Kirjoittaja: Niina Nurmi
Perinnönjako voi pysähtyä monesta syystä. Kuolinpesän osakkaat voivat olla eri mieltä omaisuuden arvosta, asunnon tai kesämökin myymisestä, testamentin tulkinnasta, ennakkoperinnöistä tai siitä, kuka saa tietyn omaisuuserän. Tilanne voi olla kuormittava, koska kuolinpesän asiat vaativat usein osakkaiden yhteistä päätöksentekoa.
Perinnönjaon jumittuminen ei kuitenkaan tarkoita, että kuolinpesä jäisi pysyvästi jakamatta. Kun kuolinpesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan tekemään jaon.
Miksi perinnönjako voi jäädä jumiin?
Tavallisia syitä ovat esimerkiksi:
- osakkaat ovat eri mieltä omaisuuden käyvästä arvosta
- joku haluaa myydä asunnon tai kesämökin, toinen haluaa säilyttää sen
- testamentin sisältöä tulkitaan eri tavoin
- joku osakas katsoo saaneensa liian vähän
- ennakkoperinnöistä tai lahjoista on erimielisyyttä
- joku osakas ei vastaa viesteihin tai kieltäytyy allekirjoittamasta jakokirjaa
Riita ei aina tarkoita, että osakkaat olisivat eri mieltä kaikesta. Usein yksi yksittäinen kysymys voi estää koko jaon etenemisen.
Mitä kannattaa tehdä ensin?
Ennen riidan viemistä eteenpäin kannattaa selvittää, mistä erimielisyys tarkalleen johtuu. Onko kyse omaisuuden arvosta, juridisesta tulkinnasta vai henkilöiden välisestä luottamuspulasta? Mitä täsmällisemmin riitakysymys tunnistetaan, sitä helpompi on arvioida, voidaanko asia ratkaista neuvottelemalla.
Usein hyödyllistä on koota ensin keskeiset asiakirjat, kuten perukirja, testamentti, mahdollinen avioehto, lahjakirjat, omaisuuden arviot ja tiedot kuolinpesän veloista. Näiden perusteella voidaan arvioida, mitä omaisuutta jaetaan ja millaiset oikeudet osakkailla on.
Milloin pesänjakajaa tarvitaan?
Jos osakkaat eivät pääse sopuun perinnönjaosta, pesänjakajan hakeminen voi olla tarpeen. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ulkopuolinen henkilö, joka voi toimittaa perinnönjaon, vaikka kaikki osakkaat eivät hyväksyisi jaon sisältöä. Käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun perinnön jaosta. Anniasta pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti.
Pesänjakajan hakeminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun neuvottelut eivät etene, joku osakas estää jaon ilman hyväksyttävää syytä tai riita on niin vaikea, ettei sopimusjako ole enää realistinen.
UKK: Perinnönjako jumissa
Voiko yksi osakas estää perinnönjaon kokonaan?
Ei pysyvästi. Jos sopimukseen ei päästä, osakas voi hakea pesänjakajan määräämistä.
Kannattaako pesänjakajaa hakea heti?
Ei välttämättä. Ensin kannattaa selvittää, voidaanko riitakysymys ratkaista neuvottelemalla. Pesänjakaja voi kuitenkin olla tarpeen, jos asia ei muuten etene.
Voiko perinnönjaosta sopia vielä pesänjakajan hakemisen jälkeen?
Usein kyllä. Pesänjakajan hakeminen ei välttämättä estä sovintoa.
Mitä jos riita koskee vain yhtä omaisuuserää?
Silloin voidaan arvioida, voidaanko muu pesä jakaa ja ratkaista riitainen omaisuuserä erikseen tai sopia sen myymisestä.
Tarvitaanko asianajaja, jos osakkaat ovat riitaisia?
Usein se on hyödyllistä. Asianajaja voi arvioida osakkaan oikeudet, neuvotella muiden kanssa ja tarvittaessa auttaa pesänjakajan hakemisessa.
Lopuksi
Perinnönjaon jumittuminen on tavallinen mutta ratkaistavissa oleva tilanne. Olennaista on tunnistaa, mistä erimielisyys johtuu ja onko asia vielä sovittavissa. Jos sopua ei synny, pesänjakaja voi viedä perinnönjaon eteenpäin.
Kirjoittajasta
Niina Nurmi toimii artikkelin asiantuntijana. Niina kirjoittaa perintöoikeudellisista kysymyksistä käytännönläheisesti ja auttaa hahmottamaan, miten kuolinpesän riitatilanteissa voidaan edetä hallitusti.
