Avioerossa yksi vaikeimmista kysymyksistä on yhteisen kodin kohtalo. Avioeroa koskevat päätökset yhteisestä kodista ovat usein haastavia ja vaativat huolellista harkintaa. Erotilanteessa nämä päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten tulevaisuuteen.
Asunto on usein puolisoiden arvokkain omaisuuserä, eli tässä yhteydessä omaisuuserä tarkoittaa kaikkea omaisuutta, joka kuuluu puolisoille yhdessä tai erikseen. Siihen liittyy myös vahvoja tunteita. Eron jälkeen on ratkaistava, kumpi saa jäädä asumaan kotiin – vai myydäänkö asunto ja jaetaan varat. Näin prosessi etenee yleensä siten, että puolisoiden on ensin sovittava asunnon kohtalosta ja tarvittaessa haettava apua ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kannattaa selvittää omaisuutta ja oikeuksia jo varhaisessa vaiheessa, jotta erotilanteessa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä. On hyvä muistaa, että jaettavana voi olla muutakin omaisuutta kuin pelkkä koti.
Asuminen eron jälkeen – kumpi saa jäädä kotiin?
Eron jälkeen puolisoilla on lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus yhteiseen kotiin. Jos sopua ei synny, tuomioistuin voi antaa päätöksen siitä, kumpi puolisoista jää asumaan kotiin. Päätöksessä otetaan huomioon, kummalla puolisoista on oikeus jäädä asumaan asuntoon. Usein ratkaistaan, kumpi puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin ja kumpi joutuu muuttamaan pois. Tällöin huomioon otetaan esimerkiksi:
- lasten etu (kumman luona lapset pääasiassa asuvat)
- puolisoiden taloudellinen tilanne
- vaihtoehtoiset asumismahdollisuudet
Joskus toinen puolisoista jää asumaan asuntoon ja toinen joutuu muuttamaan pois, kunnes omaisuuden jako on ratkaistu.
Yhteinen koti ja ositus
Osituksessa yhteinen asunto jaetaan puolisoiden kesken ositusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme:
- Toinen puoliso lunastaa asunnon – Hän maksaa toiselle tämän osuuden asunnosta, usein lainarahoituksella. Tässä vaiheessa puolisoiden tulee ottaa huomioon, mitä omaisuutta osituksessa jaetaan ja miten oikeus toistensa omaisuuteen vaikuttaa lopputulokseen.
- Asunto myydään – Kauppahinta jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuksien ja avio-oikeuden mukaisesti. Osituksessa voidaan ottaa erilaisia askelia, kuten sopia omaisuuden jakamisesta tai siirtää omistusoikeus.
- Asunto jää yhteisomistukseen – Harvinaisempaa, mutta mahdollista, jos kumpikaan ei pysty heti lunastamaan toisen osuutta. Tällöin asunto omistetaan yhteisesti ja molemmilla säilyy oikeus toistensa omaisuuteen yhteisomistuksen ajan.
Entä jos asunto on vain toisen nimissä?
Vaikka asunto olisi toisen puolison nimissä, toisella puolisolla voi silti olla oikeutta kyseiseen omaisuuteen osituksen yhteydessä, jos siihen kohdistuu avio-oikeus. Avioehto, eli sopimus, jolla puolisot voivat sulkea pois oikeuden toistensa omaisuuteen, voi kuitenkin rajata asunnon osituksen ulkopuolelle.
Avioehto ja sen vaikutus yhteiseen kotiin
Avioehto on sopimus, jonka puolisot voivat tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, ja siinä määritellään, miten avio oikeuden soveltaminen toteutuu puolisoiden välillä. Avioehto voi rajata avio oikeuden koskemaan vain osaa omaisuudesta tai poistaa sen kokonaan tiettyjen omaisuuserien, kuten yhteisen asunnon, osalta. Tämä tarkoittaa, että mikäli avioehto on laadittu, puolisot voivat jo etukäteen sopia, jääkö yhteinen asunto toisen puolison omaisuuteen avioeron jälkeen vai jaetaanko se osituksessa.
Avioehto voi helpottaa avioeron jälkeistä omaisuuden jakoa, sillä se selkeyttää omistussuhteet ja vähentää mahdollisia riitoja puolisoiden kesken. Esimerkiksi, jos avioehto on tehty ja yhteinen asunto on määrätty toisen puolison omaisuudeksi, toinen puoliso ei voi vaatia osuutta asunnosta avioeron jälkeen. Tällöin asunnosta ei tarvitse neuvotella osituksessa, vaan se jää avioehdon mukaisesti sille puolisolle, jolle se on määrätty. Avioehto voi siis olla hyödyllinen työkalu, kun halutaan varmistaa, että omaisuus, kuten asunto, pysyy tietyllä puolisolla myös avioeron jälkeen.
Velat ja niiden jakaminen avioerossa
Avioerossa velat jaetaan puolisoiden kesken pääsääntöisesti siten, että kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan, olivatpa ne syntyneet ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Tämä tarkoittaa, että osituksen yhteydessä puolisoiden henkilökohtaiset velat eivät siirry toiselle puolisolle, vaan jokainen vastaa omista veloistaan myös avioeron jälkeen. Poikkeuksena ovat velat, jotka on otettu perheen yhteistä elatusta varten – tällöin puolisot voivat olla yhteisvastuussa kyseisestä velasta.
Yhteisen asunnon osalta on tavallista, että puolisot ovat ottaneet asuntolainan yhdessä. Tällöin asuntolainan jatkosta tulee sopia pankin tai muun velkojan kanssa, sillä avioero ei automaattisesti muuta yhteistä velkaa henkilökohtaiseksi. Osituksen toimittaminen ei myöskään poista kummankaan vastuuta yhteisestä lainasta, vaan molemmat puolisot ovat vastuussa lainasta velkojan suuntaan, kunnes laina on maksettu tai velkoja hyväksyy muutoksen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lainan uudelleenjärjestelyä, maksusuunnitelman muuttamista tai toisen puolison vapauttamista vastuusta, mikäli velkoja siihen suostuu. On tärkeää sopia velkojen jakamisesta selkeästi, jotta molempien puolisoiden taloudellinen tilanne on turvattu avioeron jälkeen.
Asumisen turvaaminen avioerossa
Jos toisella puolisolla on oikeutta erityiseen suojaan, hän voi saada oikeuden jäädä asumaan asuntoon, vaikka omaisuutta olisi toisen nimissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun puolisoista toinen jää asumaan lasten kanssa yhteiseen kotiin eikä vaihtoehtoista asuntoa ole.
Näin voit varmistaa oikeuden jäädä asumaan asuntoon: kannattaa olla yhteydessä lakimieheen tai asiantuntijaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta omat oikeudet ja omaisuutta koskevat asiat tulevat asianmukaisesti huomioiduksi.
Mitä tehdä, jos sopua ei synny?
Jos puoliso ei suostu ratkaisuihin kodin osalta, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa , joka päättää omaisuuden jaosta sekä huolehtii ositusta koskevista toimista. Pesänjakajalla on toimivalta ratkaista myös kodin jakamiseen liittyvät riidat ja varmistaa, että kummankin puolison oikeutta omaisuuteen kunnioitetaan. Ositusta varten osapuolten tulee ottaa tarvittavat asiakirjat ja tiedot mukaan prosessiin. Näin voit edetä, jos yhteisymmärrystä ei synny: hae pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta varmistaaksesi laillisen ja tasapuolisen omaisuuden jaon. Annialta saat asiantuntevan pesänjakajan tehtävään tai avustamme Sinua prosessissa toiveittesi mukaan.
Yhteenveto
Avioeron jälkeen yhteisen kodin kohtalo on usein suurin yksittäinen kysymys. Ratkaisussa painavat sekä käytännön että taloudelliset näkökohdat – mutta ennen kaikkea lasten etu. Jos sopuun ei päästä, pesänjakaja tai tuomioistuin voi ratkaista asian puolestanne. Ota yhteyttä Anniaan, näin tiedät että ositus ja asunnon tilanne ratkeaa mahdollisimman vaivattomasti.
Usein kysytyt kysymykset yhteisestä kodista avioerossa
Kumpi puolisoista saa jäädä yhteiseen kotiin avioeron jälkeen?
Puolisoilla on lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus käyttää yhteistä kotia. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, tuomioistuin voi määrätä, kumpi puolisoista saa jäädä asuntoon väliaikaisesti. Ratkaisussa voidaan huomioida esimerkiksi lasten asuminen, puolisoiden taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet löytää muu asunto.
Vaikuttaako lasten asuminen siihen, kumpi jää yhteiseen kotiin?
Kyllä. Lasten etu on yksi keskeisistä arviointiperusteista. Jos lapset jäävät pääasiassa asumaan toisen vanhemman luokse, heidän asumisensa jatkuvuus ja tutun elinympäristön säilyminen voivat puoltaa sitä, että kyseinen vanhempi jää yhteiseen kotiin.
Saako asunnon omistava puoliso automaattisesti jäädä asuntoon?
Ei välttämättä. Asunnon omistus ja oikeus asua siinä eron aikana ovat eri asioita. Tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa määrätä myös muun kuin asunnon omistavan puolison jäämään kotiin väliaikaisesti esimerkiksi lasten edun tai asumisen turvaamisen vuoksi.
Mitä yhteiselle asunnolle tapahtuu osituksessa?
Yhteinen asunto voidaan osituksessa ratkaista tavallisesti kolmella tavalla: toinen puoliso lunastaa toisen osuuden, asunto myydään ja varat jaetaan tai asunto jätetään ainakin väliaikaisesti puolisoiden yhteisomistukseen.
Voiko toinen puoliso lunastaa yhteisen asunnon itselleen?
Kyllä. Lunastava puoliso maksaa toiselle tämän osuuden asunnon arvosta. Samalla on ratkaistava asuntolainan jatkuminen ja saatava pankin suostumus mahdollisiin lainajärjestelyihin.
Miten asunnon arvo määritetään osituksessa?
Asunnon arvona käytetään yleensä sen ajankohtaista käypää arvoa. Arvon määrittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän arviota tai muuta ulkopuolisen asiantuntijan laatimaa arviota.
Miten asuntolaina jaetaan avioerossa?
Avioero tai ositus ei automaattisesti muuta yhteistä asuntolainaa. Jos molemmat puolisot ovat lainan velallisia, he vastaavat lainasta pankille siihen asti, kunnes laina maksetaan tai pankki hyväksyy uuden järjestelyn. Puolisot eivät voi keskinäisellä sopimuksellaan vapauttaa toista velkavastuusta ilman velkojan suostumusta.
Voiko toinen puoliso ottaa yhteisen asuntolainan kokonaan vastuulleen?
Se on mahdollista vain, jos pankki hyväksyy järjestelyn. Pankki arvioi esimerkiksi asuntoon jäävän puolison tulot, maksukyvyn, vakuudet ja muun taloudellisen tilanteen ennen kuin toinen puoliso voidaan vapauttaa lainavastuusta.
Onko puolisolla oikeutta asuntoon, vaikka se olisi vain toisen nimissä?
Mahdollisesti. Omistusoikeus ja avio-oikeus ovat eri asioita. Toisen puolison nimissä oleva asunto voi vaikuttaa osituksen lopputulokseen, jos omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toinen puoliso saisi automaattisesti omistusosuuden juuri kyseisestä asunnosta.
Miten avioehto vaikuttaa yhteiseen asuntoon?
Avioehto voi rajata asunnon tai muun omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin kyseisen omaisuuden arvoa ei lähtökohtaisesti oteta mukaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden tasaukseen. Avioehdon tarkka vaikutus riippuu kuitenkin sen sisällöstä ja laajuudesta.
Voiko yhteinen asunto jäädä eron jälkeen yhteisomistukseen?
Kyllä. Yhteisomistusta voidaan jatkaa esimerkiksi silloin, kun asuntoa ei haluta tai pystytä myymään heti eikä kumpikaan puoliso voi lunastaa toisen osuutta. Tällöin kannattaa sopia kirjallisesti muun muassa asumisesta, lainanhoidosta, vastikkeista, korjauksista ja asunnon myöhemmästä myynnistä.
Kuka maksaa asunnon kulut eron aikana?
Puolisot voivat sopia keskenään esimerkiksi lainanlyhennysten, korkojen, vastikkeiden, vakuutusten ja muiden asumiskulujen maksamisesta. Pelkkä poismuutto ei välttämättä poista omistajan tai velallisen vastuuta kuluista. Sovitut järjestelyt kannattaa kirjata selkeästi.
Voiko yhteisen asunnon myydä ilman toisen puolison suostumusta?
Yhteisesti omistettua asuntoa ei yleensä voida myydä kokonaisuudessaan ilman molempien omistajien suostumusta. Myös perheen yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon voi liittyä puolison suostumusta koskevia rajoituksia, vaikka asunto olisi vain toisen puolison omistuksessa.
Mitä tapahtuu, jos puolisot eivät pääse sopuun asunnosta?
Jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä toimittamaan ositus. Väliaikaista asumista koskeva asia voidaan tarvittaessa ratkaista erikseen tuomioistuimessa. Pesänjakaja voi ratkaista omaisuuden jakamiseen liittyviä erimielisyyksiä, mutta yhteisomistuksessa olevan asunnon myynti voi joissakin tilanteissa edellyttää myös erillisiä toimenpiteitä.
Milloin yhteisen kodin tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen?
Lakimieheen kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jos asuntoon liittyy suuri laina, avioehto, epäselviä omistussuhteita, lasten asumista koskevia kysymyksiä tai erimielisyyttä puolisoiden välillä. Varhainen neuvonta voi helpottaa sopimista ja ehkäistä myöhempiä riitoja.
Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
