Työelämässä rikosepäilyt koskevat usein myös työnantajaa, jolloin kyseessä on työnantajan työrikokset. Rikosepäilyt voivat liittyä työntekijän epäedulliseen asemaan työpaikalla, esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijä on epäedullisessa asemassa palkkauksen tai työolojen suhteen. Työrikokset voivat liittyä esimerkiksi työturvallisuuden laiminlyöntiin, työsyrjintään, palkkasaatavien maksamatta jättämiseen tai luvattomaan ulkomaalaisen työvoiman käyttöön, jotka on määritelty rikoslain säännöksissä (eli esimerkiksi HE 151/2003). Näihin kuuluvat muun muassa edellä mainitut rikokset. Rikosoikeudellinen vastuu voi kohdistua niin yritykseen kuin sen vastuuhenkilöihin. Rikollinen menettely työpaikalla, kuten rikos, voi johtaa siihen, että työnantaja tai tämän edustaja voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen siten, että vastuu määräytyy menettelyn ja olosuhteiden vuoksi. Yleensä työnantajan vastuu syntyy tilanteissa, joissa työntekijän asema on heikko ja rikollinen menettely kohdistuu työntekijän oikeuksiin. Kuitenkaan vastuu ei synny automaattisesti kaikissa tapauksissa, vaan se edellyttää tiettyjen edellytysten täyttymistä.
1. Työelämän rikollisuus ilmiönä
Työelämän rikollisuus voidaan pitää laajana ja monimuotoisena ilmiönä, joka voi ilmetä esimerkiksi työnantajan tai tämän edustajan tekemänä rikoksena, kuten työsyrjintänä, työaikasuojelurikoksena tai muuna työntekijän oikeuksiin kohdistuvana rikoksena. Myös työntekijä voi olla vastuussa rikoksesta, mikäli hän osallistuu rikoksen suunnitteluun taikka toteutukseen työpaikalla. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus, jos työntekijä syyllistyy rikokseen, joka aiheuttaa työnantajan luottamuksen menetyksen tai vaikuttaa negatiivisesti asiakassuhteisiin. Tällöin työsopimuksen päättäminen voi perustua rikoksen laatuun ja vakavuuteen, ja irtisanomisperusteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja syystä.
Työelämän rikollisuuden seuraukset voivat olla vakavia, ja ne voivat johtaa esimerkiksi työsuhteen päättymiseen, vahingonkorvausvelvollisuuteen tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Työnantajan ja työntekijän vastuisiin kuuluu noudattaa lakeja eikä sallia minkäänlaista rikollista toimintaa työpaikalla. Näin tulee huolehtia siitä, että työpaikalla on selkeät ohjeet ja toimintamallit rikosten ehkäisemiseksi.
Työelämän rikollisuuden ennaltaehkäisy on tärkeää, jotta suojellaan työntekijöiden oikeuksia ja varmistetaan turvallinen työympäristö. Työnantajan vastuulla on luoda toimintatapoja, joiden avulla työntekijän on mahdollista tunnistaa ja ilmoittaa epäilyttävistä tapahtumista. Esimerkiksi koulutusohjelmat ja avoin viestintä auttavat ehkäisemään rikollista toimintaa työpaikalla. Myös työntekijän osallistuminen päätöksentekoon ja työpaikan kehittämiseen voi kuitenkin vähentää riskiä rikokseen, sillä avoin ilmapiiri tukee vastuullista toimintaa ja ehkäisee väärinkäytöksiä.
2. Mikä on työrikos? – Rikoksen määritelmä työelämässä
Työrikos tarkoittaa rikoslain mukaan sellaista tekoa, joka kohdistuu työnantajaan, työntekijään tai työsuhteeseen ja on rangaistava lain perusteella. Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita rikoksesta, jos hän rikkoo työlainsäädäntöä tai muuta työelämään liittyvää lainsäädäntöä tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Myös työntekijä voidaan pitää rikoksesta vastuullisena, mikäli hän rikkoo työsopimuksen ehtoja tai lakisääteisiä velvoitteita tavalla, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Työrikoksia voi olla esimerkiksi työaikasuojelurikos, jossa työnantaja tai tämän edustaja laiminlyö työaika- tai vuosilomalainsäädännön noudattamisen. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi siitä, että työnantaja jättää maksamatta ylityökorvauksia tai ei anna työntekijälle lakisääteisiä lepoaikoja. Myös työsuojelurikos, joka kohdistuu työsuojeluviranomaisen antamaan kehotukseen tai määräykseen, voidaan katsoa työrikokseksi. Lisäksi työnantajan tahallinen palkanmaksun laiminlyönti tai työntekijän oikeuksien loukkaaminen voi olla rikoslain mukaan rangaistavaa.
Työntekijän toiminta voi olla rikollista esimerkiksi silloin, kun hän tahallisesti rikkoo työsopimusta tai aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Työsopimuksen rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos teko täyttää rikoksen tunnusmerkit. Työnantajaan kohdistuvat rikokset arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja huomioon otetaan muun muassa teon tahallisuus, laajuus ja seuraukset.
Työrikoksesta tuomitaan vain, jos kaikki rikoksen tunnusmerkistön edellytykset täyttyvät. Seuraamuksena voi olla esimerkiksi sakko, vankeusrangaistus tai vahingonkorvausvelvollisuus. Työnantaja voidaan myös velvoittaa korvaamaan työntekijälle aiheutuneet vahingot, ja työntekijän kohdalla työsopimus voidaan irtisanoa tai purkaa rikoksen perusteella.
On tärkeää, että sekä työnantaja että työntekijä tuntevat työlainsäädännön ja noudattavat sitä kaikessa toiminnassaan. Näin ehkäistään työrikoksia ja niiden mahdollisia seuraamuksia sekä varmistaa oikeudenmukainen ja turvallinen työympäristö kaikille osapuolille.
1. Mitä ovat yleisimmät työnantajan työrikokset?
Työrikoksia säädellään rikoslaissa. Rikollinen menettely työpaikalla voi liittyä työnantajan vastuuseen ja laittomaan toimintaan, mikä vaikuttaa työsuhteen ehtoihin ja luottamukseen. Tyypillisiä työnantajaan kohdistuvia rikoksia ovat:
- Työturvallisuusrikos: Esimerkiksi suojausten puutteet, työohjeiden laiminlyönti taikka vaarallisten työolosuhteiden salliminen tavalla, joka vaarantaa työntekijöiden turvallisuuden työsuhteen aikana. Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita työnantaja, jos työntekijän turvallisuus vaarantuu työnantajan laiminlyöntien vuoksi, eikä työnantaja ole toiminut lain edellyttämällä tavalla siten kuin työturvallisuuslaki määrää.
- Työsyrjintä: Epäasiallinen kohtelu, joka kohdistuu työntekijään työnantajan taholta esimerkiksi sukupuolen, iän, äidinkielen taikka muun syyn perusteella. Työsyrjintä voi olla peruste työsuhteen päättämiselle, jos syrjintä tapahtuu lainvastaisesti ja työntekijän oikeuksia loukataan tämän vuoksi, eikä työnantaja saa syrjiä työntekijää siten kuin yhdenvertaisuuslaki säätää.
- Työaikasuojelurikos: TES:n vastaiset menettelyt, kuten ylityökorvausten jättäminen maksamatta taikka työaikojen väärinkäyttö. Tietyt menettelyt voivat muodostaa työehtosopimusrikkomuksen, jonka vuoksi työsuhteen ehtoja voidaan joutua tarkistamaan, eikä työnantaja saa rikkoa työaikalakia siten kuin laissa säädetään.
- Luvattoman ulkomaalaisen työvoiman käyttö: Ilman työlupaa Suomessa töitä tekevän henkilön palkkaaminen taikka työskentelyn salliminen ilman asianmukaisia lupia. Tämä on rikollista toimintaa, jonka vuoksi työnantaja voidaan saattaa vastuuseen, eikä työnantaja saa käyttää luvattomia työntekijöitä siten kuin ulkomaalaislaissa määrätään.
Näissä tapauksissa voi olla kyse eri rikosnimikkeistä riippuen menettelyn laadusta ja siitä, miten rikollinen teko vaikuttaa työsuhteen luottamukseen. Yleensä nämä rikokset liittyvät työnantajan velvollisuuksien laiminlyöntiin tai työntekijän oikeuksien rikkomiseen.
2. Milloin rikosepäily voi syntyä?
Työnantajan menettely voi herättää epäilyn rikoksesta, kun arvioidaan, onko epäilyn edellytykset täyttyvät seuraavissa tilanteissa:
- Työntekijä tekee rikosilmoituksen esim. työsyrjinnästä tai palkan puuttumisesta, siten että työnantajan toiminta antaa aihetta epäilyyn
- Työsuojeluviranomainen havaitsee puutteita tarkastuksessa, joiden vuoksi epäillään rikkomusta
- Tapaturman yhteydessä voi ilmetä työturvallisuuden laiminlyöntiä, minkä vuoksi epäily syntyy
- Poliisi käynnistää esitutkinnan muiden toimijoiden ilmoituksen perusteella; esitutkinta tehdään asiasta, mikäli kyse voi olla rikoksesta
Epäily rikoksesta yleensä syntyy, kun työnantajan menettely tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen lainvastaisuuteen.
5. Työntekijän suoja työrikostilanteissa
Työntekijän suoja työrikostilanteissa on keskeinen osa työelämän oikeusturvaa. Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita, mikäli he rikkovat työntekijän oikeuksia tavalla, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Työntekijän suoja voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa työsopimuksen päättäminen tapahtuu ilman lainmukaista syytä tai työnantajan toiminta aiheuttaa työntekijän turvallisuuden ja terveyden vaarantumisen. Muun muassa palkan maksamatta jättäminen, syrjintä tai muu työntekijän oikeuksien loukkaaminen voidaan pitää rikoksena, josta työnantaja voidaan tuomita.
Työntekijällä on oikeus vaatia korvauksia, mikäli työnantajan toiminta aiheuttaa vahinkoa tai rikkoo työsopimuksen ehtoja. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa työnantaja laiminlyö velvollisuutensa huolehtia työntekijän turvallisuudesta tai syrjii työntekijää perusteettomasti. Tällöin työntekijän voidaan pitää olevan oikeutettu suojaan ja korvauksiin, ja työnantaja voidaan saattaa vastuuseen oikeudessa.
Työnantajan velvollisuutena on noudattaa työlainsäädäntöä ja toimia siten, ettei työntekijän oikeuksia rikota. Mikäli työnantaja rikkoo näitä velvollisuuksiaan, voidaan työnantaja tai tämän edustaja tuomita rikoksesta, ja työntekijällä on oikeus saada hyvitys aiheutuneesta vahingosta. Työntekijän suoja työrikostilanteissa edellyttää, että työnantajalla on selkeät toimintamallit ja että työntekijän oikeudet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Työntekijän suoja työrikoksilta on tärkeä osa oikeudenmukaista työelämää, ja työnantajan tulee aina varmistaa, että toiminta on lain ja työsopimuksen mukaista. Näin voidaan ehkäistä rikoksia ja turvata työntekijän asema myös haastavissa tilanteissa.
3. Rikosoikeudellinen vastuu ja seuraamukset
Työrikoksista voi seurata:
- Sakko tai vankeusrangaistus vastuuhenkilölle, joka voidaan tuomita rikollinen tekojen vuoksi taikka muista työsuhteen kannalta olennaisista syistä
- Yhteisörangaistus yritykselle (esim. sakko), mikäli rikollinen toiminta liittyy yrityksen toimintaan eikä lakia ole noudatettu
- Korvausvastuu aiheutuneista vahingoista taikka työsuhteen päättyminen rikollisen menettelyn vuoksi
- Mainehaitta ja yhteistyökumppaneiden luottamuksen menetys, eikä tällöin ole sallittua jatkaa yhteistyötä rikollisen toiminnan ilmetessä
Tuomio voidaan antaa vain, jos on riittävä syytä ja näyttöä rikoksen johdosta, siten että seuraamukset määräytyvät lain ja oikeuskäytännön perusteella. Seuraamukset eivät välttämättä koske kaikkia tapauksia, vaan vain niitä, joissa syyllisyys voidaan osoittaa. Voi olla esimerkiksi tilanne, jossa työnantaja on tahallisesti syrjinyt työntekijää, jolloin tuomio voidaan antaa. Lisäksi on otettava huomioon muita seuraamuksia, kuten hallinnollinen seuraamusmaksu taikka toimintakiellot.
Yleensä seuraamukset riippuvat rikollisen teon vakavuudesta ja vaikutuksesta työsuhteen luottamukseen.
5. Rikosten ennaltaehkäisy työpaikalla
Rikosten ennaltaehkäisy työpaikalla edellyttää työnantajan ja työntekijöiden tiivistä yhteistyötä. Ennaltaehkäisyssä käytettävä menettely sisältää toimintamallit, jotka tukevat turvallista ja reilua työympäristöä siten, että mahdolliset riskit tunnistetaan ajoissa eikä sallita sellaista käyttäytymistä, joka rikkoo työpaikan sääntöjä tai lakia. Esimerkiksi koulutusohjelmat auttavat työntekijöitä tunnistamaan ja ilmoittamaan epäilyttävistä tapahtumista, jotka voivat viitata rikokseen. Työnantajan kannattaa myös perustaa selkeät ilmoituskanavat, joiden kautta työntekijät voivat tuoda esiin huolensa luottamuksellisesti.
Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoprosessiin voi lisätä työpaikan avoimuutta ja parantaa turvallisuutta. Kun työntekijät voivat vaikuttaa työpaikan käytäntöihin, he myös sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja ohjeita. Työpaikan turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi laatimalla selkeät turvallisuussäännöt ja ohjeistukset, joiden noudattaminen on kaikkien etu.
Myös työntekijöillä on vastuu rikosten ennaltaehkäisemisessä. He voivat ilmoittaa työnantajalle epäilyttävistä tapahtumista, osallistua koulutuksiin ja noudattaa työpaikan turvallisuussääntöjä. Yhteistyö ja avoin viestintä ovat avainasemassa, jotta mahdolliset rikokset voidaan havaita ja estää ajoissa. Rikosten ennaltaehkäisy työpaikalla edellyttää jatkuvaa huomiota ja kaikkien osapuolten sitoutumista turvallisen ja oikeudenmukaisen työympäristön ylläpitämiseen. Yleensä tehokkaat ennaltaehkäisevät menettelyt vähentävät rikosten riskiä työpaikalla.
4. Mitä työnantajan kannattaa tehdä epäilytilanteessa?
- Reagoi heti ja kartoita tilanteen faktat; menettely tässä vaiheessa on tärkeää, jotta kaikki toimenpiteet ovat asianmukaisia eikä työnantaja saa ryhtyä toimiin ilman riittäviä perusteita.
- Dokumentoi kaikki asiaan liittyvät tiedot ja toimet siten, että ne täyttävät lain vaatimukset ja mahdollistavat asianmukaisen arvioinnin myöhemmin.
- Keskustele juristin kanssa ennen kuin ryhdyt toimiin tai annat lausuntoja – työnantaja ei voi voida tehdä päätöksiä asiasta ilman oikeudellista neuvontaa eikä saa ohittaa tätä menettelyä.
- Korjaa mahdolliset rikkomukset ja ilmoita viranomaiselle tarvittaessa, siten kuin laki edellyttää.
5. Miten asianajaja voi auttaa työrikosasioissa?
Asianajaja voi:
- Arvioida rikosoikeudellisen vastuun riskit työnantajan kannalta sekä neuvoa, millainen menettely on asianmukaista työoikeudellisissa tilanteissa
- Avustaa esitutkinnassa ja kuulusteluissa asian aikana siten, että kaikki toimenpiteet ovat lainmukaisia eikä rikota työntekijän oikeuksia
- Neuvoa viranomaisten kanssa asioinnissa ja selvittää, milloin työnantaja voi tai ei voi tehdä tiettyjä toimenpiteitä
- Puolustaa oikeudessa ja valmistella lausunnot, joissa arvioidaan toiminnan lainmukaisuutta sekä menettelyn asianmukaisuutta
- Auttaa hallitsemaan viestintää asiasta työyhteisölle ja sidosryhmille siten, että viestintä on lain ja hyvän tavan mukaista
Yhteenveto:
Työrikosepäilyt ovat vakavia ja voivat johtaa merkittäviin seuraamuksiin. Työnantajan tulee toimia tilanteessa johdonmukaisesti, lainmukaisesti ja tarvittaessa ammattilaisen tuella. Asianajotoimisto Annia tarjoaa asiantuntevaa ja luottamuksellista apua kaikissa työrikoksiin liittyvissä tilanteissa. Ota yhteyttä Anniaan!
