Kirjoittaja: Kaisa Kekkonen
Avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Lue, miksi testamentti on avoliitossa tärkeä ja miten sillä voidaan turvata avopuolison asemaa.
Avoliitto voi arjessa muistuttaa avioliittoa, mutta perintöoikeudessa ero on merkittävä. Avopuoliso ei lähtökohtaisesti peri toista avopuolisoa ilman testamenttia. Pitkä yhteinen elämä, yhteinen koti tai yhteiset kulut eivät yksin anna avopuolisolle perintöoikeutta.
Juuri tästä syystä testamentti on avoliitossa usein välttämätön asiakirja. Jos avopuolison asemaa halutaan turvata kuolemantapauksessa, se on yleensä tehtävä nimenomaisesti testamentilla. Avopuolison on tehtävä testamentti, jos hän haluaa avopuolisonsa saavan perintöä.
Miksi avopuoliso ei peri ilman testamenttia?
Suomen perintöjärjestelmä perustuu perintökaaren mukaiseen perimysjärjestykseen. Avopuoliso ei kuulu lakimääräisiin perillisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi lapset, aviopuoliso tietyissä tilanteissa, vanhemmat tai sisarukset.
Jos vainajalla ei ole testamenttia, omaisuus siirtyy lainmukaisille perillisille. Jos avopuolisoa ei ole huomioitu testamentissa, hän voi jäädä kokonaan ilman perintöä, vaikka avoliitto olisi kestänyt vuosia.
Mitä testamentilla voidaan turvata?
Testamentilla voidaan määrätä, että avopuoliso saa omistusoikeuden tiettyyn omaisuuteen tai osuuteen jäämistöstä. Vaihtoehtoisesti avopuolisolle voidaan antaa hallintaoikeus esimerkiksi yhteiseen kotiin tai muuhun omaisuuteen.
Testamentilla voidaan esimerkiksi:
- määrätä avopuoliso perinnönsaajaksi
- antaa avopuolisolle hallintaoikeus yhteiseen kotiin
- määrätä tietty rahamäärä tai omaisuuserä avopuolisolle
- jakaa omaisuus avopuolison ja sukulaisten kesken
- turvata asuminen mutta säilyttää omaisuuden lopullinen omistus suvussa
Testamentin sisältö kannattaa suunnitella sen mukaan, mitä avopuolisot haluavat turvata: asumisen, taloudellisen toimeentulon, omistusoikeuden vai tietyn omaisuuden säilymisen tietyllä suvulla.
Entä jos avopuolisoilla on yhteisiä lapsia?
Jos avopuolisoilla on yhteisiä lapsia, lapset ovat vainajan rintaperillisiä. Tällöin lapset perivät vainajan, ellei testamentilla ole määrätty muuta. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, joten testamentti avopuolison hyväksi on sovitettava yhteen lasten lakiosaoikeuden kanssa.
Testamentilla voidaan kuitenkin edelleen turvata avopuolisoa esimerkiksi antamalla hänelle hallintaoikeus yhteiseen kotiin tai määräämällä hänelle osa omaisuudesta. Tällaiset ratkaisut on laadittava huolellisesti, jotta ne ovat toteuttamiskelpoisia.
Hallintaoikeus vai omistusoikeus avopuolisolle?
Avopuolisolle voidaan testamentata omaisuutta omistusoikeudella tai hallintaoikeudella. Omistusoikeus tarkoittaa vahvempaa oikeutta: saaja voi lähtökohtaisesti määrätä omaisuudesta omistajana. Hallintaoikeus taas antaa oikeuden käyttää omaisuutta tai saada siitä tuottoa, mutta omistusoikeus voi olla toisella henkilöllä.
Hallintaoikeustestamentti voi olla hyödyllinen esimerkiksi yhteisen kodin kohdalla. Avopuoliso voi saada oikeuden asua kodissa, vaikka omistusoikeus siirtyisi esimerkiksi vainajan lapsille tai muille perillisille.
UKK: Testamentti avopuolisolle
Periikö avopuoliso ilman testamenttia?
Ei lähtökohtaisesti peri. Avopuolison asema on turvattava testamentilla, jos hänelle halutaan jättää perintöä.
Riittääkö yhteinen asunto turvaamaan avopuolison aseman?
Ei välttämättä. Omistus ratkaisee paljon, ja ilman testamenttia vainajan osuus voi siirtyä hänen perillisilleen.
Voiko avopuolisolle antaa oikeuden asua yhteisessä kodissa?
Kyllä, testamentilla voidaan antaa avopuolisolle hallintaoikeus asuntoon.
Entä jos vainajalla on lapsia?
Lapset ovat rintaperillisiä ja heillä on oikeus lakiosaan. Testamentti on laadittava siten, että lakiosaoikeus huomioidaan.
Kannattaako avopuolisoiden tehdä keskinäinen testamentti?
Usein kyllä, jos molemmat haluavat turvata toistensa asemaa kuolemantapauksessa.
Lopuksi
Avoliitossa testamentti on usein keskeinen asiakirja, jos avopuolison asema halutaan turvata. Ilman testamenttia omaisuus voi siirtyä vainajan sukulaisille tai lapsille tavalla, joka ei vastaa avopuolisoiden yhteistä tahtoa.
Kirjoittajasta
Kaisa Kekkonen toimii artikkelin asiantuntijana. Kaisa kirjoittaa perhe- ja perintöoikeudellisista kysymyksistä selkeästi ja käytännönläheisesti, erityisesti tilanteista, joissa testamentilla voidaan turvata läheisen asemaa.
