Kirjoittaja: Kaisa Kekkonen
Tasinko liittyy ositukseen, kun puolisoiden avio-oikeuden alainen varallisuus tasataan. Lue, milloin tasinkoa maksetaan ja miten sen määrä arvioidaan.
Tasinko on yksi osituksen keskeisistä käsitteistä. Se tarkoittaa sitä määrää, jonka varakkaampi puoliso voi joutua suorittamaan toiselle puolisolle, jotta puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan.
Tasingosta puhutaan usein avioeron yhteydessä, mutta se voi tulla esiin myös silloin, kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Osituksessa molemmat osapuolet saavat lähtökohtaisesti puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä, jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Milloin tasinkoa maksetaan?
Tasinkoa voidaan joutua maksamaan, jos toisella puolisolla on osituksessa enemmän avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta kuin toisella. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varojen ja velkojen erotusta.
Yksinkertaistettuna osituksessa lasketaan kummankin puolison varat ja velat. Tämän jälkeen arvioidaan, paljonko kummallekin kuuluisi avio-oikeuden perusteella. Jos toinen puoliso on varakkaampi, hän voi joutua maksamaan tasinkoa vähemmän varakkaalle puolisolle.
Esimerkki tasingosta
Puolisolla A on avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta 200 000 euroa. Puolisolla B on avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta 100 000 euroa. Yhteensä varallisuutta on 300 000 euroa, joten kummankin laskennallinen osuus on 150 000 euroa.
Koska A:lla on 200 000 euroa ja B:llä 100 000 euroa, A voi joutua maksamaan B:lle 50 000 euroa tasinkoa. Näin kummankin osuus on osituksen jälkeen laskennallisesti 150 000 euroa.
Maksetaanko tasinko aina rahana?
Tasinko voidaan maksaa rahana tai omaisuutena. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi rahasuoritusta, osuutta asunnosta, sijoitusomaisuutta tai muuta omaisuutta. Tasingon maksutavasta voidaan sopia osituksessa.
Jos tasinko liittyy esimerkiksi asuntoon tai yritysvarallisuuteen, maksutapa voi olla vaikea kysymys. Omaisuus voi olla arvokasta, mutta varakkaammalla puolisolla ei välttämättä ole käteistä tasingon maksamiseen.
Miten avioehto vaikuttaa tasinkoon?
Avioehto voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, syntyykö tasinkovelvollisuutta. Jos tietty omaisuus on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle, sitä ei lähtökohtaisesti huomioida tasingon laskennassa.
Jos puolisoilla on täydellinen avioehto, jossa kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, varsinaista ositusta ei välttämättä tehdä samalla tavalla, vaan kyse voi olla omaisuuden erottelusta. Avioliittolain mukaan osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu, jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
Tasinko kuoleman jälkeen
Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, tasingolla voi olla merkitystä lesken ja kuolinpesän välillä. Leskellä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon omaisuutta kuolinpesään jää perinnönjakoa varten.
Kuoleman jälkeisessä osituksessa tasingon vaikutus kannattaa arvioida huolellisesti erityisesti silloin, jos puolisoiden varallisuuserot ovat suuret.
UKK: Tasingon maksaminen osituksessa
Mitä tasinko tarkoittaa?
Tasinko tarkoittaa varakkaamman puolison suoritusta toiselle puolisolle osituksessa.
Maksetaanko tasinkoa aina avioerossa?
Ei aina. Tasinkoa maksetaan vain, jos osituslaskelma johtaa tasinkovelvollisuuteen.
Vaikuttaako avioehto tasinkoon?
Kyllä. Avioehto voi rajata omaisuutta pois avio-oikeuden piiristä ja vähentää tai poistaa tasinkovelvollisuuden.
Voiko tasinko olla muuta kuin rahaa?
Kyllä. Tasinko voidaan suorittaa myös omaisuutena, jos se sopii osituksen kokonaisuuteen.
Mitä jos tasingon määrästä ei päästä sopuun?
Jos sopua ei synny, ositus voi edellyttää pesänjakajaa tai muuta oikeudellista selvittelyä.
Lopuksi
Tasinko on osituksen väline, jolla puolisoiden avio-oikeuden alainen varallisuus tasataan. Sen määrä riippuu puolisoiden varoista, veloista, avioehdosta ja siitä, mitä omaisuutta osituksessa huomioidaan.
Kirjoittajasta
Kaisa Kekkonen toimii artikkelin asiantuntijana. Kaisa kirjoittaa ositukseen, tasinkoon ja puolisoiden varallisuussuhteisiin liittyvistä kysymyksistä selkeästi ja auttaa hahmottamaan, miten osituslaskelma vaikuttaa käytännön lopputulokseen.
