Yritystoimintaan liittyvät usein yrityssalaisuudet, joiden ei haluta päätyvän kilpailijoiden tai julkisuuden tietoon. Olipa kyseessä esimerkiksi tuotekehitys, liikestrategia, asiakasrekisteri, liikesalaisuuden suojaaminen, muun luottamuksellinen tieto tai muu arkaluonteinen aineisto, kuten taloustiedot, salassapito ja yrityssalaisuuksien suojaaminen ovat keskeisiä liiketoiminnan turvaamisen kannalta. Salassapitosopimukset suojaavat tietojen luottamuksellisuutta ja liikesalaisuuden paljastumista, ja niitä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa osapuolen on jaettava arkaluonteista tietoa esimerkiksi liikeneuvotteluissa. Salassapitosopimuksella voidaan määritellä, mitä tietoja pidetään salassa pidettävinä ja kuinka kauan velvollisuus on olevan voimassa. On tärkeää laatia sopimusta huolellisesti, jotta se suojaa yrityksen etuja ja täyttää lain vaatimukset.
Mutta missä vaiheessa kannattaa kääntyä juristin puoleen? Milloin salassapitosopimus eli NDA (Non-Disclosure Agreement) on tarpeen? Salassapitosopimuksia käytetään usein, kun vain toinen osapuoli luovuttaa luottamuksellista tietoa, mutta sopimus voi olla myös molemminpuolinen. Kuitenkin on tilanteita, joissa NDA:ta ei välttämättä tarvita, esimerkiksi kun tietojen luottamuksellisuus on jo turvattu muun lainsäädännön perusteella. Entä mitä voi tehdä, jos salassapitoa rikotaan? Tällöin voidaan vaatia vahingonkorvausta, jos rikkomuksesta aiheutuu vahinkoa yritykselle.
Mitä ovat yrityssalaisuudet ja luottamuksellista tietoa?
Yrityssalaisuus tarkoittaa tietoa, jota yritys pyrkii pitämään salassa ja joka antaa sille kilpailuetua. Yrityssalaisuuksien määritellään olevan vain sellaisia tietoja, jotka täyttävät tietyt laissa asetetut kriteerit. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi kuten:
- Tekniset ratkaisut ja innovaatiot
- Liiketoimintasuunnitelmat
- Markkinointistrategiat
- Asiakastiedot
- Hinnoittelumallit
- muun luottamuksellisen tiedon muodot
Yrityssalaisuus on laissa suojattu silloin, kun:
- Tieto ei ole yleisesti saatavilla,
- Sillä on taloudellista arvoa,
- Sen suojaamiseksi on tehty kohtuullisia toimenpiteitä.
Laki suojaa liikesalaisuuksien ja muun luottamuksellisen tietojen väärinkäytöltä. Suoja koskee kuitenkin vain niitä tietoja, jotka määritellään yrityssalaisuuksiksi lain mukaan.
🔍 yrityssalaisuus suoja, mitä on liikesalaisuus, yrityssalaisuus laki, luottamuksellinen tieto
Mikä on non disclosure agreement (NDA) ja milloin se tehdään?
NDA-sopimus (salassapitosopimus) on asiakirja, jossa osapuolen edustajat sitoutuvat olemaan paljastamatta toistensa luottamuksellisia tietoja. NDA-sopimusta käytetään suojaamaan tietojen luottamuksellisuutta tilanteissa, joissa tietojen paljastuminen voisi aiheuttaa haittaa. NDA voi olla:
- Yksipuolinen – vain toinen osapuoli luovuttaa tietoa ja toinen sitoutuu salassapitoon, jolloin salassapitovelvollisuus koskee vain vastaanottavaa osapuolta
- Kaksipuolinen (molemminpuolinen salassapitosopimus) – molemmat osapuolet vaihtavat tietoja ja sitoutuvat salassapitoon, jolloin molempien osapuolten tietojen suojaaminen on sopimuksen tarkoitus
NDA:ta käytetään tyypillisesti esimerkiksi seuraavissa tilanteissa, kuten:
- Yrityskauppojen valmistelussa
- Tuotekehitysyhteistyössä
- Konsulttisopimuksissa
- Työsuhteiden yhteydessä
- Start up -sijoituksissa
Salassapitosopimusta laadittaessa on tärkeää määritellä, mitä tietoja sopimus suojaa ja kuinka kauan salassapitovelvollisuuden katsotaan olevan voimassa. Sopimusta laatiessa tulee huomioida, että tietyissä tilanteissa, kuten lain edellyttämissä tapauksissa, salassapitovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa. Tällöin sopimuksessa voidaan määritellä seuraamukset mahdollisesta rikkomuksesta.
🔍 NDA sopimus, salassapitosopimus malli, milloin tehdä NDA, NDA suomeksi, salassapito startup
Salassapitosopimuksen sisältö – mitä sopimukseen tulisi sisällyttää?
Hyvin laadittu salassapitosopimus on yritykselle tärkeä suoja, ja sen sisältöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sopimuksessa tulee määritellä selkeästi osapuolet sekä se, mitä tietoa pidetään luottamuksellisena. On tärkeää, että salassapitosopimuksessa yksilöidään, minkälaista tietoa salassapitovelvollisuus koskee – esimerkiksi tekniset tiedot, asiakasrekisterit tai liikesalaisuudet.
Lisäksi sopimuksessa tulee määritellä tiedon vastaanottajan velvollisuudet: miten luottamuksellista tietoa saa käyttää, kenelle sitä saa luovuttaa ja miten tieto tulee suojata. Salassapitosopimuksen kesto on myös olennainen osa – usein salassapitovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen, jolloin sopimuksessa tulee mainita, että velvollisuus sitoo osapuolia myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Sopimuksessa voidaan lisäksi määritellä sopimussakko, joka toimii tehokkaana ennaltaehkäisevänä keinona ja helpottaa mahdollisten vahinkojen korvaamista. On hyvä sopia myös siitä, miten mahdolliset rikkomukset käsitellään ja mitä seuraamuksia niistä aiheutuu. Näin salassapitosopimuksen sisältö antaa yritykselle selkeän ja kattavan suojan luottamuksellisen tiedon osalta.
Salassapitosopimuksen kesto – kuinka kauan salassapitovelvollisuus kestää?
Salassapitosopimuksen kesto on yksi sopimuksen tärkeimmistä kohdista, ja se tulee määritellä tarkasti. Yleisesti salassapitovelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan, mutta usein se jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, että salassapitovelvollisuus kestää yhden, kahden tai jopa useamman vuoden työsuhteen päättymisen jälkeen.
On tärkeää, että osapuolet tietävät tarkalleen, kuinka pitkään heidän tulee pitää luottamuksellista tietoa salassa. Selkeästi määritelty kesto vähentää epäselvyyksiä ja mahdollisia riitatilanteita. Salassapitosopimuksen kesto voidaan räätälöidä tilanteen mukaan, ja se kannattaa aina kirjata sopimukseen yksiselitteisesti, jotta molemmat osapuolet ovat tietoisia velvollisuuksistaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Salassapitosopimuksen haasteet – mitä ongelmia voi ilmetä?
Salassapitosopimuksiin liittyy käytännössä useita haasteita, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyksiä osapuolten välillä. Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että sopimuksessa ei ole riittävän tarkasti määritelty, mitä tietoa tulee pitää salassa. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa osapuolet tulkitsevat salassapitovelvollisuuden laajuuden eri tavoin ja syntyy erimielisyyksiä siitä, mikä tieto on luottamuksellista.
Lisäksi sopimussakon määrittely voi aiheuttaa haasteita. Jos sopimussakko on epäselvä tai kohtuuttoman suuri, se voi johtaa riitoihin ja jopa sopimuksen pätemättömyyteen. On tärkeää, että salassapitosopimus laaditaan huolellisesti ja että osapuolet ymmärtävät sopimuksen ehdot. Näin voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja varmistaa, että luottamuksellista tietoa käsitellään asianmukaisesti ja yrityksen etu säilyy.
Milloin juristi tarvitaan?
Vaikka verkossa on valmiita mallipohjia, juristin apu on usein välttämätön sopimuksen räätälöimiseksi tilanteeseen ja sopimusta laatiessa. Annian juristi auttaa:
- Tunnistamaan, mitkä tiedot ovat oikeudellisesti suojattuja ja miten tietojen suojaa voidaan parhaiten varmistaa
- Laadimaan NDA-sopimuksen, joka on täytäntöönpanokelpoinen ja jonka salassapitovelvollisuus on edelleen olevan voimassa
- Sisällyttämään sopimukseen seuraamuksia salassapidon rikkomisesta, kuten vahinkoa koskevat sopimusehdot
- Neuvottelemaan sopimusehdoista vastapuolen kanssa
- Reagoimaan sopimusrikkomuksiin, mm. oikeusteitse
On kuitenkin tärkeää huomioida, että vaikka sopimusta olisi laadittu huolellisesti, kaikkia mahdollisia tilanteita ei voida ennakoida ja tietojen suojaa ei aina voida taata täydellisesti.
Jos salassapitoa rikotaan, oikeussuojakeinot voivat sisältää vahingonkorvaukset, kieltohakemuksen tai jopa rikosoikeudelliset seuraamukset, mikäli teko täyttää yrityssalaisuusrikoksen tunnusmerkistön. Vahinkoa voi olla vaikea osoittaa, joten sopimukseen voidaan sisällyttää sopimussakko helpottamaan vahingon korvaamista.
🔍 juristi salassapitosopimus, yrityssalaisuuden rikkominen, asianajaja NDA, yrityssalaisuus rikos, salassapitovelvollisuus oikeus
Mitä seuraamuksia salassapitovelvollisuuden rikkomisesta?
Salassapitosopimuksen rikkominen voi johtaa mm.:
- Vahingonkorvaukseen, jos rikkomuksesta aiheutuu vahinkoa osapuolelle
- Sopimussakkoon, mikäli sopimusta on rikottu ja tällöin sopimuksessa määritelty seuraamus astuu voimaan
- Oikeudelliseen menettelyyn
- Mainehaittaan
Yrityssalaisuuden luvaton käyttö tai paljastaminen voi olla myös rikos, josta voidaan määrätä sakko tai vankeus. Kuitenkin, kaikissa tapauksissa vahingon määrän todistaminen voi olla haastavaa, ja tällöin sopimusta laadittaessa voidaan sopia sopimussakosta helpottamaan vahingonkorvausprosessia.
Yhteenveto
Salassapito ei ole pelkkää luottamusta – se on liiketoimintaa suojaava juridinen väline. Yrityssalaisuuksien suojaaminen alkaa riskien tunnistamisesta ja jatkuu oikein laadittujen NDA-sopimusten kautta.
