Avioehto käytännössä – mitä se ratkaisee ja mitä ei?
Kirjoittaja: Kaisa Kekkonen
Avioehto käytännössä tarkoittaa sopimusta siitä, miten puolisoiden avio-oikeutta rajoitetaan, jos avioliitto päättyy. Avioehto ei kuitenkaan muuta puolisoiden omaisuutta yhteiseksi tai erilliseksi avioliiton aikana eikä automaattisesti ratkaise, kuka saa tietyn asunnon, yrityksen tai muun omaisuuden.
Juuri tässä syntyy moni avioehtoon liittyvä väärinkäsitys. Avioehto voi olla hyvin hyödyllinen tapa ennakoida tulevaa, mutta sen vaikutus riippuu siitä, mitä omaisuutta sopimus koskee, miten se on kirjoitettu ja onko se tehty sekä rekisteröity lain edellyttämällä tavalla.
Jos harkitsette avioehtoa tai haluatte tarkistaa nykyisen sopimuksenne vaikutukset, tutustu myös Annian avioehtopalveluun.
Mitä avioehto käytännössä tarkoittaa?
Avioliitto ei itsessään muuta puolisoiden omaisuutta yhteiseksi. Avioliittolain mukaan puolisolle ennen avioliittoa kuulunut omaisuus säilyy hänen omistuksessaan, ja myös avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu lähtökohtaisesti sille, joka sen omistaa.
Avio-oikeus on eri asia kuin omistusoikeus. Se tulee merkitykselliseksi yleensä vasta avioliiton päättyessä, kun puolisoiden varallisuussuhteita selvitetään.
Ilman avio-oikeutta rajoittavaa määräystä kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Osituksessa huomioidaan puolisoiden avio-oikeuden alaiset nettovarat, joista muodostuu kummankin laskennallinen avio-osa.
Avioehdon tehtävä on siis ennen kaikkea rajata sitä omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Mitä omaisuutta avioehto voi koskea?
Avioehto voidaan tehdä hyvin laajaksi tai rajata vain tiettyyn omaisuuteen.
Puolisot voivat esimerkiksi sopia, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Avio-oikeutta voidaan myös rajoittaa vain toisen puolison omaisuuteen tai tiettyihin omaisuuseriin. Avioliittolain 41 § mahdollistaa avio-oikeuden rajaamisen omaisuuteen, joka puolisolla jo on tai jonka hän saa myöhemmin.
Avioehto voidaan käytännössä kohdistaa esimerkiksi:
- yritysvarallisuuteen
- ennen avioliittoa omistettuun omaisuuteen
- sijoitusvarallisuuteen
- tiettyyn asuntoon tai kiinteistöön
- perintönä tai lahjana saatavaan omaisuuteen
- tiettyyn muuhun yksilöityyn omaisuuteen.
Jos haluat perehtyä tarkemmin erilaisiin tapoihin rajata avio-oikeutta, lue myös Annian artikkeli Avioehtosopimuksen eri muodot.
Kuvan tiedostonimi:avioehto-omaisuuden-suunnittelu.webp
Alt-teksti:
Henkilö istuu työpöydän ääressä kirjoittamassa ja pohtimassa asiakirjaa.
Huom: jos nykyinen kuva on jo WordPressissä, sitä ei tarvitse ladata uudelleen vain tiedostonimen muuttamiseksi. Päivitä ainakin alt-teksti.
Mitä avioehto ei ratkaise?
Avioehtoa on helpompi ymmärtää, kun erottaa sen niistä asioista, joihin sillä ei lähtökohtaisesti vaikuteta.
Avioehto ei ratkaise, kuka omistaa omaisuuden
Jos asunto on vain toisen puolison omistuksessa, avioehto ei tee siitä yhteisesti omistettua.
Vastaavasti yhdessä omistetusta asunnosta ei tule avioehdon perusteella yksin toisen omaisuutta.
Avioehto vaikuttaa avio-oikeuteen, ei itsessään omistusoikeuden siirtymiseen. Puolisoiden omistus määräytyy esimerkiksi kauppakirjan, omistusosuuksien ja muiden saantoasiakirjojen perusteella. Avioliittolain lähtökohta on, että kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa.
Avioehto ei ratkaise lainavastuuta
Avioehto ei myöskään muuta pankin kanssa tehtyä lainasopimusta.
Jos puolisot ovat ottaneet yhteisen asuntolainan, avioehto ei vapauta kumpaakaan lainavastuusta. Toisaalta toisen puolison nimissä oleva velka ei muutu avioehdon vuoksi automaattisesti yhteiseksi velaksi.
Omistus, avio-oikeus ja velkavastuu ovat kolme eri kysymystä.
Avioehto ei ole testamentti
Avioehto voi vaikuttaa puolisoiden varallisuusasemaan myös silloin, kun avioliitto päättyy kuolemaan, mutta avioehto ei määrää siitä, kuka perii vainajan omaisuuden.
Jos tavoitteena on vaikuttaa myös siihen, kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee, on usein arvioitava erikseen testamentin tarve.
Lue lisää Annian testamenttipalvelusta.
Avioehto ei vielä jaa omaisuutta
Avioehto kertoo, mihin omaisuuteen puolisolla on tai ei ole avio-oikeutta. Se ei yleensä vielä ratkaise, miten kaikki puolisoiden omaisuus käytännössä järjestetään avioliiton päättyessä.
Jos avio-oikeutta on jäljellä, voidaan tarvita ositus. Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, kyseeseen tulee omaisuuden erottelu.
Jos haluat ymmärtää käytännön eroa tarkemmin, lue miten ositus tehdään.
Avioehto on myös eri asia kuin sopimus, jossa sovitaan etukäteen osituksen käytännön lopputuloksesta. Näiden asiakirjojen eroa käsitellään tarkemmin artikkelissa Miten osituksen esisopimus eroaa avioehtosopimuksesta?.
Entä omaisuuden tuotto, tilalle tullut omaisuus ja arvonnousu?
Tämä kohta aiheuttaa helposti epäselvyyksiä.
Avioliittolain mukaan avio-oikeuden ulkopuolelle rajatun omaisuuden sijaan tullut omaisuus on lähtökohtaisesti myös avio-oikeuden ulkopuolella. Jos esimerkiksi avio-oikeudesta vapaata omaisuutta myydään ja varoilla hankitaan muuta omaisuutta, myös uuden omaisuuden asemaan voi soveltua tämä niin sanottu sijaan tulleen omaisuuden periaate. Omaisuuden alkuperä pitää kuitenkin tarvittaessa pystyä osoittamaan.
Tuotto on eri asia. Avioliittolain mukaan avio-oikeuden poistaminen omaisuudesta ei automaattisesti tarkoita, että myös omaisuuden tuotto olisi avio-oikeuden ulkopuolella. Jos myös tuotto halutaan rajata pois, siitä on määrättävä erikseen.
Tuottoa voivat olla tilanteesta riippuen esimerkiksi osingot tai vuokratulot.
Myös arvonnousu ja tuotto kannattaa erottaa toisistaan. Jos esimerkiksi avio-oikeuden ulkopuolelle rajatun yrityksen tai sijoituksen arvo kasvaa, kyse on eri asiasta kuin siitä saadusta erillisestä tuotosta.
Tästä syystä avioehdon sanamuodossa ei kannata käyttää epätarkkoja yleislauseita, jos tavoitteena on suojata tietty varallisuuskokonaisuus pitkälle tulevaisuuteen.
Miksi avioehdon sanamuoto on niin tärkeä?
Avioehto käytännössä toimii juuri niin laajasti tai rajatusti kuin sen juridisesti pätevä sisältö määrää.
Esimerkiksi lause, jolla suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle vain tietty yritys, voi johtaa eri lopputulokseen kuin avioehto, jolla rajataan myös muu nykyinen ja tuleva omaisuus.
Ennen sopimuksen laatimista kannattaa siksi ratkaista ainakin:
- halutaanko avio-oikeus poistaa kokonaan vai vain osittain
- koskeeko rajaus molempia puolisoita samalla tavalla
- mitä nykyistä omaisuutta halutaan rajata
- mitä tulevaisuudessa saatavaa omaisuutta halutaan rajata
- halutaanko myös omaisuuden tuotto rajata avio-oikeuden ulkopuolelle
- miten avioehto sopii yhteen testamentin ja muun varallisuussuunnittelun kanssa.
Mitä suuremmasta, muuttuvammasta tai vaikeammin yksilöitävästä omaisuudesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että sopimuksen tarkoitus näkyy tekstissä yksiselitteisesti.
Avioehdolla on tarkat muotovaatimukset
Pelkkä puolisoiden yhteinen ymmärrys tai allekirjoitettu vapaamuotoinen paperi ei välttämättä riitä.
Avioliittolain mukaan avioehtosopimuksen pitää olla kirjallinen, päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Korkein oikeus on myös vahvistanut, että todistamisvaatimuksen laiminlyönti voi johtaa avioehdon pätemättömyyteen.
Avioehto tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. DVV:n nykyisen ohjeen mukaan rekisteröitäväksi toimitetaan alkuperäinen, käsin allekirjoitettu avioehtosopimus ja rekisteröintihakemus.
Rekisteröintiä ei myöskään voi jättää viime hetkeen: avioehto ei tule voimaan, jos se toimitetaan rekisteröitäväksi vasta avioliiton purkauduttua tai sen jälkeen, kun avioeroasia on jo tullut vireille.
Voiko avioehtoa muuttaa myöhemmin?
Kyllä, jos molemmat puolisot haluavat muuttaa järjestelyä.
Puolisot voivat tehdä uuden avioehtosopimuksen, jolla aikaisempaa avio-oikeuden rajausta muutetaan tai avio-oikeutta palautetaan. Uudenkin sopimuksen pitää täyttää avioehdon muotovaatimukset ja se pitää rekisteröidä. Avioliittolain 41 § mahdollistaa myös aikaisemmin poistetun avio-oikeuden palauttamisen uudella avioehdolla.
Muutosta ei kuitenkaan voida enää saada voimaan sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille.
Siksi vanhan avioehdon sisältö kannattaa tarkistaa ennen kuin tilanteesta tulee kiireellinen.
Milloin avioehto kannattaa tarkistaa?
Avioehto ei välttämättä vanhene vain ajan kulumisen vuoksi, mutta puolisoiden elämä ja varallisuus voivat muuttua merkittävästi.
Tarkistaminen voi olla järkevää esimerkiksi, kun:
- toinen perustaa yrityksen tai ryhtyy osakkaaksi
- puoliso saa merkittävän perinnön tai lahjan
- ostetaan huomattavaa omaisuutta
- sijoitus- tai yritysvarallisuus kasvaa olennaisesti
- perheeseen syntyy lapsia
- syntyy uusperhe
- tehdään tai muutetaan testamenttia
- puolisoiden varallisuusero muuttuu merkittävästi
- vanhan avioehdon tarkoitusta tai sanamuotoa ei enää muisteta varmasti.
Tarkistamisen tarkoitus ei ole automaattisesti muuttaa sopimusta. Olennaista on varmistaa, että avioehto edelleen vastaa sitä, mitä puolisot haluavat.
Avioehto kannattaa ymmärtää ennen allekirjoittamista
Avioehto on parhaimmillaan ennakointia: puolisoiden ei tarvitse odottaa eroa tai muuta kriisiä miettiäkseen, miten heidän omaisuutensa asema määräytyy.
Samalla sopimus kannattaa nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Yritysvarallisuus, yhteinen asunto, perinnöt, testamentti, lainat ja omistussuhteet voivat vaatia kukin oman tarkastelunsa.
Avioehto käytännössä ei siis ratkaise kaikkia puolisoiden taloudellisia kysymyksiä. Hyvin laadittuna se kuitenkin tekee yhden tärkeän asian selväksi: mihin omaisuuteen puolisoiden avio-oikeus ulottuu ja mihin ei.
Usein kysyttyä avioehdosta
Tarkoittaako avioehto, että puolisoiden kaikki omaisuus on erillistä?
Ei välttämättä. Avioehto voidaan tehdä kokonaiseksi tai osittaiseksi. Sen sisältö ratkaisee, mitä omaisuutta avio-oikeuden rajoitus koskee.
Muuttaako avioehto sen, kuka omistaa asunnon?
Ei itsessään. Avioehto koskee avio-oikeutta, ei omistusoikeuden siirtämistä. Omistussuhteet ratkaistaan erikseen esimerkiksi kauppakirjan ja omistusosuuksien perusteella.
Voiko avioehto koskea vain yritystä tai perintöä?
Avio-oikeutta voidaan rajata vain tietystä omaisuudesta. Esimerkiksi yritysvarallisuus tai tietty tulevaisuudessa saatava omaisuus voidaan sisällyttää rajaukseen, kun avioehto laaditaan asianmukaisesti.
Onko avioehto sama asia kuin testamentti?
Ei. Avioehto vaikuttaa avio-oikeuteen. Testamentilla puolestaan määrätään omaisuuden periytymisestä. Monessa tilanteessa molemmat asiakirjat kannattaa tarkastella yhdessä.
Kuuluuko avioehdolla suojatun omaisuuden tuotto automaattisesti avio-oikeuden ulkopuolelle?
Ei. Avioliittolain mukaan omaisuuden tuoton poissulkemisesta pitää määrätä erikseen, jos myös tuotto halutaan avio-oikeuden ulkopuolelle.
Entä jos avioehdolla rajattu omaisuus myydään ja tilalle ostetaan muuta?
Avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus jää lähtökohtaisesti myös avio-oikeuden ulkopuolelle. Käytännössä omaisuuden alkuperä ja varojen kulku voi kuitenkin olla tarpeen pystyä näyttämään.
Voiko avioehdon tehdä avioliiton aikana?
Kyllä. Avioehto voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Sitä ei kuitenkaan saada voimaan, jos se toimitetaan rekisteröitäväksi vasta sen jälkeen, kun avioeroasia on jo tullut vireille.
Voiko avioehtoa muuttaa?
Kyllä, jos molemmat puolisot sopivat muutoksesta. Muutos tehdään uudella avioehtosopimuksella, jonka pitää täyttää muotovaatimukset ja tulla rekisteröidyksi.
Tarvitaanko avioehtoon todistajat?
Kyllä. Avioehtosopimuksen pitää olla kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Muotovirhe voi johtaa avioehdon pätemättömyyteen.
Pitääkö avioehto rekisteröidä?
Kyllä. Avioehto tulee voimaan vasta rekisteröinnillä. Sopimus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle rekisteröitäväksi.
Sinua auttaa asiassasi
Kaisa Kekkonen
OTM, juristi, Legal Counsel
Jos haluat varmistaa, että avioehto vastaa juuri teidän elämäntilannettanne ja tarkoitustanne, Kaisa auttaa käymään vaihtoehdot ja sopimuksen vaikutukset selkeästi läpi. Kaisan osaamiseen kuuluvat avioehdot, ositus ja muut perhe- ja varallisuusoikeudelliset asiakirjat.
