Kirjoittaja: Kaisa Kekkonen
SEO title: Ositus kuoleman jälkeen – lesken ja kuolinpesän välinen ositus
Meta description: Kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan, ennen perinnönjakoa voidaan tarvita ositus lesken ja kuolinpesän välillä. Lue, mitä siinä selvitetään.
Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, esiin nousee usein kaksi eri kokonaisuutta: lesken ja vainajan välinen omaisuussuhde sekä vainajan perinnönjako. Ennen kuin perintö voidaan jakaa, täytyy selvittää, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä kuuluu vainajan kuolinpesään.
Tätä varten voidaan tarvita ositus lesken ja kuolinpesän välillä. Ositus on toimi, jossa avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja tasataan laskennallisesti puolisoiden välillä, ja puolison kuoleman jälkeen omaisuuden erottelu tai ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa.
Miksi ositus tehdään ennen perinnönjakoa?
Perinnönjaossa voidaan jakaa vain vainajan jäämistöä. Ensin on siis selvitettävä, mikä omaisuus kuuluu vainajalle ja mikä leskelle. Jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, tämä selvitetään osituksessa.
Jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehdon vuoksi, kyse voi olla osituksen sijasta omaisuuden erottelusta. Avioliittolain mukaan, jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu.
Mitä osituksessa selvitetään?
Lesken ja kuolinpesän välisessä osituksessa selvitetään muun muassa:
- lesken varat ja velat
- vainajan varat ja velat
- avio-oikeuden alainen ja sen ulkopuolinen omaisuus
- mahdollinen avioehto
- mahdollinen tasinko
- lesken oikeus vedota tasinkoprivilegiin
- mitä omaisuutta kuuluu kuolinpesälle perinnönjakoa varten
Ositus voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä perillisille lopulta jaetaan.
Lesken asema ei ole sama kuin perillisen asema
Leski voi olla kuolinpesän osakas tietyissä tilanteissa, mutta lesken oikeudet eivät perustu vain perintöoikeuteen. Lesken asemaan vaikuttavat myös avioliiton varallisuussäännöt, avio-oikeus, mahdollinen avioehto ja lesken vähimmäissuoja.
Siksi lesken ja kuolinpesän välinen ositus kannattaa erottaa perinnönjaosta. Osituksessa selvitetään puolisoiden omaisuussuhde. Perinnönjaossa jaetaan vainajan jäämistö.
Entä jos leski on varakkaampi?
Jos leski on varakkaampi puoliso, hänellä voi olla oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tätä kutsutaan usein lesken tasinkoprivilegiksi. Sen merkitys kannattaa arvioida tapauskohtaisesti, koska se voi vaikuttaa kuolinpesälle tulevan omaisuuden määrään.
UKK: Ositus kuoleman jälkeen
Tehdäänkö ositus aina puolison kuoleman jälkeen?
Ositus tai omaisuuden erottelu voi olla tarpeen ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli avioliitossa.
Miksi perintöä ei voi aina jakaa heti perunkirjoituksen jälkeen?
Jos vainajalta jäi leski, ensin täytyy usein selvittää lesken ja vainajan omaisuussuhde.
Mitä eroa on osituksella ja perinnönjaolla?
Osituksessa selvitetään lesken ja vainajan välinen omaisuussuhde. Perinnönjaossa jaetaan vainajan jäämistö perillisille.
Vaikuttaako avioehto kuoleman jälkeiseen ositukseen?
Kyllä. Avioehto voi rajata omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle ja vaikuttaa siihen, toimitetaanko ositus vai omaisuuden erottelu.
Voiko leski joutua maksamaan tasinkoa kuolinpesälle?
Tilanne riippuu varallisuudesta ja lesken oikeuksista. Lesken tasinkoprivilegi voi vaikuttaa asiaan.
Lopuksi
Puolison kuoleman jälkeen ositus on tärkeä vaihe, koska se määrittää, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuuluu vainajan kuolinpesään. Vasta tämän jälkeen voidaan yleensä arvioida, mitä omaisuutta perinnönjaossa jaetaan.
Kirjoittajasta
Kaisa Kekkonen toimii artikkelin asiantuntijana. Kaisa kirjoittaa perhe- ja perintöoikeudellisista kysymyksistä, kuten kuolinpesän osituksesta, lesken asemasta ja perinnönjaon valmistelusta.
