Työntekijällä on lakisääteinen salassapitovelvollisuus työsuhteessa ja sopimukseen perustuva velvollisuus pitää työnantajan liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot salassa, erityisesti silloin kun tiedot koskevat yrityksen toimintaa. Jokaisen henkilön vastuulla on huolehtia siitä, ettei luottamuksellista tietoa käytetä väärin tai luovuteta luvattomasti työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen.
Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka täyttää lain asettamat kriteerit: sillä on taloudellista arvoa, se ei ole yleisesti tunnettu ja yrityksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitääkseen sen salassa. Tarkoitetaan siis esimerkiksi teknisiä ohjeita, sopimustietoja tai muuta yrityksen sisäistä tietoa, jonka suojaaminen on tärkeää kilpailukyvyn ja lain noudattamisen kannalta.
Salassapitovelvollisuuden rikkominen voi johtaa korvausvastuuseen tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
🔍 salassapitovelvollisuus työsuhteessa, luottamukselliset tiedot työpaikalla, työntekijän salassapitovelvollisuus, salassapito työelämässä
Mitä salassapitovelvollisuus tarkoittaa?
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa luvatta ilmaista tai käyttää hyväkseen tietoja, joita hän on saanut tietoonsa työnantajan liiketoiminnasta, asiakkaista, tuotteista, hinnoittelusta tai muista liikesalaisuuksista. Salassapitovelvollisuus koskee esimerkiksi:
- teknisiä tai taloudellisia tietoja
- tuotekehitystä ja reseptejä
- asiakas- ja markkinointisuunnitelmia
- tarjouslaskelmia ja strategisia linjauksia
- tietoa, jolla on taloudellista arvoa ja jonka luvaton käyttö voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa työnantajalle
Tiedon ei tarvitse olla virallisesti luokiteltu liikesalaisuudeksi – riittää, että sen voidaan katsoa olevan sellainen, jota työnantaja pitää tärkeänä ja joka ei ole yleisesti saatavilla. Jotta tietoa voidaan pitää liikesalaisuutena, sillä tulee olla taloudellista arvoa työnantajalle.
Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojatakseen luottamuksellista tietoa ja estääkseen sen luvattoman paljastamisen tai käytön.
🔍 liikesalaisuus työntekijä, luottamuksellinen tieto työpaikalla, työntekijän vastuu tiedoista, salassapitovelvollisuus selkokielellä
Salassapitovelvollisuuden laajuus – mitä tietoja suoja velvoittaa?
Salassapitovelvollisuus kattaa laajasti kaikki työnantajan liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot, jotka työntekijä on saanut tietoonsa työsuhteen aikana. Tämä velvollisuus on voimassa automaattisesti kaikissa työsuhteissa, eikä se rajoitu vain varsinaiseen työskentelyaikaan – salassapitovelvollisuus koskee myös irtisanomisaikaa, vaikka työntekijä olisi vapautettu työntekovelvoitteesta. Työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia missään vaiheessa työsuhteen aikana. Kielto koskee kaikkia tietoja, jotka eivät ole yleisesti tai helposti selville saatavissa ja jotka työnantaja on määritellyt liikesalaisuuksiksi.
Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi taloudelliset tiedot, tekniset ratkaisut, työmenetelmät, tietokoneohjelmat, tuotantomäärät, kaavat sekä asiakasrekisterit. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti tai käyttää niitä omaksi hyödykseen tai ilmaisee niitä muille. Näin ollen työntekijän vastuulla on varmistaa, ettei hän missään tilanteessa paljasta työnantajan liikesalaisuuksia, joita on saanut tietoonsa työsuhteen aikana.
Perustuuko salassapitovelvollisuus lakiin vai sopimukseen?
Salassapitovelvollisuus perustuu sekä työsopimuslakiin että mahdollisesti työnantajan kanssa solmittuun erilliseen salassapitosopimukseen (NDA). Työsopimuslaissa säädetään työntekijän yleisestä lojaliteettivelvoitteesta, johon kuuluu myös salassapitovelvollisuus.
Työnantaja voi lisäksi vahvistaa velvollisuutta erillisellä sopimuksella, jossa määritellään tarkemmin:
- mitä tietoja salassapitovelvollisuus koskee
- kuinka pitkään se on voimassa
- mikä on seuraamus sopimusrikkomuksesta
Sopimuksessa määritellään usein salassapitovelvollisuuden laajuus, kesto sekä mahdolliset sopimussakot. Salassapitosopimuksesta voidaan määrätä sopimussakko, joka toimii seuraamuksena sopimuksen rikkomisesta. Salassapitosopimusta käytetään erityisesti silloin, kun halutaan turvata liikesalaisuudet ja luottamukselliset tiedot laajemmin kuin pelkän lain nojalla, esimerkiksi työsuhteen päättymisen jälkeisen ajan osalta. Tietyt ehdot sisällytetään sopimukseen juuri sen vuoksi, että varmistetaan sopimuksen noudattaminen ja suojataan työnantajan liiketoimintaetua.
🔍 työsopimuslaki salassapito, NDA työntekijän kanssa, lojaliteettivelvoite työsuhteessa, työnantajan suojaaminen sopimuksella
Salassapitosopimus työsuhteessa
Salassapitosopimus on tehokas keino varmistaa, että työnantajan liikesalaisuudet pysyvät suojattuina myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Erillisellä salassapitosopimuksella voidaan laajentaa työntekijän salassapitovelvollisuus koskemaan myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Tällainen sopimus voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun työnantajalla on erityisen arvokkaita tai arkaluonteisia tietoja, joiden suojaaminen edellyttää pidempää salassapitoa.
Salassapitosopimuksessa on tärkeää määritellä tarkasti, mitkä tiedot on pidettävä salassa ja kuinka pitkään velvollisuus on voimassa. Työntekijän kannalta on kohtuullista, että salassapitovelvollisuus ei ole ikuinen – yleensä sopimuksen voimassaoloajaksi sovitaan enintään kahden vuoden ajanjakso työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikoslain mukaan liikesalaisuuden ilmaiseminen on kielletty kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen, jos tieto luovutetaan hyödykseen tai toista vahingoittaakseen. Työntekijä ei siis saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia ja tämä jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen kahden vuoden ajan.
Salassapitosopimus sisältää yleensä sopimussakon, joka voidaan määrätä maksettavaksi rikkomustilanteessa. Jos sopimussakkoa ei ole sovittu, työntekijä voi olla vahingonkorvausvelvollinen työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Salassapitosopimuksen tekeminen on aina sallittua, mutta sen laajuus ja kesto kannattaa mitoittaa kohtuulliseksi, jotta se palvelee sekä työnantajan että työntekijän etua.
Voiko salassapitovelvollisuus jatkua työsuhteen päättymisen jälkeen?
Kyllä, useimmiten salassapitovelvollisuus jatkuu vielä työsuhteen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi liikesalaisuuslain mukaan työntekijälle on velvollisuus olla paljastamatta työnantajan luottamuksellisia tietoja myös työsuhteen jälkeen. Salassapitovelvollisuus saattaa kuitenkin ulottua työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan vain, jos siitä on sovittu erikseen – ilman erillistä sopimusta salassapitovelvollisuus koskee vain työsuhteen kestoa. Nämä velvollisuudet voivat siis saattaa koskea työntekijälle sekä työsuhteen aikana että sen jälkeen riippuen sopimuksen sisällöstä.
Siksi on tärkeää, että mahdollisessa NDA:ssa tai työsopimuksessa määritellään erikseen, kuinka kauan velvollisuus on voimassa, ja miten sitä valvotaan.
🔍 salassapitovelvollisuus työsuhteen jälkeen, NDA voimassaolo, liikesalaisuus työsuhteen päättyessä, sopimus jatkuu työsuhteen jälkeen
Mitä seuraamuksia salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi olla?
Salassapitovelvollisuuden rikkominen saattaa johtaa:
- vahingonkorvausvastuuseen työnantajalle aiheutuneista menetyksistä (vahingon)
- rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, kuten rangaistukseen liikesalaisuusrikoksesta tai yrityssalaisuuden rikkomisen seurauksena
- työsuhteen päättämiseen, erityisesti vakavan rikkomuksen kohdalla
Salassapitovelvollisuuden rikkominen saattaa aiheuttaa vahingon työnantajalle, jolloin työntekijä voi joutua korvausvastuuseen. Yrityssalaisuuden suojaaminen on erityisen tärkeää, ja niiden luvaton paljastaminen tai väärinkäyttö voi johtaa sekä rikosoikeudellisiin että vahingonkorvausvastuisiin.
Työnantajan on tärkeää dokumentoida salassapitoehdot ja ohjeistaa työntekijöitä säännöllisesti, jotta väärinkäytökset voidaan ehkäistä ennalta.
🔍 salassapitovelvollisuuden rikkominen, liikesalaisuusrikos, työsuhteen päättyminen salassapitorikkomuksesta, vahingonkorvaus työntekijän virheestä
Miten työnantaja voi suojata luottamukselliset tiedot?
Työnantajan kannattaa:
- liittää salassapitovelvollisuus osaksi työsopimusta tai tehdä erillinen NDA
- perehdyttää työntekijät tietoturvaan ja luottamuksellisuuteen
- rajata pääsy arkaluonteisiin tietoihin vain tarpeen mukaan
- valvoa tietojen käyttöä teknisin keinoin (esim. lokitiedostot, käyttöoikeudet)
Työnantajan tulisi myös säännöllisesti muistuttaa työntekijöitä heidän salassapitovelvoitteen noudattamisesta ja seurata sen toteutumista.
Lisäksi on suositeltavaa pyytää juristia tarkastamaan sopimusmallit ja ohjeistukset, jotta ne vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja suojaavat työnantajaa tehokkaasti.
🔍 työnantajan tietosuoja, luottamuksellisten tietojen suojaaminen, NDA käytännössä, sopimus juristin avulla
Yhteenveto
Salassapitovelvollisuus on olennainen osa työsuhdetta – sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Selkeä sopiminen, ohjeistus ja tarvittaessa juristin apu ovat avainasemassa, kun halutaan suojata liiketoiminnan kannalta kriittisiä tietoja.
🔍 salassapitovelvollisuus työelämässä, työntekijän vastuut, lakimies NDA, luottamuksellisten tietojen suojaaminen
