossa osapuolet sopivat jo ennalta, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimen sijaan välimiehen tai välimiesten toimesta. Päätös (tuomio) on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen aivan kuten yleisessä tuomioistuimessa annettu tuomio. Välimiesoikeus tarjoaa nopean, joustavan, luottamuksellisen ja kustannustehokkaan tavan ratkaista kaupallisia riitoja, ja siinä noudatetaan tarkasti määriteltyjä menettelysääntöjä, joissa välimiesoikeus nimittää välimiehet.

Menettelyä voidaan soveltaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Yrityskauppariidat
• Kauppasopimukset
• Osakassopimukset
• Alihankinta- tai toimitussopimukset

📄 Mitä välimiesmenettelylausekkeeseen tulisi kirjata?

Vaikka monissa sopimuksissa käytetään vakioehtoja, välimiesmenettelyä koskeva lauseke kannattaa räätälöidä tapauskohtaisesti sopimuksen mukaisesti. Alla on keskeiset kohdat, jotka on hyvä huomioida:

1. Menettelyn valinta

Varmista, että lausekkeessa sovitaan selkeästi, että kaikki riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä – ei esimerkiksi sovittelussa tai yleisessä tuomioistuimessa.

Esimerkki:“Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Suomen Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.”

Välimiesoikeuden rooli on ratkaiseva, sillä se vastaa välimiesmenettelyn sääntöjen noudattamisesta, välimiesten nimittämisestä ja osapuolten oikeuksien turvaamisesta.

Sovellettavat säännöt ja paikka, joista osapuolet voivat sopia

Mainitse, noudatetaanko esimerkiksi Keskuskauppakamarin (FAI), ICC:n tai Ad Hoc -menettelyn sääntöjä. Suomessa, jossa välimiesmenettely on säänneltyä ja tehokasta, paikkakunta (esim. Helsinki) ja kieli on hyvä ilmoittaa selkeästi.

Välimiesten lukumäärä ja välimies

Yleensä 1 tai 3 välimiestä – valinta vaikuttaa sekä kustannuksiin että prosessin kestoon.

Jos osapuolet eivät ole sopineet useammasta välimiehestä, kumpikin osapuoli voi nimittää yhden välimiehen, jolloin lopulta valitaan yksi välimies johtamaan menettelyä.

4. Kieli ja sovellettava laki

Erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa tulee määrittää, mikä on menettelyn kieli ja mitä lakia sovelletaan riitatilanteessa. On myös tärkeää huomioida, että lain säännökset, jotka koskevat välimiesmenettelyä Suomessa, määrittävät sovellettavan oikeudellisen kehyksen ennen ja jälkeen tiettyjen lakipykälien voimaantuloa.

5. Mahdollinen salassapito

Välimiesmenettely on lähtökohtaisesti luottamuksellista, mutta lisäksi salassapitovelvoite kannattaa kirjata näkyvästi.

🚀 Välimiesmenettelyn aloittaminen

👥 Välimiesten nimeäminen

Välimiesten nimeäminen on kriittinen vaihe välimiesmenettelyssä. Osapuolet voivat sopia, että välimiehiä on yksi tai kolme, ja he voivat myös sopia välimiesten nimeämistavasta. Yleensä osapuolet nimeävät yhden välimiehen kumpikin, ja nämä kaksi välimiestä valitsevat kolmannen välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiehistä, välimieslautakunta voi nimittää välimiehet sääntöjen mukaisesti. Välimiesten valinnassa on tärkeää huomioida heidän asiantuntemuksensa ja puolueettomuutensa, jotta menettely on oikeudenmukainen ja tehokas.

🏛️ Välimieslautakunnan tehtävät ja kokoonpano

Välimieslautakunta, kuten Suomen Keskuskauppakamarin välimieslautakunta, valvoo välimiesmenettelyn sääntöjen noudattamista ja varmistaa menettelyn sujuvuuden. Lautakunta voi nimittää välimiehiä, ratkaista menettelyyn liittyviä prosessuaalisia kysymyksiä ja valvoa, että menettely etenee sääntöjen mukaisesti. Välimieslautakunnan kokoonpano koostuu yleensä kokeneista juristeista ja riidanratkaisun asiantuntijoista, jotka varmistavat, että menettely on oikeudenmukainen ja tehokas.

🔄 Välimiesmenettelyn kulku

Välimiesmenettelyn kulku alkaa hakemuksen jättämisestä ja vastauksen antamisesta. Tämän jälkeen osapuolet voivat esittää lisäkirjelmiä ja todisteita. Välimiehet voivat järjestää suullisia käsittelyjä, joissa osapuolet voivat esittää todistajiaan ja asiantuntijoitaan. Menettely on joustava, ja välimiehet voivat mukauttaa prosessia osapuolten tarpeiden mukaan. Välimiehet tekevät päätöksensä esitetyn aineiston perusteella ja antavat lopullisen välitystuomion, joka on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen.

⚖️ Välimiesmenettelyn ratkaisu

Välimiesmenettelyn lopullinen ratkaisu on välitystuomio, joka on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen. Välimiehet antavat tuomionsa kirjallisesti ja perustellen, jotta osapuolet ymmärtävät päätöksen perusteet. Välitystuomio on lopullinen, eikä siihen voi hakea muutosta, mikä tekee välimiesmenettelystä nopean ja tehokkaan tavan ratkaista riitoja. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että tietyissä tilanteissa välitystuomioon voi hakea muutosta, mutta tämä on harvinaista.

💰 Välimiesmenettelyn kustannukset

Välimiesmenettelyn kustannukset koostuvat välimiesten palkkioista, hallinnollisista maksuista ja osapuolten omista oikeudenkäyntikuluista. Välimiesten palkkiot määräytyvät yleensä riidan arvon ja menettelyn keston perusteella. Hallinnolliset maksut kattavat välimieslautakunnan palvelut ja menettelyn hallinnoinnin. Osapuolet voivat sopia kustannusten jakamisesta, mutta yleensä hävinnyt osapuoli vastaa suurimmasta osasta kuluja. Välimiesmenettely voi olla kustannustehokas vaihtoehto, erityisesti monimutkaisissa ja kansainvälisissä riidoissa, joissa tuomioistuinkäsittely voisi olla huomattavasti kalliimpaa ja aikaa vievää.

⚠️ Vältettävät sudenkuopat

Välimieslauseke voi olla pätemätön tai epäselvä, jos:

• Ehdossa ei ole mainintaa menettelyn sääntöjen soveltamisesta jollei osapuolet ole tehneet erityistä sopimusta
• Käytetään vanhentuneita tai ristiriitaisia muotoiluja
• Osapuoli ei ymmärrä, mihin sitoutuu (esim. kustannuksiin tai valitusmahdollisuuden puutteeseen)

Tämän vuoksi on suositeltavaa, että lauseke laaditaan juristin avustuksella, varsinkin tärkeissä tai kansainvälisissä sopimuksissa.

✅ Miksi välimiesmenettely kannattaa?

• Nopeus: Keskimäärin nopeampi kuin tuomioistuinkäsittely
• Luottamuksellisuus: Ei julkisia asiakirjoja tai istuntoja
• Asiantuntemus: Välimiehet voidaan valita riidan aihealueen asiantuntijoista
• Sitovuus: Päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta

Näin ollen, välimiesmenettely on suositeltava tapa ratkaista kaupallisia riitoja sen nopeuden ja luottamuksellisuuden vuoksi, ja se tulisi huomioida sopimusneuvotteluissa, erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa.

📌 Yhteenveto: tarkkuus kannattaa

Välimiesmenettely voi olla tehokas ja oikeudenmukainen tapa ratkaista riita, kun se on huolellisesti valmisteltu asianosaisten roolin korostamiseksi sopimusten tekemisessä ja riitojen ratkaisemisessa. Hyvin laadittu välimieslauseke antaa selkeät pelisäännöt mahdollisen riidan varalta ja säästää aikaa, kustannuksia ja vaivaa myöhemmässä vaiheessa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK) välimiesmenettelystä

1. Mitä välimiesmenettely tarkoittaa?

Välimiesmenettely on yksityinen riidanratkaisumenettely, jossa riita ratkaistaan tuomioistuimen sijaan välimiehen tai välimiesten toimesta. Päätös (välitystuomio) on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen.

2. Miksi yritykset valitsevat välimiesmenettelyn?

Syitä ovat mm.:

• nopeus

• luottamuksellisuus

• joustavuus

• asiantuntevat välimiehet

• lopullinen ratkaisu, johon ei voi valittaa

3. Mihin sopimuksiin välimieslauseke kannattaa sisällyttää?

Välimieslauseketta suositellaan erityisesti:

• yrityskauppoihin

• osakassopimuksiin

• toimitus- ja alihankintasopimuksiin

• pitkäaikaisiin yhteistyösopimuksiin

• kansainvälisiin sopimuksiin

4. Mitä välimieslausekkeeseen pitäisi kirjata?

Hyvin laadittu välimieslauseke sisältää yleensä:

• maininnan siitä, että riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä

• sovellettavat säännöt (esim. FAI, ICC tai Ad Hoc)

• välimiesten lukumäärän (1 tai 3)

• paikan (esim. Helsinki)

• menettelyn kielen

• mahdollisen salassapidon

5. Miten välimiesmenettely käynnistetään?

Menettely alkaa hakemuksen toimittamisella välimieslautakunnalle tai vastapuolelle sääntöjen mukaan. Sen jälkeen nimitetään välimiehet, jotka ohjaavat prosessia.

6. Kuinka monta välimiestä tarvitaan?

Yleisin malli:

• 1 välimies, jos riita ei ole laaja

• 3 välimiestä suuremmissa tai kansainvälisissä riidoissa

Osapuolet voivat myös nimetä yhden välimiehen itse, ja nämä valitsevat puheenjohtajan.

7. Onko välimiesmenettely julkinen?

Ei. Välimiesmenettely on luottamuksellinen, eikä asiakirjoja tai istuntoja ole julkisesti saatavilla. Salassapito voidaan vahvistaa myös sopimuksella.

8. Voiko välitystuomiosta valittaa?

Lähtökohtaisesti ei.
Välitystuomio on lopullinen, eikä siihen voi hakea muutosta, elleivät osapuolet ole erikseen sopineet toisin (harvinaista).

9. Kuinka kauan välimiesmenettely kestää?

Menettelyn kestoon vaikuttavat:

• riidan laajuus

• välimiesten määrä

• osapuolten toiminta

Tyypillisesti välimiesmenettely on merkittävästi nopeampi kuin tuomioistuinkäsittely.

10. Mitä välimiesmenettely maksaa?

Kustannukset koostuvat:

• välimiesten palkkioista

• välimieslautakunnan hallinnollisista maksuista

• osapuolten omista oikeudenkäyntikuluista

Yleensä hävinnyt osapuoli maksaa valtaosan kuluista.

11. Mikä tekee välimieslausekkeesta pätemättömän?

Lauseke voi olla ongelmallinen, jos:

• sitä ei ole muotoiltu selkeästi

• sääntöjä ei ole nimetty

• se on ristiriidassa muun sopimuksen ehtojen kanssa

• lauseke on sisällöllisesti puutteellinen

Siksi lauseke kannattaa laatia juristin kanssa.

12. Milloin välimiesmenettely EI ole paras vaihtoehto?

Välimiesmenettely ei välttämättä sovi tilanteisiin, joissa:

• tarvitaan ennakkoratkaisuja

• riidan arvo on hyvin pieni

• halutaan mahdollisuus valittaa tuomiosta

13. Voiko välimiesmenettelyä käyttää myös pienemmissä riidoissa?

Kyllä, mutta kustannukset voivat olla suhteettomat riidan arvoon nähden, ellei käytetä nopeutettua menettelyä tai yhtä välimiestä.

14. Miten juristi voi auttaa välimiesmenettelyssä?

Juristi voi:

• laatia pätevän ja selkeän välimieslausekkeen

• auttaa välimiesmenettelyn käynnistämisessä

• toimia osapuolen edustajana menettelyssä

• arvioida riskit, kustannukset ja menestymismahdollisuudet

Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka

Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.

Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.

Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa

Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.

📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!