Kirjoittaja: Maria Puputti
Ositus voidaan tehdä sopimuksella tai pesänjakajan toimittamana. Lue, milloin ositussopimus riittää ja milloin riitainen ositus voi vaatia pesänjakajaa.
Ositus voidaan tehdä sopimalla tai pesänjakajan toimittamana. Jos puolisot pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta, ositus voidaan vahvistaa ositussopimuksella eli osituskirjalla. Jos sopua ei synny, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa toimittamaan ositus.
Jos puolisot eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen eli toimitusosituksen.
Mitä ositussopimus tarkoittaa?
Ositussopimus tarkoittaa puolisoiden välistä sopimusta siitä, miten omaisuus jaetaan. Siinä voidaan sopia esimerkiksi asunnon lunastamisesta, tasingon maksamisesta, pankkitilien jakamisesta, velkojen huomioimisesta ja muusta omaisuudesta.
Ositussopimus on yleensä nopein ja kustannuksiltaan järkevin vaihtoehto, jos molemmat puolisot ymmärtävät oikeutensa ja pystyvät sopimaan jaosta.
Milloin sopimusositus voi onnistua?
Sopimusositus voi onnistua, jos puolisoilla on riittävä tieto varoista ja veloista, omaisuuden arvosta ja avioehdon mahdollisesta vaikutuksesta. Sopiminen ei edellytä täydellistä yksimielisyyttä kaikesta alusta alkaen, mutta se edellyttää halua löytää ratkaisu.
Usein juristin apu voi auttaa sopimuksen syntymisessä. Ulkopuolinen avustaja voi selkeyttää laskelmia, arvioida vaatimuksia ja varmistaa, että osituskirja laaditaan asianmukaisesti.
Milloin pesänjakajaa tarvitaan?
Pesänjakaja voi tulla tarpeen, jos puolisot eivät pääse sopuun esimerkiksi omaisuuden arvosta, asunnon kohtalosta, yrityksen arvosta, veloista, avioehdon tulkinnasta tai tasingon määrästä.
Pesänjakajan hakeminen voi olla perusteltua myös silloin, jos toinen puoliso ei suostu neuvottelemaan, jättää tietoja antamatta tai viivyttää ositusta perusteettomasti.
Sopimus vai pesänjakaja – tärkein ero
Ositussopimus perustuu puolisoiden omaan sopimukseen. Pesänjakajan toimittama ositus perustuu ulkopuolisen määräämän jakajan ratkaisuun.
Ositussopimus vastaa kysymykseen: voivatko puolisot sopia omaisuuden jaosta itse?
Pesänjakaja vastaa kysymykseen: miten ositus toimitetaan, jos sopua ei synny?
UKK: Ositussopimus vai pesänjakaja
Voiko osituksen tehdä ilman pesänjakajaa?
Kyllä. Jos puolisot pääsevät sopuun, ositus voidaan tehdä ositussopimuksella.
Milloin pesänjakajaa kannattaa hakea?
Silloin, kun ositus ei etene neuvotteluista huolimatta tai keskeisistä kysymyksistä on pysyvä erimielisyys.
Onko pesänjakaja kallis?
Pesänjakajan käyttäminen voi lisätä kustannuksia, minkä vuoksi sopimusratkaisua kannattaa yleensä selvittää ensin.
Voiko pesänjakajan määräämisen jälkeen vielä sopia?
Usein kyllä. Pesänjakajan määrääminen ei välttämättä estä sovintoa.
Tarvitaanko asianajaja riitaisessa osituksessa?
Usein se on hyödyllistä, koska riidat liittyvät tavallisesti omaisuuden arvoon, tasingon määrään tai avioehdon tulkintaan.
Lopuksi
Riitainen ositus ei aina tarkoita, että asia on vietävä pitkään menettelyyn. Jos osapuolet pystyvät neuvottelemaan, ositussopimus voi olla paras ratkaisu. Jos sopua ei synny, pesänjakaja voi viedä osituksen eteenpäin.
Kirjoittajasta
Maria Puputti toimii artikkelin asiantuntijana ja hoitaa työssään pesänjakajan tehtäviä ja avustaa osapuolia osituksissa ja erotteluissa. Maria kirjoittaa riitaisista perhe- ja varallisuusoikeudellisista tilanteista käytännönläheisesti ja auttaa hahmottamaan, milloin osituksessa kannattaa neuvotella ja milloin tarvitaan ulkopuolista ratkaisijaa.
