Tässä artikkelissa juristimme kertoo mitä ovat vastaajan oikeudet rikosoikeudenkäynnissä ja miten rikosprosessi etenee.
Rikoksen tutkinta ja esitutkinta
Rikosilmoitus poliisille
- Rikosilmoituksen voi tehdä verkossa tai käymällä poliisiasemalla.
- Poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta.
- Jos poliisi epäilee, että on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta.Epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa ja monesti tämä on erittäin suositeltavaa, koska esitutkinnassa annetulla lausumalla on vahva painoarvo oikeudenkäynnin edetessä. Avustajan kanssa on tärkeää käydä nämä asiat läpi, ja ymmärtää kertomuksen oikeellisuuden tärkeys. Voit valita puolustaja avustajan itsellesi, jos kyse on vakavasta rikoksesta. Oikeusapua valtion maksamana voi saada esitutkinnassa, jos se on tarpeen asiassa. Joka tapauksessa voit aina palkata itsellesi juristin puolustamaan oikeuksiasi.
Rikosasianajaja, milloin tulee palkata?
- Jos poliisi on kutsunut sinut kuulusteluihin epäiltynä rikoksesta, kannattaa heti selvittää oikeutesi asianajajaan. Puolustusasianajaja voi varmistaa, että oikeutesi toteutuvat kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä. Voit palkata juristin esitutkinnassa, kun syyte nostetaan tai vasta oikeudenkäyntiä varten.
Juristin palkkaaminen on erityisen tärkeää, jos:
✔ Rikosepäily on vakava (esim. pahoinpitely, talousrikos, seksuaalirikos, huumausainerikos).
✔ Sinua uhkaa ehdoton tai ehdollinen vankeusrangaistus.
✔ Poliisi on pidättänyt tai vanginnut sinut.
✔ Et ole varma, miten vastata kuulusteluissa tai mitkä ovat oikeutesi.
✔ Haluat palkata juristin pitämään oikeuksistasi huolta ja tukemaan läpi prosessin varma, miten vastata kuulusteluissa tai mitkä ovat oikeutesi.
Oikeus saada tietoa esitutkinnasta
- Sinulla on oikeus saada tietoa esitutkinnasta, esimerkiksi esitutkintapöytäkirjan sisällöstä. Rikoksesta epäillylle tieto tulee vasta, kun esitutkinta valmistuu.
- Voit myös saada tietoa esitutkinnan etenemisestä ja mahdollisista seuraamuksista.
- Oikeus saada tietoa esitutkinnasta on tärkeä osa rikosoikeudellista prosessia.
Ennen oikeudenkäyntiä
Haastaminen
- Ennen oikeudenkäyntiä syyttäjä esittää haastehakemuksen, jossa hän esittää syytteen ja rangaistusvaatimuksen.
- Haastehakemus sisältää tiedon oikeudenkäynnin ajasta ja paikasta.
- Nyt on viimeistään se vaihe, jolloin juristin palkkaaminen on tarpeen. Kun haastehakemus tulee tiedoksi, on esitutkintamateriaali jo tilattavissa poliisilta. Tällöin on mahdollista pyytää lisätutkintaa, jos se on tarpeen esimerkiksi esitutkinnan puutteellisuuden vuoksi. Voit valita puolustaja avustajan itsellesi, jos kyse on vakavasta rikoksesta. Oikeusapu kattaa avustajan kustannukset, joko kokonaan tai osittain, jos olet siihen oikeutettu. Joka tapauksessa voit aina palkata itsellesi juristin puolustamaan oikeuksiasi. Tällöin avustaja arvioi sinulle kaikki asiassasi tarpeelliset seikat.
- Vastaajalle annetaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ja todistelua ennen oikeudenkäyntiä. Avustajan kanssa voit käydä koko asian läpi ja mitä oikeudessa tapahtuu ja kannattaa toimia.
Syyttäjä
Syyttäjän rooli ja tehtävät
Syyttäjä on virkamies, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus. Syyttäjä toimii itsenäisesti syyttäjänvirastoissa ja hänen tehtäviinsä kuuluu rikosasian tutkiminen ja päätöksen tekeminen siitä, nostaako hän syytteen. Syyttäjä valmistaa syytteen ja esittää sen tuomioistuimelle, edustaen valtiota oikeudenkäynnissä ja pyrkien todistamaan rikoksesta syyllisyyden.
Yhteistyö syyttäjän ja poliisin välillä on keskeistä prosessissa ja syyttäjä pyytää poliisilta lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan. Jokaisen rikoksesta epäillyn henkilön ja tutkitun teon osalta syyttäjä arvioi erikseen, onko riittävästi näyttöä siitä, että rikos on tehty. Syytteen nostaminen tapahtuu silloin, kun rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi on olemassa todennäköisiä syitä.
Jos näyttöä ei ole riittävästi, syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä. Syyttäjä voi myös päättää, että asia jää syyttämättä muista lakiin perustuvista syistä, esimerkiksi jos syyteoikeus on kuluneen ajan vuoksi jo vanhentunut. Jos syyttäjä ei nosta asiassa syytettä, hän lähettää siitä tiedon kirjallisesti jutun osapuolille. Saat siis tällöin syyttämättäjättämispäätöksen.
Oikeudenkäynti
- Oikeudenkäynti on yleensä suullinen, eli syyttäjä ja muut asianosaiset ovat paikalla.
- Syyttäjän velvollisuutena on osoittaa ja näyttää toteen, että syytteessä kuvattu rikos on tehty. Monesti näyttö voi olla kyseenalainen ja avustajalla on keskeinen rooli näytön riittävyyden arvioinnissa ja näkemyksen esittämisessä oikeudelle.
- Vastaaja saa esittää oman näkemyksensä ja todisteensa oikeudenkäynnissä. Tässä avustajalla on tärkeä rooli. Yleensä vähäisiä isompiin asioihin on suositeltavaa ottaa avustaja mukaan istuntoon, joka pitää puoliasia ja osaa esittää asiat juridisesti oikein.
- Tuomioistuin voi asiaa ratkaistessaan ottaa huomioon vain sen, mitä suullisessa käsittelyssä on esitetty.
Kirjallinen menettely
- Osa rikosasioista käsitellään kirjallisessa menettelyssä, jolloin asianosaisia tai todistajia ei kutsuta tuomioistuimeen kuultaviksi.
- Vastaajalle voidaan antaa mahdollisuus suullisen lausuman antamiseen kirjallisessa menettelyssä.
- Tuomioistuin antaa tuomion ajankohtana, jonka se on ilmoittanut etukäteen.
Muutoksenhaku
- Syyte käsitellään yleensä ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeudessa, jonka antamaan tuomioon voi hakea muutosta valittamalla 30 päivässä tuomion antamisesta hovioikeuteen. Tyytymättömyys on ilmoitettava 7 päivässä tuomion antamisesta.
- Muutoksenhaku hovioikeudessa vaatii kuitenkin usein, että hovioikeus myöntää ensin jatkokäsittelyluvan. Vakavissa rikoksissa on valituslupa suoraan hovioikeuteen ilman jatkokäsittelylupaa.
- Hovioikeuden tuomioon voi hakea muutosta 60 päivässä tuomion antamisesta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.
Tapahtunut rikos ja sen seuraukset
- Tapahtunut rikos voi johtaa syytteeseen ja oikeudenkäyntiin.
- Rikoksen uhri eli asianomistaja voi vaatia korvauksia rikoksen seurauksista.
- Rikoksen seuraukset voivat olla vakavia, esimerkiksi vahingonkorvausvaatimukset. Yleensä näissä asioissa juristin apu on välttämätöntä.
Vastaajan oikeudet ja velvollisuudet
- Vastaajalla/syytetyllä on oikeus saada tietoa esitutkinnasta ja oikeudenkäynnistä.
- Vastaajalla/syytetyllä on oikeus esittää todistelua ja puolustautua syytteeseen. Yleensä apua tarvitaan, jotta asiaan vaikuttavat seikat tulevat oikeudenkäynnissä esitettyä oikein. Kokeneen rikosjuristin käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Apua tarvitaan esimerkiksi niin syytteeseen vastaamiseen, asian juridiseen tulkintaan kuin asianomistajan korvausvaatimuksiin vastaamiseen.
- Vastaajalla/syytetyllä on oikein tulla kuulluksi oikeudenkäynnissä.
- Vastaajalla/syytetyllä on velvollisuus saapua kutsuttaessa tuomioistuimen istuntoon ja noudattaa oikeudenkäynnin sääntöjä.
