Uudistunut lapsenhuoltolaki sallii ensimmäisen kerran isovanhemmille lain suoman tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös huoltajien yhteistoimintaan ja velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019. Asianajotoimisto Annian mukaan lakiuudistusta on odotettu, ja nyt voimaantullessaan se selkeyttää monia asioita, joita kohdataan esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä tai apilaperheissä.
Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä
Lakiuudistus mahdollistaa tapaamisoikeuden vahvistamisen myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Nykyisin se voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.
Oheishuolto sopimisen piiriin ja vuoroasuminen
Vanhemmilla on jatkossa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia muun muassa huoltajuudesta ja lapsen asumisesta. Yksi merkittävä uudistus on se, että oheishuollosta on mahdollista sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana. Lakiuudistus mahdollistaa lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.
Vieraannuttamisen ehkäiseminen
Uudistuksen myötä myös tapaamisoikeuden merkitys ja huoltajien yhteistoiminta tapaamisoikeuden suhteen korostuu. Uudessa laissa on nimenomainen säännös siitä, että kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.
Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä vahvistuu
Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä. Muutosten tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on jatkossa selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
❓ Usein kysytyt kysymykset (FAQ) – Lapsen ja läheisen henkilön tapaamisoikeus
1. Kenelle voidaan vahvistaa lapsen tapaamisoikeus vanhempien lisäksi?
Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa myös lapselle erityisen läheiselle henkilölle, kuten isovanhemmalle, sijaisvanhemmalle, bonusvanhemmalle tai muulle henkilölle, jolla on vakiintunut ja vanhemman ja lapsen suhteeseen verrattava suhde lapseen.
2. Millainen suhde riittää tapaamisoikeuden saamiseksi?
Suhteen tulee olla vakiintunut ja merkityksellinen, eli henkilön on osallistuttava lapsen arkeen säännöllisesti ja lapsella tulee olla tähän henkilöön vahva kiintymyssuhde.
3. Voivatko isovanhemmat hakea tapaamisoikeutta lapsenlapseensa?
Kyllä. Uudistunut laki mahdollistaa isovanhempien tapaamisoikeuden, jos suhde on lapselle tärkeä ja lapsen etu puhuu yhteydenpidon puolesta.
4. Kuka voi hakea tapaamisoikeuden vahvistamista?
Hakemuksen voi tehdä:
vanhempi,
lapselle läheinen henkilö,
tai sosiaalitoimi, jos lapsen etu sitä edellyttää.
Asiasta voidaan sopia lastenvalvojan luona tai se voidaan viedä tuomioistuimeen.
5. Millä perusteella tapaamisoikeus myönnetään?
Tapaamisoikeus myönnetään aina lapsen edun perusteella. Tuomioistuin arvioi suhteen merkitystä lapselle, tapaamisten hyötyjä ja mahdollista haittaa sekä suhteen vakiintuneisuutta.
6. Estääkö vanhempi tapaamisoikeuden myöntämisen?
Ei automaattisesti. Vanhemman vastustus ei estä tapaamisoikeutta, jos lapsen etu puhuu yhteydenpidon puolesta. Tuomioistuin voi määrätä tapaamiset vastustuksesta huolimatta.
7. Voivatko vanhemmat sopia läheisen tapaamisoikeudesta keskenään?
Kyllä. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta ja pyytää lastenvalvojaa vahvistamaan sopimuksen. Se on yhtä sitova kuin tuomioistuimen päätös.
8. Mitä tehdään, jos vanhempi estää tapaamiset?
Tapaamisoikeutta voidaan muuttaa, siihen voidaan hakea täytäntöönpanoa, tai asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Lakimies voi arvioida tilanteen ja auttaa tehokkaissa toimenpiteissä.
9. Onko tapaamisoikeus sama asia kuin huoltajuus?
Ei. Tapaamisoikeus tarkoittaa oikeutta tavata ja pitää yhteyttä lapseen. Huoltajuus liittyy päätöksentekoon lapsen asioissa. Läheinen henkilö voi saada tapaamisoikeuden ilman huoltajuutta.
10. Milloin kannattaa ottaa asianajajaan yhteyttä?
Kun:
vanhempi estää tapaamisia
suhde läheisen ja lapsen välillä on vaarassa katketa
haluat hakea tapaamisoikeutta
haluat sopia asiasta lastenvalvojan luona
epäilet vieraannuttamista
Asiantunteva lakimies varmistaa, että lapsen oikeus tärkeisiin ihmissuhteisiin toteutuu lain edellyttämällä tavalla.
Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
Lisätietoja
Maria Puputti
Asianajaja, OTM, toimitusjohtaja, 040 640 3737, maria@annia.fi
Niina Nurmi
Erityisasiantuntija, 040 672 2255, niina@annia.fi
