Yhteinen koti avioerossa – kumpi saa jäädä ja mitä asunnolle tapahtuu?

Kirjoittaja: Maria Puputti

Yhteinen koti avioerossa herättää usein kaksi eri kysymystä: kumpi puolisoista saa jäädä asuntoon eron aikana ja mitä asunnon omistukselle lopulta tapahtuu. Nämä eivät ole sama asia. Asunnossa asuminen, asunnon omistaminen, asuntolaina ja omaisuuden ositus ratkaistaan juridisesti eri perusteilla.

Jos puolisot pääsevät asumisesta ja asunnon tulevaisuudesta sopuun, ratkaisu voidaan yleensä järjestää ilman tuomioistuinkäsittelyä. Jos sopua ei synny, väliaikaista asumista voidaan joutua ratkaisemaan tuomioistuimessa ja omaisuuden jakoa erikseen osituksessa.

Jos haluat ensin kokonaiskuvan puolisoiden omaisuuden jakamisesta, tutustu Annian avioero ja ositus -palveluun.

Kumpi saa jäädä yhteiseen kotiin avioeron aikana?

Asunnon omistaminen ei yksin ratkaise sitä, kumpi puolisoista voi jäädä yhteiseen kotiin eron ajaksi.

Jos puolisot eivät pääse asiasta sopimukseen, tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta määrätä, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Samalla toinen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois.

Kyse on väliaikaisesta asumisratkaisusta, ei asunnon omistuksen siirtämisestä.

Arvio tehdään puolisoiden olosuhteiden perusteella kokonaisuutena. Käytännössä merkitystä voi olla esimerkiksi sillä:

• kumman luona lapset asuvat
• millaiset puolisoiden muut asumismahdollisuudet ovat
• millainen kummankin käytännön asumisen tarve on
• millaiset perheen olosuhteet kokonaisuutena ovat.

Lasten asumisella voi siis olla huomattava käytännön merkitys, mutta oikeudellinen kysymys ei ole yksinkertaisesti se, “kummalle koti kuuluu lasten perusteella”.

Jos eroon liittyy myös lasten huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevia kysymyksiä, tutustu Annian Ero ja lapset -palveluun.

Kuinka kauan päätös yhteisessä kodissa asumisesta on voimassa?

Tuomioistuimen yhteisessä kodissa asumista koskeva ratkaisu ei ratkaise asunnon kohtaloa pysyvästi.

Päätös raukeaa, kun puolisoiden omaisuuden ositus tai erottelu on toimitettu ja saanut lainvoiman. Avioliittolain mukaan tällainen päätös raukeaa joka tapauksessa kahden vuoden kuluttua sen antamisesta, vaikka ositusta tai erottelua ei siihen mennessä olisi tehty.

Jos olosuhteet muuttuvat, päätöstä voidaan puolison vaatimuksesta myös muuttaa tai se voidaan peruuttaa.

Tämän vuoksi väliaikainen oikeus jäädä kotiin kannattaa erottaa siitä, kuka lopulta omistaa asunnon tai saa sen osituksessa. Avioliittolain 24 §:ssä säädetään nimenomaan enemmän asuntoa tarvitsevan puolison oikeudesta jäädä yhteiseen kotiin sekä päätöksen kestosta.

Yhteinen koti avioerossa: omistus ja asuminen ovat eri asioita

Yksi tärkeimmistä asioista on erottaa toisistaan kolme käsitettä:

Omistusoikeus kertoo, kuka asunnon omistaa.

Avio-oikeus vaikuttaa siihen, miten omaisuuden arvo huomioidaan puolisoiden osituksessa.

Oikeus asua yhteisessä kodissa voi eron aikana olla väliaikaisesti toisella puolisolla riippumatta siitä, kumpi asunnon omistaa.

Esimerkiksi asunto voi olla kokonaan puoliso A:n omistuksessa, mutta tuomioistuin voi tietyssä tilanteessa antaa puoliso B:lle väliaikaisen oikeuden jäädä yhteiseen kotiin.

Tämä ei tee B:stä asunnon omistajaa.

Vastaavasti se, että toinen puoliso muuttaa eron yhteydessä pois yhteisestä kodista, ei itsessään tarkoita, että hän luopuisi omistusosuudestaan tai ositukseen liittyvistä oikeuksistaan.

Mitä yhteiselle kodille tapahtuu osituksessa?

Väliaikaisen asumisen jälkeen asunnon pidempiaikainen kohtalo ratkaistaan osana puolisoiden omaisuusjärjestelyjä.

Yhteisesti omistetun asunnon kohdalla käytännön vaihtoehtoja ovat usein:

1. asunto myydään
2. toinen puoliso saa asunnon itselleen ja omistukseen liittyvät järjestelyt tehdään osituksen yhteydessä
3. asunto jää ainakin määräajaksi yhteisomistukseen.

Se, mitä toinen puoliso mahdollisesti suorittaa toiselle, ei kuitenkaan määräydy aina vain laskemalla puolet asunnon arvosta. Lopputulokseen voivat vaikuttaa muun muassa omistusosuudet, asuntolaina, avio-oikeus, puolisoiden muu omaisuus ja koko osituslaskelma.

Jos haluat ymmärtää koko laskennan, lue Annian artikkeli Miten ositus tehdään?.

Entä jos asunto on vain toisen puolison nimissä?

Jos asunto on vain toisen puolison omistuksessa, lähtökohta on, että asunto kuuluu hänelle.

Tämä ei kuitenkaan vielä kerro, miten asunnon arvo vaikuttaa ositukseen.

Jos asunto kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, sen arvo huomioidaan omistajapuolison varallisuudessa ositusta laskettaessa. Tämä voi vaikuttaa mahdollisen tasingon määrään.

Toinen puoliso ei kuitenkaan saa tämän perusteella automaattisesti omistusosuutta juuri kyseisestä asunnosta.

Omistusoikeus ja avio-oikeus ovat siis eri asioita.

Miten avioehto vaikuttaa yhteiseen kotiin?

Avioehto voi vaikuttaa siihen, otetaanko asunnon arvo huomioon avio-oikeuden alaisena omaisuutena osituksessa.

Avioehto ei kuitenkaan itsessään muuta asunnon omistusta.

Jos asunto on puolisoiden yhteisomistuksessa, avioehto ei tee siitä automaattisesti vain toisen puolison omaisuutta. Jos asunto taas on vain toisen omistuksessa, avioehto ei ole se asiakirja, joka luo omistusoikeuden.

Avioehdolla voidaan sen sijaan esimerkiksi sopia, ettei toisella puolisolla ole avio-oikeutta tiettyyn asuntoon tai laajemmin toisen puolison omaisuuteen.

Ratkaisevaa on aina avioehdon tarkka sisältö.

Lue lisää siitä, miten avioehto vaikuttaa puolisoiden omaisuuteen.

Voiko asunnon omistava puoliso myydä yhteisen kodin yksin?

Ei välttämättä.

Avioliittolaissa on puolisoiden yhteistä kotia suojaavia niin sanottuja vallintarajoituksia. Niiden vuoksi yksin asunnon omistava puoliso ei tietyissä tilanteissa voi vapaasti myydä puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ilman toisen puolison suostumusta.

Säännökset koskevat sekä tietyntyyppisiä kiinteistöjä että esimerkiksi asunto-osakkeisiin perustuvaa yhteistä kotia.

Siksi ei kannata olettaa, että pelkkä omistajan nimi kauppakirjassa ratkaisee myös myyntioikeuden eron aikana. Yhteisen kodin suojaa koskevien vallintarajoitusten tarkoituksena on nimenomaan turvata puolison asemaa, ja niiden on oikeuskäytännössä katsottu voivan jatkua erilleen muuton jälkeenkin ennen ositusta.

Mitä yhteiselle asuntolainalle tapahtuu avioerossa?

Avioero ei automaattisesti muuta pankin kanssa tehtyä lainasopimusta.

Jos molemmat puolisot ovat yhteisen asuntolainan velallisia, molempien vastuu pankkia kohtaan jatkuu, kunnes:

• laina maksetaan pois tai
• pankki hyväksyy lainaan uuden järjestelyn.

Puolisot voivat keskenään sopia, että toinen vastaa jatkossa lainan maksamisesta. Tällainen sopimus ei kuitenkaan yksin vapauta toista puolisoa vastuusta pankille.

Jos toinen puoliso haluaa jäädä asuntoon ja ottaa lainan kokonaan vastuulleen, asiasta pitää sopia pankin kanssa.

Pankki arvioi tällöin esimerkiksi asuntoon jäävän puolison maksukykyä, tuloja ja vakuuksia.

Kuka maksaa asumiskulut eron aikana?

Puolisot voivat sopia keskenään esimerkiksi:

• asuntolainan lyhennyksistä
• koroista
• vastikkeista
• sähköstä
• vakuutuksista
• muista asumiskuluista.

Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, etenkin jos toinen asuu asunnossa yksin pitkän ajan mutta molemmat omistavat asunnon tai vastaavat lainasta.

Pelkkä poismuutto ei automaattisesti poista henkilön omistus- tai lainavastuuta.

Myöskään kulujen maksaminen ei välttämättä sellaisenaan ratkaise sitä, miten puolisoiden väliset taloudelliset kysymykset lopullisessa osituksessa käsitellään.

Miten lasten asuminen vaikuttaa yhteiseen kotiin?

Lasten arjen jatkuvuudella voi olla käytännössä merkitystä arvioitaessa sitä, kumpi puoliso on enemmän yhteisen asunnon tarpeessa.

Jos esimerkiksi lapset jäävät pääasiassa toisen vanhemman kanssa asumaan yhteiseen kotiin ja toisella puolisolla on paremmin mahdollisuus järjestää muu asuminen, tämä voi olla kokonaisarvioinnissa merkityksellinen seikka.

Lasten asuminen ei kuitenkaan automaattisesti:

• siirrä asunnon omistusta toiselle vanhemmalle
• anna hänelle toisen omistusosuutta
• poista toisen vanhemman lainavastuuta
• ratkaise osituksen lopputulosta.

Lasten huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus ratkaistaan omana kokonaisuutenaan.

Mitä jos yhteisestä kodista ei päästä sopuun?

Tässä kannattaa erottaa kaksi eri riitaa.

Jos riita koskee sitä, kumpi saa asua kodissa

Tuomioistuimelta voidaan hakea avioliittolain mukaista ratkaisua siitä, kumpi puolisoista saa jäädä yhteiseen kotiin ja kumpi velvoitetaan muuttamaan pois.

Jos riita koskee omaisuuden jakamista

Jos puolisot eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa toimittamaan ositus.

Pesänjakaja ratkaisee osituksen yhteydessä puolisoiden omaisuuden jakamiseen liittyviä kysymyksiä.

Nämä kaksi menettelyä eivät siis ole sama asia: pesänjakaja ei korvaa tuomioistuimen yhteisessä kodissa asumista koskevaa ratkaisua.

Mitä kannattaa selvittää heti eron alkuvaiheessa?

Jos yhteinen koti avioerossa on vielä ratkaisematta, selvitä mahdollisimman aikaisin ainakin:

1. Kuka asunnon omistaa ja millä osuuksilla?
2. Paljonko asuntolainaa on jäljellä?
3. Ketkä ovat lainan velallisia?
4. Onko puolisoilla avioehto?
5. Kumpi tarvitsee asuntoa käytännössä enemmän eron aikana?
6. Missä lapset tulevat asumaan?
7. Pystyykö toinen puoliso pitämään asunnon taloudellisesti?
8. Onko asunnon nykyisestä arvosta riittävän luotettava arvio?
9. Voidaanko asumisesta ja kustannuksista tehdä väliaikainen kirjallinen sopimus?
10. Onko osituksen käynnistäminen jo ajankohtaista?

Näiden selvittäminen auttaa erottamaan asumista koskevan kiireellisen tilanteen siitä, mikä voidaan ratkaista myöhemmin osituksessa.

Usein kysyttyä yhteisestä kodista avioerossa

Kumpi puolisoista saa jäädä yhteiseen kotiin avioeron jälkeen?

Puolisot voivat ensisijaisesti sopia asiasta itse. Jos sopua ei synny, tuomioistuin voi määrätä, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä yhteiseen kotiin. Ratkaisu ei siirrä asunnon omistusta.

Saako asunnon omistava puoliso automaattisesti jäädä kotiin?

Ei. Omistus ja väliaikainen oikeus asua yhteisessä kodissa ovat eri asioita. Tuomioistuin voi tietyssä tilanteessa määrätä myös muun kuin omistajan jäämään asuntoon.

Voiko toinen puoliso joutua muuttamaan pois?

Kyllä. Tuomioistuin voi samalla velvoittaa toisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista.

Kuinka kauan määräys yhteisessä kodissa asumisesta kestää?

Päätös raukeaa, kun puolisoiden ositus tai omaisuuden erottelu on toimitettu ja saanut lainvoiman. Se raukeaa joka tapauksessa kahden vuoden kuluttua päätöksestä, vaikka ositusta tai erottelua ei olisi vielä toimitettu. Olosuhteiden muuttuessa päätöstä voidaan myös muuttaa tai se voidaan peruuttaa.

Vaikuttaako lasten asuminen siihen, kumpi saa jäädä kotiin?

Lasten asumisjärjestelyillä voi olla merkitystä arvioitaessa puolisoiden asumisen tarvetta. Se ei kuitenkaan automaattisesti anna toiselle vanhemmalle omistusoikeutta asuntoon.

Voiko toinen puoliso lunastaa yhteisen asunnon?

Puolisot voivat sopia järjestelystä, jossa asunto jää toiselle. Taloudellinen lopputulos pitää kuitenkin tarkastella osana koko ositusta, eikä maksettava määrä ole kaikissa tilanteissa yksinkertaisesti puolet asunnon arvosta.

Miten asunnon arvo määritetään?

Asunto arvostetaan osituksessa yleensä käypään arvoonsa. Arvon selvittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan arviota.

Miten avioehto vaikuttaa asuntoon?

Avioehto voi rajata asunnon avio-oikeuden ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan itsessään muuta asunnon omistajaa tai yhteisesti omistetun asunnon omistusosuuksia.

Voiko toinen puoliso ottaa yhteisen asuntolainan yksin vastuulleen?

Vain, jos pankki hyväksyy järjestelyn. Puolisoiden keskinäinen sopimus ei yksin vapauta toista pankkiin nähden lainavastuusta.

Voiko yhteisen kodin myydä ilman toisen puolison suostumusta?

Ei aina. Perheen yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon voi liittyä avioliittolain mukainen puolison suostumusvaatimus, vaikka asunto olisi vain toisen puolison omistuksessa.

Mitä tapahtuu, jos puolisot eivät pääse asunnosta sopuun?

Asumista koskeva riita voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos erimielisyys koskee puolisoiden omaisuuden jakoa, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakaja toimittamaan ositus.

Onko osituksella nykyisin määräaika?

1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen jälkeen avio-oikeus vanhentuu pääsääntöisesti 10 vuoden kuluttua lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta, ellei vanhentumista ole katkaistu esimerkiksi hakemalla pesänjakajaa. Vanhempiin avioeroihin liittyy siirtymäsäännös, jonka vuoksi vanhentuminen voi tapahtua aikaisintaan viisi vuotta lain voimaantulon jälkeen.

Yhteinen koti kannattaa ratkaista asumisen ja omaisuuden näkökulmasta erikseen

Yhteinen koti avioerossa ei ole vain yksi juridinen kysymys. Ensin voi olla kiire ratkaista, kumpi asunnossa asuu. Sen jälkeen pitää selvittää erikseen omistus, laina, avio-oikeus ja asunnon lopullinen kohtalo osituksessa.

Mitä selkeämmin nämä kysymykset erotetaan toisistaan, sitä helpompi puolisoiden on arvioida käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja tehdä ratkaisuja, jotka myös toimivat käytännössä.

Sinua auttaa asiassasi

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, kaupanvahvistaja
Senior Legal Counsel, CEO

Jos yhteisestä kodista, asumisesta tai osituksesta syntyy erimielisyyttä, Maria auttaa hahmottamaan, mikä asia kannattaa ratkaista heti ja mikä osana varsinaista ositusta. Marian osaamiseen kuuluvat erityisesti ositukset, avioeroon liittyvät varallisuuskysymykset ja vaativat riitatilanteet. Marian nykyinen Annia-profiili nostaa osituksen ja avioeroon liittyvät varallisuuskysymykset hänen nimenomaisiksi osaamisalueikseen.

Tutustu Maria Puputtiin →