Tammikuussa 2025 voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyyn. Muutokset tulevat voimaan vaiheittain. Samalla kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuus, ja lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Uusi maankäyttö ja rakennuslaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista, edistämään rakentamisen päätösten ja tietosisältöjen digitalisaatiota sekä vastaamaan ympäristöhaasteisiin entistä tehokkaammin. Rakentajille, rakennusliikkeille ja muille alalla toimiville rakentamislaki tuo mukanaan uusia käytäntöjä, joista on hyvä olla tietoinen.
Uusi rakentamislaki tulee voimaan vuonna 2025
Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Tämä uudistus tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyyn ja lupamenettelyyn. Uusi laki pyrkii helpottamaan rakentamista ja edistämään kestävää kehitystä. Rakentamisen prosessit selkeytyvät ja digitalisoituvat, mikä tekee lupamenettelystä sujuvampaa ja vähentää byrokratiaa. Rakennusalan toimijoiden on hyvä valmistautua näihin muutoksiin ajoissa, jotta siirtymä uuteen lainsäädäntöön sujuu mahdollisimman kitkattomasti.
Rakentamislain uudistuksen tavoitteet
Rakentamislain uudistuksen tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua, edistää kestävää kehitystä ja helpottaa rakentamista. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää lakia muutamilta kohdilta. Näin pyritään varmistamaan, että rakentaminen on entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää, mikä hyödyttää sekä rakentajia että yhteiskuntaa laajemmin.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos
Uuden lain myötä uuden rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta voidaan hakea poikkeamisluvalla, vaikka se olisi ristiriidassa asemakaavan kanssa. Kunnalla on oikeus asettaa ehtoja poikkeamiselle, mutta poikkeamislupaa ei voida evätä pelkästään kaavan vastaisuuden perusteella. Käyttötarkoituksen muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, mikäli muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Lupapäätösten lainvoima entistä myöhemmin
Lupapäätösten lainvoimaisuutta on jatkossa odotettava seitsemän päivän tiedoksiantoaika sekä 30 päivän muutoksenhakuaika, kun tähän saakka se on ollut 14 päivää.
Rakennuspaikan vähimmäiskoko
Uudistuksessa on pienennetty rakennuspaikan vähimmäiskokoa. Aiemmin asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennuspaikan tuli olla vähintään 2000 neliömetriä, mutta uudessa laissa tämä vähimmäiskoko pienenee 1000 neliömetriin, mikä helpottaa rakentamista. Kuntakohtaiset rakennusjärjestykset voivat kuitenkin edelleen asettaa omia vaatimuksiaan, jotka voivat olla tiukempia.
Rakennuslupakäsittelyn digitalisaatio
Rakennuslupakäsittely kokee suuria muutoksia digitalisaation myötä. Tämä tarkoittaa, että rakennuslupahakemukset ja -ilmoitukset tehdään pääsääntöisesti sähköisesti. Rakennuslupahakemuksia ei tarvitse lähettää enää fyysisesti eri viranomaisiin, vaan kaikki prosessi hoidetaan keskitetysti verkossa. Lupaprosessin digitalisointi helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa prosessia.
Rakentamislupa
Uusi rakentamislaki määrää 42 §:ssä kahdeksasta eri rakentamiskohteesta, jotka edellyttävät rakentamislupaa. Rakentaminen edellyttää lupaa erityisesti seuraavissa tapauksissa:
- asuinrakennus,
- kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus,
- kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos,
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä,
- vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu,
- vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite,
- energiakaivo,
- erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Käänteisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alle 30 neliömetrin tai alle 120 kuutiometrin piharakennukset eivät tarvitse rakennuslupaa 1.1.2025 alkaen. Lain mukaan myös asuinrakennus tarvitsee aina rakennusluvan huolimatta siitä, onko kyse pysyvästä asumisesta tai vapaa-ajan asumisesta.
Rakentamisen luvanvaraisuus uusi rakentamislaki
Jatkossa rakennuslupien käsittely muuttuu entistä selkeämmäksi. Uudessa laissa rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistetään yhdeksi lupamuodoksi, jota kutsutaan rakentamisluvaksi. Tämä yksinkertaistaa lupakäytäntöjä ja selkeyttää prosessia. Jatkossa jokaisen rakennusprojektin luvantarve arvioidaan erikseen.
Vastuiden selkeyttäminen
Rakentamisprojekteissa päävastuulliselle toteuttajalle määritellään entistä selkeämpi rooli. Päävastuullinen toteuttaja vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan ja huolehtii siitä, että projekti etenee suunnitelmien sekä lain vaatimusten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Päävastuullinen toteuttaja vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Rakentamishankkeen aloittaja voi valita, nimeääkö hankkeeseen päävastuullisen toteuttajan vai ottaako sen itse vastattavakseen.
Purkamisluvan edellytykset
Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, ja purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Purkamisluvan myöntämisen kynnys madaltuu, kun purkaminen tukee rakennusmateriaalien kierrätystä ja resurssitehokkuutta.
Kiertotalouden merkitys rakennuksen hiilijalanjäljen
Kiertotalous on entistä vahvemmin osa rakennusprosessia. Jatkossa rakennuksille on lakisääteinen velvoite tehdä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksiä ennen purkamista. Elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, mukaan lukien rakennuksen hiilijalanjäljen, otetaan entistä tarkemmin huomioon rakennusmateriaaleja valittaessa ja rakennusjätteen käsittelyssä.
Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus
Rakennuksen elinkaariominaisuuksista tulee uusi olennainen tekninen vaatimus. Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Tämä tarkoittaa, että rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon niiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyrittävä vähentämään hiilijalanjälkeä.
Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli
Uusi laki asettaa vaatimuksen digitaalisesta kaksosesta, joka tarkoittaa rakennuksen suunnitelma- ja toteumamallia. Tämä vaatimus pyrkii edistämään rakentamisen digitaalista kehitystä ja parantamaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa rakennuksen elinkaaren aikaisen seurannan ja optimoinnin, mikä parantaa rakennuksen kestävyyttä ja tehokkuutta.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)
Uusi laki asettaa myös vaatimuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Tämä järjestelmä pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kestävää kehitystä ja parantamaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua. RYTJ:n avulla voidaan kerätä ja hyödyntää tietoa rakennusten ja infrastruktuurin tilasta ja käytöstä, mikä tukee parempaa päätöksentekoa ja resurssien hallintaa.
Anna Annian auttaa
Toimistomme on avustanut asiakkaitamme menestyksekkäästi jo yli kymmenen vuoden ajan ja olemme hoitaneet lukuisia kiinteistöoikeudellisia toimeksiantoja. Asiantuntevat lakimiehemme osaavat antaa myös sinulle parasta mahdollista apua kohdatessasi haasteita. Ottaessasi meihin yhteyttä, tarjoamme sinulle 15 minuutin ilmaisen alkukonsultaation palveluntarpeen kartoittamiseksi.
Antaessasi asiasi Annian osaavien juristien hoitoon, voit luottaa siihen, että asiasi hoidetaan tehokkaasti ja sinun etusi mukaisesti. Ota yhteyttä Anniaan!
