Lapsen vanhemmilla on eron jälkeenkin yhteinen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja oikeudesta pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Jos toinen vanhempi estää lasta tapaamasta toista ilman hyväksyttävää syytä, voi kyseessä olla lapsen vieraannuttaminen – ja tilanteeseen on syytä puuttua ajoissa.
Johdanto
Lapsen tapaamisoikeus on yksi lapsen tärkeimmistä oikeuksista, ja sen toteutuminen on turvattu sekä kansainvälisissä sopimuksissa että Suomen laissa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään tarkasti, jotta lapsen hyvinvointi ja oikeus molempiin vanhempiinsa voidaan taata myös eron jälkeen. Lapsen tapaamisoikeus tarkoittaa, että lapsella on oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu pysyvästi. Vanhempien tulee yhdessä huolehtia siitä, että lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan kunnioitetaan ja toteutetaan lapsen edun mukaisesti. Lapsen oikeutta tavata vanhempiaan ei saa rajoittaa ilman painavaa syytä, ja jokaisen vanhemman vastuulla on tukea lapsen suhdetta myös toiseen vanhempaan. Näin varmistetaan, että lapsen kasvu ja kehitys tapahtuvat mahdollisimman tasapainoisesti, riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu.
Mikä on lapsen vieraannuttaminen?
Lapsen vieraannuttaminen tarkoittaa tilannetta, jossa toinen vanhempi pyrkii vaikuttamaan lapseen siten, että lapsi vieraantuu toisesta vanhemmastaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi:
- Estämällä sovittuja tapaamisia toistuvasti
- Mustamaalaamalla toista vanhempaa
- Manipuloimalla lasta kertomaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa
Vieraannuttaminen voi olla vahingollista lapsen kehitykselle ja ihmissuhteille, ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Lisäksi lapsen vieraannuttaminen haittaa lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta ja voi aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa lapsen hyvinvoinnille.
🔍 lapsen vieraannuttaminen, vanhempi estää tapaamiset, vieraannuttaminen merkitys, henkinen väkivalta lapseen
Onko lapsen vieraannuttaminen laitonta?
Lapsen vieraannuttaminen ei ole erillinen rikosnimike, mutta sen seuraukset voivat johtaa laillisiin toimiin. Jos toinen vanhempi rikkoo toistuvasti tapaamissopimusta tai estää yhteydenpitoa, voidaan tilanne viedä käräjäoikeuteen. Tuomioistuin voi antaa tapaamisoikeutta koskevan päätöksen, jonka täytäntöönpano voidaan tarvittaessa toteuttaa heti täytäntöön, jos lapsen etu vaatii sitä.
Tuomioistuin voi määrätä:
- Tapaamisten täytäntöönpanon
- Muutoksen huoltajuuteen tai asumiseen
- Uhkasakon tapaamisten estämisestä
- tapaamisoikeuden täytäntöönpano sakon uhalla
- päätöksen muuttaminen, jos se on selvästi lapsen edun vastaista
Lain mukaan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa, jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta tai lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsen ikä ja kehitys sitä edellyttävät.
Tuomioistuin voi myös määrätä lapsen noudettavaksi siten että lapsi määrätään noudettavaksi, jos tapaamisoikeuden täytäntöönpano muutoin ei onnistu.
Sovittelun perusteella voidaan jättää täytäntöönpanomenettely väliin, jos lapsen etu vaatii välitöntä päätöksen täytäntöönpanoa syyn vuoksi.
Päätös voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet ja muutos on lapsen edun mukaista.
Tuomioistuin arvioi erityisesti lapsen etua ja lapsen etua koskevissa asioissa huomioidaan lapsen ikä, kehitys ja lapsen tahtoa jos lapsi on riittävän kehittynyt.
Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä, jos se olisi selvästi lapsen edun vastaista.
Lain ja laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätelevät näitä menettelyjä.
Jos vieraannuttaminen on vakavaa ja jatkuvaa, tuomioistuin voi katsoa, että vanhempi ei toimi lapsen edun mukaisesti.
🔍 vieraannuttaminen laillisuus, tapaamissopimuksen rikkominen, oikeus lapsen tapaamiseen, huoltajuusriita, uhkasakko tapaamisista
Lapsen oikeudet
Lapsen oikeudet on turvattu sekä kansainvälisissä että kansallisissa säädöksissä, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Suomen laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen ja toisen vanhemman välinen suhde on erityisen tärkeä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta, ja toisen vanhemman tulee aktiivisesti edistää lapsen tapaamisoikeuden toteutumista. Lapselle ei saa aiheuttaa haittaa hänen suhteelleen toiseen vanhempaan, vaan vanhempien tulee toimia yhteistyössä lapsen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen tahtoa voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa, erityisesti jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta tai on muuten niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Lapsen etu on aina ensisijainen lähtökohta, ja vanhempien velvollisuutena on varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat arjessa – myös silloin, kun vanhemmat eivät enää asu yhdessä. Näin lapsen tapaamisoikeus ja suhde molempiin vanhempiin pysyvät turvattuina.
Miten toimia, jos toinen vanhempi estää tapaamiset?
Toimi näin:
Väliset tapaamiset lapsen ja vanhemman välillä ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
- Dokumentoi kaikki tapaukset, joissa tapaamiset estetään ilman perusteltua syytä.
- Keskustele rakentavasti toisen vanhemman kanssa, jos mahdollista.
- Ota yhteyttä lastenvalvojaan ja selvitä mahdollisuus sopimusmuutoksiin. Lastenvalvoja voi auttaa järjestämään lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset huomioon lapsen edun ja oikeuden pitää yhteyttä myös toiselle vanhemmalle.
- Käänny Annian lakimiehen puoleen, jos tilanne jatkuu tai pahenee.
- Hae täytäntöönpanoa tuomioistuimelta, mikäli tapaamissopimusta rikotaan järjestelmällisesti.
Näissä koskevissa asioissa on tärkeää toimia yhteistyössä ja huomioida lapsen tarpeet ja oikeudet.
🔍 mitä tehdä vieraannuttamistilanteessa, tapaamisten täytäntöönpano, lastenvalvoja apu, lakimies huoltoriidassa, estetty tapaaminen
Juridinen apu ja lapsen etu
Oikeudellinen asiantuntija voi arvioida tilanteen, neuvoa mahdollisuuksista ja laatia tarvittavat asiakirjat. Lapsen etu on keskeinen periaate kaikissa oikeudellisissa ratkaisuissa, ja jatkuva vieraannuttaminen voi vaikuttaa jopa huoltajuuspäätökseen. On tärkeää huomioida, että jatkuva vieraannuttaminen voi vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja suhteen molempiin vanhempiin.
Lakimiehen avulla voit:
- Laatia selkeän ja toteuttamiskelpoisen tapaamissopimuksen
Lakimies voi auttaa varmistamaan, että sopimus tukee lapsen suhdetta molemmat vanhemmat ja ehkäisee vieraantumista toisesta vanhemmasta. - Hakea muutosta huolto- tai tapaamisoikeuteen
- Viedä asian tuomioistuimen käsittelyyn tarvittaessa
Kaikki toimenpiteet tulee toteuttaa hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä lapsen edun mukaisesti.
🔍 juristi vieraannuttaminen, huoltajuuden muutos, lapsen etu oikeudessa, perheoikeus asianajaja, vieraannuttamistilanteen ratkaisu
