Avioerossa yksi vaikeimmista kysymyksistä on yhteisen kodin kohtalo. Avioeroa koskevat päätökset
yhteisestä kodista ovat usein haastavia ja vaativat huolellista harkintaa. Erotilanteessa nämä päätökset voivat
vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten tulevaisuuteen.
Asunto on usein puolisoiden arvokkain omaisuuserä, eli tässä yhteydessä omaisuuserä tarkoittaa kaikkea
omaisuutta, joka kuuluu puolisoille yhdessä tai erikseen. Siihen liittyy myös vahvoja tunteita. Eron jälkeen on ratkaistava, kumpi saa jäädä asumaan kotiin – vai myydäänkö asunto ja jaetaan varat. Näin prosessi etenee
yleensä siten, että puolisoiden on ensin sovittava asunnon kohtalosta ja tarvittaessa haettava apua
ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kannattaa selvittää omaisuutta ja oikeuksia jo varhaisessa vaiheessa, jotta
erotilanteessa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä. On hyvä muistaa, että jaettavana voi olla muutakin
omaisuutta kuin pelkkä koti.
Asuminen eron jälkeen – kumpi saa jäädä kotiin?
Eron jälkeen puolisoilla on lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus yhteiseen kotiin. Jos sopua ei synny,
tuomioistuin voi antaa päätöksen siitä, kumpi puolisoista jää asumaan kotiin. Päätöksessä otetaan huomioon,
kummalla puolisoista on oikeus jäädä asumaan asuntoon. Usein ratkaistaan, kumpi puolisoista jää asumaan
yhteiseen kotiin ja kumpi joutuu muuttamaan pois. Tällöin huomioon otetaan esimerkiksi:
lasten etu (kumman luona lapset pääasiassa asuvat)
puolisoiden taloudellinen tilanne
vaihtoehtoiset asumismahdollisuudet
Joskus toinen puolisoista jää asumaan asuntoon ja toinen joutuu muuttamaan pois, kunnes omaisuuden jako
on ratkaistu.
Yhteinen koti ja ositus
Osituksessa yhteinen asunto jaetaan puolisoiden kesken ositusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Käytännössä vaihtoehtoja on kolme:
- Toinen puoliso lunastaa asunnon – Hän maksaa toiselle tämän osuuden asunnosta, usein
lainarahoituksella. Tässä vaiheessa puolisoiden tulee ottaa huomioon, mitä omaisuutta osituksessa
jaetaan ja miten oikeus toistensa omaisuuteen vaikuttaa lopputulokseen. - Asunto myydään – Kauppahinta jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuksien ja avio-oikeuden
mukaisesti. Osituksessa voidaan ottaa erilaisia askelia, kuten sopia omaisuuden jakamisesta tai siirtää
omistusoikeus. - Asunto jää yhteisomistukseen – Harvinaisempaa, mutta mahdollista, jos kumpikaan ei pysty heti
lunastamaan toisen osuutta. Tällöin asunto omistetaan yhteisesti ja molemmilla säilyy oikeus toistensa
omaisuuteen yhteisomistuksen ajan.
Entä jos asunto on vain toisen nimissä?
Vaikka asunto olisi toisen puolison nimissä, toisella puolisolla voi silti olla oikeutta kyseiseen omaisuuteen
osituksen yhteydessä, jos siihen kohdistuu avio-oikeus. Avioehto, eli sopimus, jolla puolisot voivat sulkea pois
oikeuden toistensa omaisuuteen, voi kuitenkin rajata asunnon osituksen ulkopuolelle.
Avioehto ja sen vaikutus yhteiseen kotiin
Avioehto on sopimus, jonka puolisot voivat tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, ja siinä määritellään, miten
avio oikeuden soveltaminen toteutuu puolisoiden välillä. Avioehto voi rajata avio oikeuden koskemaan vain
osaa omaisuudesta tai poistaa sen kokonaan tiettyjen omaisuuserien, kuten yhteisen asunnon, osalta. Tämä
tarkoittaa, että mikäli avioehto on laadittu, puolisot voivat jo etukäteen sopia, jääkö yhteinen asunto toisen
puolison omaisuuteen avioeron jälkeen vai jaetaanko se osituksessa.
Avioehto voi helpottaa avioeron jälkeistä omaisuuden jakoa, sillä se selkeyttää omistussuhteet ja vähentää
mahdollisia riitoja puolisoiden kesken. Esimerkiksi, jos avioehto on tehty ja yhteinen asunto on määrätty
toisen puolison omaisuudeksi, toinen puoliso ei voi vaatia osuutta asunnosta avioeron jälkeen. Tällöin
asunnosta ei tarvitse neuvotella osituksessa, vaan se jää avioehdon mukaisesti sille puolisolle, jolle se on
määrätty. Avioehto voi siis olla hyödyllinen työkalu, kun halutaan varmistaa, että omaisuus, kuten asunto,
pysyy tietyllä puolisolla myös avioeron jälkeen.
Velat ja niiden jakaminen avioerossa
Avioerossa velat jaetaan puolisoiden kesken pääsääntöisesti siten, että kumpikin puoliso vastaa omista
veloistaan, olivatpa ne syntyneet ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Tämä tarkoittaa, että osituksen
yhteydessä puolisoiden henkilökohtaiset velat eivät siirry toiselle puolisolle, vaan jokainen vastaa omista
veloistaan myös avioeron jälkeen. Poikkeuksena ovat velat, jotka on otettu perheen yhteistä elatusta varten –
tällöin puolisot voivat olla yhteisvastuussa kyseisestä velasta.
Yhteisen asunnon osalta on tavallista, että puolisot ovat ottaneet asuntolainan yhdessä. Tällöin asuntolainan
jatkosta tulee sopia pankin tai muun velkojan kanssa, sillä avioero ei automaattisesti muuta yhteistä velkaa
henkilökohtaiseksi. Osituksen toimittaminen ei myöskään poista kummankaan vastuuta yhteisestä lainasta,
vaan molemmat puolisot ovat vastuussa lainasta velkojan suuntaan, kunnes laina on maksettu tai velkoja
hyväksyy muutoksen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lainan uudelleenjärjestelyä,
maksusuunnitelman muuttamista tai toisen puolison vapauttamista vastuusta, mikäli velkoja siihen suostuu.On tärkeää sopia velkojen jakamisesta selkeästi, jotta molempien puolisoiden taloudellinen tilanne on turvattu
avioeron jälkeen.
Asumisen turvaaminen avioerossa
Jos toisella puolisolla on oikeutta erityiseen suojaan, hän voi saada oikeuden jäädä asumaan asuntoon,
vaikka omaisuutta olisi toisen nimissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun puolisoista toinen jää
asumaan lasten kanssa yhteiseen kotiin eikä vaihtoehtoista asuntoa ole.
Näin voit varmistaa oikeuden jäädä asumaan asuntoon: kannattaa olla yhteydessä lakimieheen tai
asiantuntijaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta omat oikeudet ja omaisuutta koskevat asiat tulevat
asianmukaisesti huomioiduksi.
Mitä tehdä, jos sopua ei synny?
Jos puoliso ei suostu ratkaisuihin kodin osalta, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa, joka päättää
omaisuuden jaosta sekä huolehtii ositusta koskevista toimista. Pesänjakajalla on toimivalta ratkaista myös
kodin jakamiseen liittyvät riidat ja varmistaa, että kummankin puolison oikeutta omaisuuteen kunnioitetaan.
Ositusta varten osapuolten tulee ottaa tarvittavat asiakirjat ja tiedot mukaan prosessiin. Näin voit edetä, jos
yhteisymmärrystä ei synny: hae pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta varmistaaksesi laillisen ja
tasapuolisen omaisuuden jaon. Annialta saat asiantuntevan pesänjakajan tehtävään tai avustamme Sinua
prosessissa toiveittesi mukaan.
Yhteenveto
Avioeron jälkeen yhteisen kodin kohtalo on usein suurin yksittäinen kysymys. Ratkaisussa painavat sekä
käytännön että taloudelliset näkökohdat – mutta ennen kaikkea lasten etu. Jos sopuun ei päästä, pesänjakaja
tai tuomioistuin voi ratkaista asian puolestanne. Ota yhteyttä Anniaan, näin tiedät että ositus ja asunnon
tilanne ratkeaa mahdollisimman vaivattomasti.
Kuka saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin avioeron jälkeen?
Avioeron jälkeen kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus yhteiseen kotiin. Jos sopua ei synny, tuomioistuin voi määrätä väliaikaisesti, kumpi puolisoista saa jäädä asuntoon asumaan. Ratkaisussa huomioidaan erityisesti lasten etu, puolisoiden taloudellinen tilanne sekä muut asumismahdollisuudet.
Voiko toinen puoliso pakottaa myymään yhteisen asunnon?
Kyllä. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta eikä toinen puoliso pysty lunastamaan toisen osuutta, asunto voidaan joutua myymään osituksen yhteydessä. Tarvittaessa pesänjakaja voi tehdä asiassa ratkaisun.
Mitä tapahtuu yhteiselle asuntolainalle avioerossa?
Avioero ei automaattisesti vapauta puolisoita yhteisestä asuntolainasta. Molemmat vastaavat lainasta velkojaan kohtaan, kunnes pankki hyväksyy uuden järjestelyn tai laina maksetaan pois. Lainan siirtäminen yhden puolison vastuulle edellyttää yleensä pankin hyväksyntää.
Miten yhteinen asunto jaetaan osituksessa?
Osituksessa asunto voidaan:
- lunastaa toisen puolison omistukseen
- myydä ja jakaa kauppahinta puolisoiden kesken
- jättää väliaikaisesti yhteisomistukseen
Ratkaisu riippuu puolisoiden taloudellisesta tilanteesta, omistusosuuksista ja muusta ositettavasta omaisuudesta.
Entä jos asunto on vain toisen puolison nimissä?
Asunnon omistaminen yksin ei automaattisesti tarkoita, että asunto jää kokonaan omistajalle avioerossa. Jos asunto kuuluu avio-oikeuden piiriin, sen arvo voidaan huomioida osituksessa ja vaikuttaa tasinkoon.
Vaikuttaako avioehto yhteisen kodin jakamiseen?
Kyllä. Avioehto voi sulkea asunnon tai muun omaisuuden osituksen ulkopuolelle kokonaan tai osittain. Tällöin asunto ei välttämättä kuulu jaettavaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.
Voiko puoliso saada jäädä asumaan asuntoon, vaikka ei omista sitä?
Joissakin tilanteissa kyllä. Tuomioistuin voi antaa toiselle puolisolle oikeuden jäädä asumaan yhteiseen kotiin esimerkiksi silloin, kun hän asuu alaikäisten lasten kanssa eikä muuta kohtuullista asumisratkaisua ole saatavilla.
Miten lasten asuminen vaikuttaa yhteisen kodin ratkaisuun?
Lasten etu on yksi tärkeimmistä arviointiperusteista. Käytännössä asunto jää usein sille vanhemmalle, jonka luona lapset pääasiassa asuvat, ainakin siihen asti kunnes ositus on saatu päätökseen.
Mitä tehdä, jos puoliso ei suostu ositukseen?
Jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa. Pesänjakaja toimittaa osituksen ja tekee tarvittaessa sitovat ratkaisut omaisuuden jakamisesta.
Kuinka kauan yhteisen kodin kohtalon ratkaiseminen kestää?
Jos puolisot pääsevät sopimukseen, ratkaisu voidaan tehdä nopeasti. Riitaisissa tilanteissa prosessi voi kestää useita kuukausia tai jopa yli vuoden riippuen omaisuuden määrästä, velkojen selvittämisestä ja mahdollisista oikeudenkäynneistä.
Kannattaako yhteinen asunto myydä ennen ositusta?
Tilanne on aina tapauskohtainen. Joskus asunnon myynti ennen ositusta helpottaa omaisuuden jakamista, mutta toisinaan lunastaminen tai väliaikainen yhteisomistus voi olla taloudellisesti järkevämpi ratkaisu. Ratkaisua kannattaa arvioida yhdessä avioeroihin ja osituksiin perehtyneen asianajajan kanssa.
Tarvitsenko asianajajan yhteisen kodin jakamiseen avioerossa?
Asianajajan käyttö ei ole pakollista, mutta se on usein suositeltavaa erityisesti silloin, kun kyseessä on arvokas asunto, yhteinen asuntolaina, avioehto tai erimielisyys osituksen lopputuloksesta. Asiantuntija auttaa turvaamaan oikeutesi ja välttämään kalliita virheitä.
kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
