Työsopimus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista työntekijän ja työnantajan välillä, sillä se määrittää työsuhteen ehdot sekä molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Hyvin laadittu työsopimus vähentää epäselvyyksiä, ehkäisee ristiriitoja ja takaa sujuvan yhteistyön. Tässä artikkelissa käymme läpi työsopimuksen tärkeimmät ehdot, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Työsopimuksen muoto, sitovuus ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Työsopimus voidaan tehdä joko kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on laillisesti pätevä, kirjallinen työsopimus on suositeltava, sillä se tarjoaa molemmille osapuolille selkeät kirjalliset todisteet sovituista ehdoista.
Työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Siksi sen sisältö kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen allekirjoittamista. Työnantajan on myös annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisena. Työsopimukseen ei kuitenkaan saa sisällyttää ehtoja, jotka ovat ristiriidassa lain kanssa.
2. Työsuhteen kesto ja työsopimuksen tyyppi
Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.
- Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa, että työsuhde jatkuu ilman ennalta sovittua päättymispäivää. Tämä on Suomessa pääsääntö, ellei määräaikaisuudelle ole perusteltua syytä.
- Määräaikainen työsopimus päättyy tiettynä päivänä tai sovitun työn valmistuttua. Työnantajan tulee perustella määräaikaisuuden tarpeellisuus, esimerkiksi projektityö tai sijaisuus. Ilman perusteltua syytä määräaikaisen sopimuksen ketjuttaminen voi olla lainvastaista.
Työtehtävät, työn suorituspaikka ja selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Työsopimuksessa on määriteltävä työntekijän tehtävät ja vastuut mahdollisimman selkeästi. On tärkeää huomioida, että alaikäisten kohdalla on erityisiä säädöksiä, jotka vaikuttavat siihen, kuka voi tehdä työtä ja millä ehdoilla. Epämääräiset työkuvaukset voivat johtaa epäselvyyksiin ja ristiriitoihin työn aikana.
On myös tärkeää sopia työn suorituspaikasta. Jos työ sisältää etätyömahdollisuuksia, on hyvä kirjata sopimukseen mahdolliset ehdot etätyölle, kuten tarvittavat työvälineet ja työajat.
4. Palkka ja palkanmaksu
Työsopimuksessa tulee määritellä:
- Palkan määrä ja maksupäivä
- Mahdolliset lisät, kuten ylityö-, ilta- tai viikonloppulisät
- Luontoisedut, kuten lounas-, auto- tai puhelinetu
- Mahdolliset palkankorotusehdot ja bonukset
Palkan on vastattava vähintään alan työehtosopimuksen (TES) tai työmarkkinakäytännön mukaisia vähimmäisehtoja.
5. Työaika ja ylityöt
Työsopimuksessa on mainittava säännöllinen työaika ja muut ehdot, jotka voivat olla:
- Täysipäiväinen (esim. 40 h/vko)
- Osa-aikainen (esim. 20 h/vko)
- Liukuva työaika tai etätyö
Sopimuksessa kannattaa määrittää myös ylityökäytännöt ja mahdolliset korvaukset sekä mahdollisuus työaikapankkiin.
6. Koeaika ja sen ehdot
Työsopimukseen voidaan sisällyttää koeaika, jonka aikana molemmat osapuolet voivat päättää työsuhteen tavanomaista lyhyemmällä irtisanomisajalla.
- Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta, mutta määräaikaisessa työsuhteessa se voi olla enintään puolet sopimusajasta.
- Työnantaja ei voi purkaa koeaikaista työsuhdetta syrjivillä tai laittomilla perusteilla.
7. Irtisanominen ja purkaminen
Työsopimuksessa tulisi määritellä:
- Irtisanomisaika, joka määräytyy yleensä työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan irtisanomisaika on tyypillisesti pidempi kuin työntekijän.
- Sopimuksen purkaminen, joka tarkoittaa työsuhteen välitöntä päättämistä vakavan rikkeen, kuten petoksen tai työvelvoitteiden laiminlyönnin vuoksi.
Työntekijän kannattaa selvittää, millaisissa tilanteissa työsopimus voidaan päättää ja mitä ehtoja noudatetaan, sekä tuntea omat oikeudet (oikeus) ja velvollisuudet työsuhteen aikana.
Kilpailukielto ja salassapito
- Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia työskennellä kilpailevalle yritykselle tai perustaa oma kilpaileva yritys työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukielto on perusteltava erityisen painavilla syillä, ja sen enimmäispituus on 1 vuosi ilman erillistä korvausta.
- Salassapitosopimus voi estää työntekijää paljastamasta työnantajan liikesalaisuuksia työsuhteen aikana ja sen jälkeen.
Kilpailukieltoa ja salassapitoa koskevat ehdot kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista.
9. IPR-oikeudet ja aineettomat oikeudet
Työsopimuksessa kannattaa sopia myös immateriaalioikeuksista (IPR, Intellectual Property Rights), erityisesti jos työntekijä luo työssään:
- Tekijänoikeuden alaisia materiaaleja, kuten ohjelmistoja, raportteja tai suunnitelmia
- Patentteihin liittyviä innovaatioita
- Tavara- ja liikemerkkejä
Oletusarvoisesti työntekijä saa Suomessa oikeudet työtehtävien puitteissa luomaan aineettomaan omaisuuteen, joten tästä on tarpeen sisällyttää aina ehto työsopimukseen erityisesti asiantuntija- ja luovilla aloilla.
10. Vuosiloma ja muut vapaat
Työsopimuksessa kannattaa sopia vuosiloman ja muiden vapaiden käytännöistä:
- Vuosiloman kertyminen määräytyy työsuhteen kestosta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.
- Sairausloman ehdot, kuten palkanmaksu sairauspoissaolon ajalta.
- Vanhempainvapaat ja muut työstä vapauttavat lomat, jotka määräytyvät lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
11. Työsuhde-edut ja mahdolliset lisäedut
Monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen erilaisia työsuhde-etuja, kuten:
- Työterveyshuolto
- Työvälineet (esim. puhelin, tietokone)
- Liikunta- ja kulttuurisetelit
- Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet
On tärkeää, että työnantajat kohtelevat työntekijöitä tasapuolisesti ja varmistavat, että kaikki saavat samat edut ja mahdollisuudet.
Sopimukseen kannattaa kirjata tarkasti, mitkä edut sisältyvät työsuhteeseen ja onko niillä vaikutusta palkkaan.
12. Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhteen ehdot eivät käy ilmi työsopimuksesta. Tämä selvitys on annettava seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta. Selvityksessä tulee olla seuraavat tiedot:
- Työnantajan ja työntekijän nimet ja osoitteet
- Työnantajan ja työntekijän puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet
- Työsuhteen kesto ja päättymispäivämäärä, jos kyseessä on määräaikainen sopimus
- Työaika ja työvuorot
- Palkka ja palkanmaksutapa
- Vuosilomaoikeudet ja lomapalkka
- Sairauspoissaolojen ehdot ja sairauspäiväraha
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on tärkeä dokumentti, joka varmistaa, että työntekijä on tietoinen työsuhteen olennaisista ehdoista. Työnantajan tulee huolehtia, että tämä selvitys annetaan ajallaan ja että se sisältää kaikki tarvittavat tiedot.
13. Oikeudet ja velvollisuudet
Työntekijällä ja työnantajalla on työpaikalla erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat keskeisiä sujuvan työsuhteen kannalta. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet liittyvät läheisesti työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
14. Työehtosopimuksen noudattaminen
Työnantajan tulee noudattaa työehtosopimusta, joka on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus työehdoista. Työehtosopimuksessa määritellään työsuhteen vähimmäisehdot, jotka työnantajan tulee ottaa huomioon työsopimusta solmiessaan.
Jos työsopimukseen on kirjattu ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, se on mitätön, ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee aina varmistaa, että työsopimus noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä, jotta työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat asianmukaisesti turvattu.
Työehtosopimuksen noudattaminen on tärkeää, sillä se varmistaa, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja että työsuhteen ehdot ovat lainmukaiset. Työnantajan tulee olla tietoinen sovellettavasta työehtosopimuksesta ja varmistaa, että kaikki työsopimukset ovat sen mukaisia.
❓ Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta (UKK)
1. Täytyykö työsopimus tehdä kirjallisesti?
Työsopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai sähköinen, ja kaikki muodot ovat lain mukaan päteviä. Käytännössä kirjallinen työsopimus on aina suositeltava, koska se toimii todisteena siitä, mitä on sovittu (esim. palkka, työaika, työtehtävät). Jos sopimusta ei ole tehty kirjallisena, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.
2. Mitä minun kannattaa tarkistaa työsopimuksesta ennen allekirjoittamista?
Vähintään nämä kohdat kannattaa lukea huolella läpi:
työsuhteen kesto (toistaiseksi voimassa / määräaikainen ja määräaikaisuuden peruste)
työtehtävät ja työntekopaikka
palkka, lisät ja luontoisedut
työaika ja ylityökorvaukset
koeaika ja sen pituus
irtisanomisajat
mahdollinen kilpailukieltosopimus ja salassapito
mitä työehtosopimusta (TES) noudatetaan
Jos jokin ehto on epäselvä, sitä kannattaa pyytää selvennettäväksi ennen allekirjoittamista.
3. Mikä ero on toistaiseksi voimassa olevalla ja määräaikaisella työsopimuksella?
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Tämä on lain mukaan pääsääntö.
Määräaikainen työsopimus päättyy sovittuna päivänä tai työn valmistuessa, ja sille pitää olla perusteltu syy (esim. sijaisuus, projekti).
Perusteeton määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen voi olla lainvastainen, ja työsuhde voidaan tulkita tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevaksi.
4. Voiko työsopimukseen kirjoittaa mitä tahansa, jos molemmat suostuvat?
Ei. Työsopimuksessa ei saa sopia työntekijän vahingoksi sellaisista asioista, jotka ovat pakottavan lain tai yleissitovan työehtosopimuksen vastaisia.
Jos työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen vähimmäisehtojen kanssa, ehto on mitätön ja tilalle tulee TES:n määräys.
5. Tarvitaanko määräaikaiselle työsopimukselle aina peruste?
Kyllä. Määräaikaisuudelle tulee olla asiallinen ja perusteltu syy, kuten:
sijaisuus
projektiluonteinen työ
kausityö
Jos peruste puuttuu tai määräaikaisuuksia ketjutetaan ilman syytä, voi kyse olla lainvastaisesta käytännöstä.
6. Kuinka pitkä koeaika voi olla työsopimuksessa?
Koeaika voi olla:
enintään 6 kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa
määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet sopimusajasta
Työsuhdetta ei saa purkaa koeaikanakaan syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla (esim. raskauden tai terveydentilan vuoksi).
7. Mitä tarkoittaa kilpailukieltosopimus työsopimuksessa?
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijää:
siirtymästä kilpailevan yrityksen palvelukseen
perustamasta kilpailevaa yritystä
työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kilpailukiellolle pitää olla erityisen painava syy, ja ilman erillistä korvausta sen kesto voi olla enintään 1 vuosi. Ehto kannattaa aina luetuttaa tarkkaan, tarvittaessa juristin kanssa.
8. Mitä eroa on salassapitoehdolla ja liikesalaisuuksien suojalla?
Salassapitoehto/salassapitosopimus velvoittaa työntekijää olemaan paljastamatta työnantajan liikesalaisuuksia ja luottamuksellisia tietoja työsuhteen aikana ja usein myös sen jälkeen.
Liikesalaisuuslaki suojaa tietyt tiedot jo lain nojalla ilman sopimustakin.
Sopimuksella voidaan kuitenkin tarkentaa, mitä tietoja pidetään salassa, ja mitä seuraamuksia rikkomisesta on.
9. Pitääkö työsopimuksessa aina lukea, mikä työehtosopimus on voimassa?
Käytännössä kyllä, se on työntekijän edun mukaista. Työsopimuksesta tai erillisestä selvityksestä tulisi käydä ilmi, mitä työehtosopimusta (TES) sovelletaan. TES määrittelee mm.:
vähimmäispalkan
lisät (ilta-, yö- ja viikonloppulisät)
vuosiloman kertymisen
arkipyhien ja ylityön korvaamisen
10. Mitä teen, jos työsopimuksen ehto tuntuu epäoikeudenmukaiselta tai lainvastaiselta?
Voit:
Pyytää työnantajalta selvennystä ja tarvittaessa muutosta ehtoihin.
Verrata ehtoja sovellettavaan työehtosopimukseen ja lakiin.
Tarvittaessa kääntyä juristin puoleen ja pyytää arvion sopimusehdon lainmukaisuudesta.
Älä allekirjoita sopimusta, jota et ymmärrä tai jonka lainmukaisuudesta olet epävarma.
11. Voinko pyytää juristia tarkistamaan työsopimuksen ennen allekirjoittamista?
Ehdottomasti. Moni riita olisi vältetty, jos työsopimus olisi näytetty juristille etukäteen. Juristi voi:
kertoa, onko sopimuksessa riskaabeleja ehtoja
selittää, mitä kilpailu- tai salassapitoehdot käytännössä tarkoittavat
varmistaa, että sopimus noudattaa lakia ja työehtosopimusta
Tämä on erityisen suositeltavaa esihenkilö-, asiantuntija- ja johtotason sopimuksissa.
Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
