Päätöksenteko taloyhtiössä vaikuttaa suoraan yhtiön toimintaan, asumisviihtyvyyteen ja osakkaiden oikeuksiin. Osakeyhtiön yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin, ja päätösten on oltava lainvoimaisia ja asunto-osakeyhtiölain mukaisia, jotta ne eivät aiheuta myöhemmin riitoja tai oikeudellisia ongelmia. Tässä artikkelissa käymme läpi taloyhtiön päätöksenteon prosessin, eri päätöksentekotasot ja yleisimmät sudenkuopat, joita kannattaa välttää.
1. Taloyhtiön päätöksentekijät ja niiden roolit
Taloyhtiön päätöksenteossa on kolme keskeistä toimijaa:
✔ Yhtiökokous – Taloyhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkaat tekevät tärkeimmät päätökset
✔ Hallituksen kokous – Käytännön päätöksistä ja taloyhtiön hallinnosta vastaava elin
✔ Isännöitsijä – Hallituksen apuna toimiva henkilö tai yritys, joka hoitaa käytännön asioita
Eri päätöksentekotasot määrittävät sen, missä asioissa päätökset tehdään ja millä perusteilla ne ovat lainvoimaisia.
2. Yhtiökokouksen päätöksentekoprosessi
Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päätöksentekoelin, jossa osakkaat päättävät muun muassa seuraavista asioista:
✔ Talousarvion ja tilinpäätöksen hyväksyminen
✔ Remonttien ja peruskorjausten hyväksyntä
✔ Vastikkeiden määrääminen
✔ Hallituksen valinta
✔ Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiökokouksen päätöksentekoprosessi koostuu seuraavista vaiheista:

1️⃣ Kokouskutsun lähettäminen
- Hallitus kutsuu osakkaat yhtiökokoukseen vähintään 2 viikkoa ennen kokousta.
- Kokouskutsussa tulee ilmetä päätettävät asiat, jotta osakkaat voivat valmistautua.
2️⃣ Päätöksenteko yhtiökokouksessa
- Osakkailla on äänioikeus, joka perustuu osakkeiden lukumäärään.
- Päätökset tehdään yleensä yksinkertaisella enemmistöllä (yli 50 % äänistä).
- Tietyt päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset, vaativat 2/3 määräenemmistön.
3️⃣ Pöytäkirjan laatiminen
- Päätökset kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan, joka tulee allekirjoittaa ja arkistoida.
- Osakkailla on oikeus saada nähtäväksi kokouksen pöytäkirja.
4️⃣ Päätösten täytäntöönpano
- Hallitus ja isännöitsijä vastaavat siitä, että päätökset toteutetaan lainmukaisesti ja sovitulla aikataululla.
3. Hallituksen päätöksenteko
Taloyhtiön hallitus tekee päivittäisiä ja operatiivisia päätöksiä, jotka eivät vaadi yhtiökokouksen hyväksyntää. Hallitus voi päättää esimerkiksi:
✔ Pienistä huoltotoimista
✔ Tarvittavista korjauksista yhtiön ylläpitovastuulla oleviin rakenteisiin
✔ Isännöitsijän palkkaamisesta tai vaihtamisesta
✔ Pienistä hankinnoista
Mikäli hallitus tekee päätöksiä ilman yhtiökokouksen valtuutusta, päätökset voidaan myöhemmin kumota.
4. Miten varmistetaan päätösten lainvoimaisuus?
Jotta taloyhtiön päätökset ovat lainvoimaisia ja sitovia, on noudatettava seuraavia periaatteita:
✅ Päätökset tehdään asunto-osakeyhtiölain mukaisesti
– Päätökset eivät saa ylittää hallituksen tai yhtiökokouksen toimivaltuuksia.
✅ Kaikki osakkaat saavat osallistua päätöksentekoon
– Yhtiökokous tulee kutsua koolle lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
✅ Määräenemmistöpäätökset tehdään asianmukaisesti
– Suuremmat päätökset, kuten rakennushankkeet, vaativat 2/3 tai jopa yksimielisen kannatuksen.
✅ Päätökset kirjataan pöytäkirjaan ja arkistoidaan
– Lainvoimaisuuden varmistamiseksi pöytäkirja tulee säilyttää ja pitää osakkaiden saatavilla.
✅ Osakkaille varataan mahdollisuus moittia päätöksiä
– Mikäli päätös katsotaan lainvastaiseksi, osakas voi viedä asian käräjäoikeuteen kolmen kuukauden kuluessa.

5. Mitä tehdä, jos päätöksiä ei ole tehty oikein?
Jos yhtiökokouksen tai hallituksen päätös on tehty virheellisesti, osakas voi:
✔ Pyytää hallitusta korjaamaan päätöksen
✔ Tehdä moitekanteen käräjäoikeuteen kolmen kuukauden sisällä päätöksestä
✔ Pyytää isännöitsijää selvittämään tilannetta ja ohjeistamaan hallitusta
Lainvastaiset päätökset eivät sido osakkaita, ja ne voidaan kumota oikeusteitse.
6. Yleisimmät virheet taloyhtiön päätöksenteossa
🔴 Puutteellinen kokouskutsu
– Päätöksenteko voi olla mitätön, jos kokouskutsussa ei ole mainittu kaikkia päätettäviä asioita.
🔴 Väärä päätöksentekomenettely
– Jos päätökset tehdään väärässä elimessä (hallitus päättää yhtiökokoukselle kuuluvista asioista), päätökset voidaan kumota.
🔴 Äänestyksen epäselvyydet
– Jos päätös syntyy virheellisellä äänestyksellä, se ei ole lainvoimainen.
🔴 Osakkaiden oikeuksien loukkaaminen
– Kaikkien osakkaiden tulee saada tasapuolinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
7. Päätöksentekoprosessin selkeyttäminen
Taloyhtiössä kannattaa panostaa avoimeen viestintään ja selkeisiin menettelytapoihin, jotta päätökset voidaan tehdä lainmukaisesti ja osakkaat pysyvät tyytyväisinä.
💡 Vinkit sujuvaan päätöksentekoon:
✔ Laadi selkeä päätöksentekoprosessi ja dokumentoi se
✔ Käytä ammattilaista (isännöitsijää tai juristia) tarvittaessa
✔ Informoi osakkaita ajoissa ja kattavasti päätöksistä
✔ Pyri sovinnollisiin ratkaisuihin, jotta vältetään turhat oikeusprosessit
8. Taloyhtiön hallinnon avoimuus
Taloyhtiön hallinnon avoimuus on tärkeää yhteisöllisessä asumisessa. Hallituksen ja isännöitsijän tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta asukkaat voivat seurata yhtiön toimintaa ja osallistua päätöksentekoon. Avoimuus edistää myös luottamusta ja yhteistyötä asukkaiden ja hallituksen välillä.
Hallituksen tulee järjestää yhtiökokouksia, joissa asukkaat voivat osallistua päätöksentekoon ja esittää kysymyksiä. Yhtiökokouksissa käsitellään myös yhtiön taloudellista tilannetta ja toimintasuunnitelmia. Lisäksi hallituksen tulee pitää kirjaa yhtiön toiminnasta ja päätöksistä, jotta asukkaat voivat seurata yhtiön kehittymistä. Avoin viestintä ja selkeät raportit ovat avainasemassa, jotta kaikki osakkaat pysyvät ajan tasalla ja voivat luottaa hallituksen toimintaan.
9. Yhtiökokouksen valmistelu
Yhtiökokouksen valmistelu on tärkeää, jotta kokous voidaan pitää sujuvasti ja tehokkaasti. Hallituksen tulee valmistella kokouskutsu, jossa ilmoitetaan kokouksen päivämäärä, aika ja paikka. Kokouskutsussa tulee myös ilmoittaa kokouksen asialista, johon kuuluvat yhtiön taloudellinen tilanne, toimintasuunnitelmat ja muut tärkeät asiat.
Lisäksi hallituksen tulee valmistella yhtiökokouksen materiaalit, kuten tilinpäätös, toimintakertomus ja muut tarvittavat asiakirjat. Hallituksen tulee myös varmistaa, että kaikki osakkaat ovat saaneet kokouskutsun ja materiaalit hyvissä ajoin ennen kokousta. Hyvin valmisteltu yhtiökokous takaa, että osakkaat voivat tehdä informoituja päätöksiä ja että kokous etenee sujuvasti ilman turhia viivästyksiä.

10. Taloyhtiön järjestyssäännöt
Taloyhtiön järjestyssäännöt ovat tärkeitä yhteisöllisessä asumisessa. Järjestyssäännöt määrittelevät yhtiön toimintaa ja asukkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Järjestyssäännöt ovat myös tärkeitä taloyhtiön hallinnon ja päätöksenteon kannalta.
Järjestyssäännöissä tulee määritellä yhtiön toimintaa, kuten yhtiökokousten pitäminen, hallituksen valinta ja toimintasuunnitelmat. Järjestyssäännöissä tulee myös määritellä asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet, kuten asukkaiden osallistuminen yhtiökokouksiin ja yhtiön toiminnan seuraaminen.
Lisäksi järjestyssäännöissä tulee määritellä taloyhtiön talouden ja varojen hallinnon periaatteet. Järjestyssäännöissä tulee myös ottaa huomioon yhtiön ympäristön ja yhteiskunnan kannalta tärkeät asiat, kuten energiatehokkuus ja ympäristönsuojelu. Näin varmistetaan, että taloyhtiö toimii vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Johtopäätös: Päätöksentekoprosessi kuntoon ja laillisuus varmistettuna
Taloyhtiön päätöksentekoprosessin on oltava selkeä, läpinäkyvä ja asunto-osakeyhtiölain mukainen. Lainvastaiset päätökset voivat aiheuttaa osakkaille merkittäviä ongelmia ja johtaa jopa oikeustoimiin.
Jotta päätökset ovat lainvoimaisia ja kestäviä, taloyhtiön kannattaa panostaa hyvin valmisteltuihin kokouksiin, selkeisiin dokumentteihin ja tasapuoliseen päätöksentekoon.
📌 Jos olet epävarma päätöksenteon lainmukaisuudesta, ota yhteyttä lakiasiantuntijaan!