Uusi rakentamislaki 2025 – Mikä muuttuu rakennuttajalle?

Tammikuussa 2025 voimaan tullut rakentamislaki toi merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyyn. Muutokset tulivat voimaan vaiheittain. Samalla kumottiin maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuus, ja lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Uusi maankäyttö ja rakennuslaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista, edistämään rakentamisen päätösten ja tietosisältöjen digitalisaatiota sekä vastaamaan ympäristöhaasteisiin entistä tehokkaammin. Rakentajille, rakennusliikkeille ja muille alalla toimiville rakentamislaki tuo mukanaan uusia käytäntöjä, joista on hyvä olla tietoinen.

Rakentamislaki tuli voimaan vuonna 2025

Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Tämä uudistus tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyyn ja lupamenettelyyn. Uusi laki on pyrkinyt helpottamaan rakentamista ja edistämään kestävää kehitystä. Rakentamisen prosessit selkeytyvät ja digitalisoituvat, mikä tekee lupamenettelystä sujuvampaa ja vähentää byrokratiaa. Rakennusalan toimijoiden on hyvä ollut valmistautua näihin muutoksiin ajoissa, jotta siirtymä uuteen lainsäädäntöön sujuisi mahdollisimman kitkattomasti.

Rakentamislain uudistuksen tavoitteet

Rakentamislain uudistuksen tavoitteena on ollut parantaa rakentamisen laatua, edistää kestävää kehitystä ja helpottaa rakentamista. Uudistuksen tavoitteena on ollut myös vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää lakia muutamilta kohdilta. Näin on pyritty varmistamaan, että rakentaminen on entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää, mikä hyödyttää sekä rakentajia että yhteiskuntaa laajemmin.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos

Uuden lain myötä uuden rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta voidaan hakea poikkeamisluvalla, vaikka se olisi ristiriidassa asemakaavan kanssa. Kunnalla on oikeus asettaa ehtoja poikkeamiselle, mutta poikkeamislupaa ei voida evätä pelkästään kaavan vastaisuuden perusteella. Käyttötarkoituksen muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, mikäli muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Lupapäätösten lainvoima entistä myöhemmin

Lupapäätösten lainvoimaisuutta on jatkossa odotettava seitsemän päivän tiedoksiantoaika sekä 30 päivän muutoksenhakuaika, kun aikaisemmin se on ollut 14 päivää.

Rakennuspaikan vähimmäiskoko

Uudistuksessa on pienennetty rakennuspaikan vähimmäiskokoa. Aiemmin asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennuspaikan tuli olla vähintään 2000 neliömetriä, mutta uudessa laissa tämä vähimmäiskoko pienenee 1000 neliömetriin, mikä helpottaa rakentamista. Kuntakohtaiset rakennusjärjestykset voivat kuitenkin edelleen asettaa omia vaatimuksiaan, jotka voivat olla tiukempia.

Rakennuslupakäsittelyn digitalisaatio

Rakennuslupakäsittely kokee suuria muutoksia digitalisaation myötä. Tämä tarkoittaa, että rakennuslupahakemukset ja -ilmoitukset tehdään pääsääntöisesti sähköisesti. Rakennuslupahakemuksia ei tarvitse lähettää enää fyysisesti eri viranomaisiin, vaan kaikki prosessi hoidetaan keskitetysti verkossa. Lupaprosessin digitalisointi helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa prosessia.

Rakentamislupa

Uusi rakentamislaki määrää 42 §:ssä kahdeksasta eri rakentamiskohteesta, jotka edellyttävät rakentamislupaa. Rakentaminen edellyttää lupaa erityisesti seuraavissa tapauksissa:

1. asuinrakennus,
2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus,
3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos,
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä,
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu,
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite,
7. energiakaivo,
8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Käänteisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alle 30 neliömetrin tai alle 120 kuutiometrin piharakennukset eivät tarvitse rakennuslupaa 1.1.2025 alkaen. Lain mukaan myös asuinrakennus tarvitsee aina rakennusluvan huolimatta siitä, onko kyse pysyvästä asumisesta tai vapaa-ajan asumisesta.

Rakentamisen luvanvaraisuus uusi rakentamislaki

Jatkossa rakennuslupien käsittely muuttuu entistä selkeämmäksi. Uudessa laissa rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistetään yhdeksi lupamuodoksi, jota kutsutaan rakentamisluvaksi. Tämä yksinkertaistaa lupakäytäntöjä ja selkeyttää prosessia. Jatkossa jokaisen rakennusprojektin luvantarve arvioidaan erikseen.

Vastuiden selkeyttäminen

Rakentamisprojekteissa päävastuulliselle toteuttajalle määritellään entistä selkeämpi rooli. Päävastuullinen toteuttaja vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan ja huolehtii siitä, että projekti etenee suunnitelmien sekä lain vaatimusten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Päävastuullinen toteuttaja vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Rakentamishankkeen aloittaja voi valita, nimeääkö hankkeeseen päävastuullisen toteuttajan vai ottaako sen itse vastattavakseen.

 Purkamisluvan edellytykset

Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, ja purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Purkamisluvan myöntämisen kynnys madaltuu, kun purkaminen tukee rakennusmateriaalien kierrätystä ja resurssitehokkuutta.

Kiertotalouden merkitys rakennuksen hiilijalanjäljen

Kiertotalous on entistä vahvemmin osa rakennusprosessia. Jatkossa rakennuksille on lakisääteinen velvoite tehdä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksiä ennen purkamista. Elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, mukaan lukien rakennuksen hiilijalanjäljen, otetaan entistä tarkemmin huomioon rakennusmateriaaleja valittaessa ja rakennusjätteen käsittelyssä.

Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus

Rakennuksen elinkaariominaisuuksista tulee uusi olennainen tekninen vaatimus. Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Tämä tarkoittaa, että rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon niiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyrittävä vähentämään hiilijalanjälkeä.

Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli

Uusi laki asettaa vaatimuksen digitaalisesta kaksosesta, joka tarkoittaa rakennuksen suunnitelma- ja toteumamallia. Tämä vaatimus pyrkii edistämään rakentamisen digitaalista kehitystä ja parantamaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa rakennuksen elinkaaren aikaisen seurannan ja optimoinnin, mikä parantaa rakennuksen kestävyyttä ja tehokkuutta.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)

Uusi laki asettaa myös vaatimuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Tämä järjestelmä pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kestävää kehitystä ja parantamaan rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen laatua. RYTJ:n avulla voidaan kerätä ja hyödyntää tietoa rakennusten ja infrastruktuurin tilasta ja käytöstä, mikä tukee parempaa päätöksentekoa ja resurssien hallintaa.

Usein kysytyt kysymykset uudesta rakentamislaista (voimassa 1.1.2025 alkaen) (UKK)

1. Milloin uusi rakentamislaki tuli voimaan?

Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja sen myötä maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskeva osuus kumoutui. Lakiuudistus astuu voimaan vaiheittain.

2. Miten lupamenettely on muuttunut?

Uusi laki yhdistää rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi.
Lupahakemukset tehdään nyt pääsääntöisesti sähköisesti RYTJ-järjestelmässä, mikä nopeuttaa käsittelyä ja vähentää byrokratiaa.

3. Tarvitaanko pienille rakennuksille enää lupaa?

Uuden lain mukaan alle 30 m² tai alle 120 m³ piharakennuksille ei enää tarvita rakentamislupaa.
Poikkeus: Asuinrakennus tarvitsee aina luvan, myös vapaa-ajan asuntona tai pienenä mökkinä.

4. Miten käyttötarkoituksen muutokset ovat muuttuneet?

Käyttötarkoituksen muutos voidaan nyt hyväksyä poikkeamisluvalla, vaikka se olisi kaavan vastainen, jos muutos tukee esimerkiksi:

• kiertotaloutta

• vähähiilisyyttä

• rakennetun ympäristön elinkaariajattelua

Pelkkä kaavan vastaisuus ei enää riitä poikkeamisluvan epäämisen perusteeksi.

5. Miten muutoksenhakuaika on muuttunut?

Lupapäätös tulee lainvoimaiseksi nykyisin vasta, kun:

• tiedoksiannosta on kulunut 7 päivää, ja

• muutoksenhakuajasta on kulunut 30 päivää

Aiempi 14 päivän muutoksenhakuaika on poistunut.

6. Mikä on uusi rakennuspaikan vähimmäiskoko?

Asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan vähimmäiskoko on nyt 1000 m² (aiemmin 2000 m²).
Kunta voi kuitenkin edelleen määrätä tätä suuremman minimiko’on rakennusjärjestyksessään.

7. Mitkä kohteet edellyttävät rakentamislupaa?

Rakentamislupa vaaditaan mm.:

• asuinrakennuksiin

• rakennuksiin ≥ 30 m² tai ≥ 120 m³

• katoksiin ≥ 50 m²

• yleisörakennelmiin (käyttö vähintään 5 henkilöä)

• mastoihin/piippuihin ≥ 30 m

• valaistuihin mainoslaitteisiin ≥ 2 m²

• energiakaivoihin

• alueisiin, joiden toiminnasta aiheutuu ympäristövaikutuksia

8. Miten vastuut ovat muuttuneet rakentamisessa?

Hankkeeseen on nyt aina nimettävä päävastuullinen toteuttaja, ellei rakentaja ota vastuuta itse.
Päävastuullinen toteuttaja vastaa:

• koko toteutusprosessista

• laadusta

• lakien ja hyvän rakennustavan noudattamisesta

9. Miten purkamisluvan ehdot ovat muuttuneet?

Purkamisluvan saaminen on nyt joustavampaa. Purkaminen voidaan hyväksyä, jos:

• rakennus on menettänyt arvonsa, ja

• purkaminen edistää materiaalien kierrätystä tai uudelleenkäyttöä

Lisäksi purkamista edeltää lakisääteinen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys.

10. Mitä tarkoittaa rakennuksen digitaalinen kaksonen?

Laki edellyttää nyt rakennuksille digitaalista kaksosta, eli suunnitelma- ja toteumamallia.
Sen avulla voidaan:

• seurata rakennuksen elinkaarta

• parantaa laatua

• tehostaa huoltoa ja myöhempiä muutoksia

11. Mikä on RYTJ-järjestelmä?

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ) on valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä, johon kootaan kaikki:

• rakentamisen

• rakennusten

• alueidenkäytön
  tiedot.
  Se tukee lupakäsittelyä, valvontaa ja tiedon siirtymistä viranomaisten välillä.

12. Miten uudistus huomioi hiilijalanjäljen ja kiertotalouden?

Rakennuksille on tullut uusi lakisääteinen tekninen vaatimus: elinkaariominaisuudet.
Tämä tarkoittaa, että rakentamisessa on huomioitava:

• vähähiilisyys

• materiaalitehokkuus

• pitkä käyttöikä

• pienempi hiilijalanjälki koko elinkaaren aikana

13. Miten laki parantaa rakentamisen laatua?

Laatua vahvistavat mm.:

• selkeä vastuunjako päävastuulliselle toteuttajalle

• digitaalinen kaksonen

• yhtenäiset lupa- ja valvontakäytännöt

• elinkaariominaisuusvaatimukset

• keskitetty RYTJ-tietojärjestelmä

Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka

Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.

Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.

Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa

Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.

📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!