Miten edunvalvontavaltuutus tehdään? Käytännön opas

Kirjoittaja: Maria Puputti

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään niin, että se toimii myös vuosien päästä, jos et enää itse kykene hoitamaan asioitasi? Edunvalvontavaltakirjassa päätät etukäteen, kuka saa toimia puolestasi, mitä hän saa tehdä ja millä tavalla asioitasi tulee hoitaa.

Pelkkä valtakirjan allekirjoittaminen ei vielä anna valtuutetulle oikeutta ryhtyä hoitamaan asioitasi. Valtuutus otetaan käyttöön vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt laissa tarkoitetulla tavalla ja Digi- ja väestötietovirasto eli DVV on vahvistanut valtuutuksen.

Hyvässä edunvalvontavaltakirjassa ei ratkaista vain sitä, kuka asioita hoitaa. Siinä kannattaa ennakoida myös valtuutetun tehtävät, sijaiset, mahdolliset esteellisyystilanteet sekä esimerkiksi asuntoon, sijoituksiin, yritystoimintaan ja lahjoihin liittyvät kysymykset.

Jos haluat tutustua Annian apuun valtakirjan laatimisessa, katso edunvalvontavaltuutuspalvelu.

Mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa?

Edunvalvontavaltuutus perustuu kirjalliseen edunvalvontavaltakirjaan.

Valtakirjan tekee valtuuttaja silloin, kun hän vielä kykenee ymmärtämään asiakirjan merkityksen. Siinä nimetään yksi tai useampi henkilö hoitamaan ennalta määriteltyjä asioita, jos valtuuttajan toimintakyky myöhemmin heikkenee.

Valtuutus voi koskea esimerkiksi:

• pankki- ja vakuutusasioita
• laskuja ja muuta maksuliikennettä
• sijoitusten ja muun omaisuuden hoitamista
• asuntoa ja kiinteistöjä
• sopimuksia
• yritystoimintaan liittyviä asioita
• tietyissä tilanteissa asumiseen, hoivaan ja muihin henkilökohtaisiin asioihin liittyvää edustamista.

Henkilöä koskevissa asioissa valtuutetun toimivalta riippuu muun muassa siitä, kykeneekö valtuuttaja itse ymmärtämään kyseisen asian merkityksen.

Kaikkea ei myöskään voi siirtää toisen päätettäväksi. Edunvalvontavaltuutettu ei esimerkiksi voi tehdä tai peruuttaa testamenttia valtuuttajan puolesta.

Edunvalvontavaltuutus ei ole sama asia kuin edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutuksen keskeinen etu on ennakointi: voit itse valita etukäteen henkilön, jonka haluat hoitavan asioitasi.

Jos riittävää valtuutusta ei ole ja henkilö tarvitsee myöhemmin apua asioidensa hoitamiseen, hänen edunvalvonnan tarpeensa voidaan joutua arvioimaan erillisessä viranomaismenettelyssä.

Edunvalvontavaltuutuksella voidaan usein järjestää asioiden hoito joustavammin ja omien toiveiden mukaisesti, koska valtuuttaja on itse voinut ennakolta päättää henkilöistä ja valtuutuksen sisällöstä.

1. Mieti ensin, mitä asioita valtakirjan pitää kattaa

Ennen valtakirjan kirjoittamista kannattaa käydä läpi oma elämäntilanne ja varallisuus.

Onko sinulla esimerkiksi:

• omistusasunto tai kiinteistöjä
• sijoituksia
• yritys tai yhtiöosuuksia
• metsä- tai maatilaomaisuutta
• omaisuutta ulkomailla
• erityisiä toiveita omaisuuden hoidosta
• toiveita tavanomaisten lahjojen jatkamisesta
• henkilökohtaisia asioita, joihin haluat antaa tarkempia toimintaohjeita?

Valtuutus voidaan laatia laajaksi tai rajata vain tiettyihin asioihin.

Yleinen internetistä löytyvä mallipohja ei välttämättä huomioi esimerkiksi yritystä, kiinteistöomaisuutta, uusperhettä tai tilanteita, joissa valtuutettu voi myöhemmin olla esteellinen.

2. Valitse valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu

Valtuutetuksi nimetään luotettu yksityishenkilö. Yritystä tai yhdistystä ei voida nimetä edunvalvontavaltuutetuksi.

Varsinaisen valtuutetun lisäksi kannattaa yleensä harkita myös varahenkilöitä.

Varavaltuutettu toimii tilanteessa, jossa varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi.

Toissijainen valtuutettu puolestaan voi tulla tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai ei enää pysyvästi kykene toimimaan tehtävässä.

Näiden ero on käytännössä tärkeä. Varavaltuutettu ei ole varsinaisen valtuutetun yleinen apulainen, vaan hän toimii sijaisena niissä tilanteissa, joihin valtakirja ja laki antavat mahdollisuuden.

Ainakin yhden perheen ulkopuolisen varavaltuutetun nimeämistä voi olla hyvä harkita. Läheinen valtuutettu saattaa esimerkiksi omaisuuskaupassa, kuolinpesässä tai lahjaan liittyvässä tilanteessa olla itse esteellinen.

3. Määrittele valtuutetun tehtävät riittävän selkeästi

Valtakirjasta pitää käydä ilmi muun muassa:

• kuka on valtuuttaja
• kuka on valtuutettu
• missä asioissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa
• että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta
• että valtuutus on tarkoitettu tulemaan voimaan, jos valtuuttaja tulee esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen tarkoittamista asioista.

Tämän lisäksi kannattaa miettiä käytännön tilanteita, joita pakolliset perusmääräykset eivät vielä ratkaise.

Niitä voivat olla esimerkiksi:

• yritystoiminnan jatkaminen
• sijoitusten hoitaminen
• omaisuuden myynti
• valtuutetun tiedonantovelvollisuus läheisille
• mahdollinen valvonta ja raportointi
• lahjojen antaminen
• valtuutetun esteellisyystilanteet.

Edunvalvontavaltuutuksen laki muuttui 1.5.2026

Vuoden 2026 lakimuutos on tärkeä erityisesti niille, joilla on kiinteistöomaisuutta tai vanhempi edunvalvontavaltakirja.

Kiinteistön myynti ja muut kiinteistöasiat

Jos edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen, yleinen valtuutus hoitaa omaisuutta ja muita taloudellisia asioita antaa lähtökohtaisesti valtuutetulle oikeuden myös myydä ja luovuttaa kiinteistö sekä hoitaa laissa tarkoitettuja kiinnitys- ja panttaustoimia.

Erillistä kiinteistöä koskevaa valtuutusmääräystä ei siis enää lähtökohtaisesti tarvita, jos toimivaltaa ei ole valtakirjassa rajattu pois.

Ennen 1.5.2026 allekirjoitettuihin valtakirjoihin sovelletaan tältä osin vanhaa sääntöä. Niissä kiinteistön luovuttamista, kiinnittämistä tai panttaamista koskeva toimivalta piti antaa valtakirjassa nimenomaisesti.

Ratkaisevaa on valtakirjan allekirjoitusajankohta – ei se, milloin DVV myöhemmin vahvistaa valtuutuksen.

Jos sinulla on ennen 1.5.2026 laadittu valtakirja ja omistat kiinteistön, tämä kohta kannattaa tarkistaa.

Voiko edunvalvontavaltuutettu antaa lahjoja?

Valtuutetulla ei ole vapaata oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.

Jos haluat esimerkiksi lasten tai lastenlasten tavanomaisten lahjojen jatkuvan, asia kannattaa huomioida valtakirjaa laadittaessa.

1.5.2026 voimaan tullut muutos helpotti tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antamista tietyissä tilanteissa. Lahjan antamisen perusteiden pitää kuitenkin olla valtakirjassa riittävästi yksilöity, eikä valtuutettu voi antaa lahjaa itselleen.

Lahjamääräykset kannattaa kirjoittaa erityisen huolellisesti, koska myöhemmin valtuuttaja ei välttämättä enää kykene täydentämään omaa tahtoaan.

4. Allekirjoita valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään pätevästi? Yksi tärkeimmistä asioista on valtakirjan oikea allekirjoittaminen.

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti.

Valtuuttajan pitää allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä.

Todistajat todistavat tämän jälkeen valtakirjan omilla allekirjoituksillaan.

Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä.

Todistajat eivät saa olla esimerkiksi valtuuttajan tai valtuutetun puolisoita tai laissa määriteltyjä läheisiä sukulaisia. Myös todistajien muut kelpoisuusvaatimukset kannattaa tarkistaa ennen allekirjoitustilannetta. Lain muotovaatimukset ovat tässä täsmällisiä.

Kuvan tiedostonimi:
edunvalvontavaltakirjan-allekirjoittaminen.webp

Alt-teksti:
Henkilö allekirjoittaa asiakirjaa pöydän ääressä.

Huom: varmista jälleen alt-teksti nykyisen kuvan todellisen sisällön perusteella.

5. Säilytä alkuperäinen valtakirja huolellisesti

Valtakirjaa ei toimiteta DVV:lle heti sen tekemisen jälkeen rekisteröitäväksi tai säilytettäväksi.

Alkuperäinen asiakirja pitää säilyttää niin, että se löytyy myöhemmin, jos valtuutuksen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi.

Myös nimetyn valtuutetun kannattaa tietää, missä alkuperäistä valtakirjaa säilytetään.

DVV tarkastaa valtakirjan vasta siinä vaiheessa, kun valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen.

Kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän enää pääasiallisesti kykene hoitamaan valtakirjan tarkoittamia asioita, valtuutettu hakee vahvistamista.

Hakemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti:

• alkuperäinen edunvalvontavaltakirja
• lääkärinlausunto valtuuttajan toimintakyvystä
• vahvistamista koskeva hakemus.

Valtuuttajan ja hänen mahdollisen aviopuolisonsa lausumat voidaan tietyissä tilanteissa liittää hakemukseen ja ne voivat nopeuttaa käsittelyä.

Valtuutetun tehtävä ja edunvalvontavaltuutukseen perustuva toimivalta alkavat vasta DVV:n vahvistamisen jälkeen.

Tämä ero kannattaa muistaa: valtavaltakirja tehdään etukäteen, mutta valtuutus otetaan käyttöön myöhemmin.

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ennen kuin sille on välitöntä tarvetta.

Valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen.

Siksi kyse ei ole vain ikääntyneiden asiakirjasta. Myös äkillinen sairaus tai onnettomuus voi vaikuttaa toimintakykyyn.

Valtuutuksen laatimista tai vanhan valtakirjan tarkistamista kannattaa harkita erityisesti, jos:

• haluat itse valita tulevan asioidesi hoitajan
• omistat asunnon tai kiinteistöjä
• sinulla on sijoitusvarallisuutta
• sinulla on yritystoimintaa
• perhetilanteesi muuttuu
• omaisuutesi muuttuu merkittävästi
• valtuutetuksi nimetty henkilö ei enää sovellu tehtävään
• nykyinen valtakirjasi on tehty ennen 1.5.2026.

Jos suunnittelet samalla sitä, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen, kannattaa arvioida myös testamentin tarve.

Lue myös Annian artikkeli siitä, miksi testamentti ja edunvalvontavaltuutus kannattaa usein arvioida samalla kertaa.

Mitä valtakirjassa kannattaa miettiä omaa tilannetta varten?

Ennen valtakirjan viimeistelyä käy läpi ainakin nämä kysymykset:

1. Kuka pystyy hoitamaan taloudellisia asioitani myös vuosien päästä?
2. Tarvitsenko varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun?
3. Kuka voi toimia, jos läheinen valtuutettu on esteellinen?
4. Onko minulla yritystoimintaa, jonka jatkuminen pitää turvata?
5. Onko minulla kiinteistöjä?
6. Haluanhan mahdollistaa tietyt tavanomaiset lahjat?
7. Haluanhan valtuutetun raportoivan toiminnastaan jollekin läheiselle?
8. Onko nykyinen valtakirjani laadittu ennen vuoden 2026 lakimuutosta?
9. Ovatko valtuutetuksi nimetyt henkilöt edelleen oikeita valintoja?

Juuri tällaiset käytännön kysymykset ratkaisevat usein sen, miten hyvin asiakirja toimii silloin, kun sitä todella tarvitaan.

Voiko edunvalvontavaltuutusta muuttaa tai peruuttaa?

Kyllä, mutta muutokset kannattaa tehdä silloin, kun valtuuttaja vielä kykenee ymmärtämään niiden merkityksen.

Jos esimerkiksi:

• valtuutettu vaihtuu
• perhesuhteet muuttuvat
• yritys perustetaan tai myydään
• omaisuutta tulee merkittävästi lisää
• vanha valtakirja ei enää vastaa omia toiveita,

asiakirja kannattaa tarkistaa.

Jos sisältöä halutaan muuttaa, käytännössä laaditaan uusi edunvalvontavaltakirja ja huolehditaan siitä, ettei vanha valtakirja jää aiheuttamaan epäselvyyttä.

Milloin juristista on hyötyä valtakirjan laatimisessa?

Edunvalvontavaltakirjan voi laatia itse, mutta siihen liittyy sekä tarkkoja muotovaatimuksia että paljon sellaisia sisältökysymyksiä, joiden merkitys voi näkyä vasta vuosien päästä.

Juristin kanssa voidaan käydä läpi esimerkiksi:

• valtuutuksen sopiva laajuus
• valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu
• esteellisyystilanteet
• kiinteistöomaisuus
• yritystoiminta
• sijoitukset
• lahjamääräykset
• valvonta ja raportointi
• henkilökohtaisiin asioihin liittyvät toiveet
• vanhan valtakirjan päivittämisen tarve.

Tavoitteena on, että valtakirja vastaa omaa elämäntilannetta eikä ainoastaan lain vähimmäisvaatimuksia.

Asianajotoimisto Annia auttaa edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa ja olemassa olevan valtakirjan tarkistamisessa.

Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta

Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvontavaltakirjalla?

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, johon henkilön antama valtuutus kirjataan. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtakirjaan perustuvaa toimivaltaa sen jälkeen, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä, jos on todettu muistisairaus?

Muistisairaus ei yksin ratkaise asiaa. Olennaista on, kykeneekö henkilö valtakirjaa tehdessään ymmärtämään sen sisällön ja merkityksen. Jos ymmärryskyvystä voi myöhemmin syntyä epäselvyyttä, lääkärinlausunnon hankkiminen jo laatimisvaiheessa voi olla perusteltua.

Kuka voi toimia edunvalvontavaltuutettuna?

Valtuutetuksi voidaan nimetä luotettu yksityishenkilö, esimerkiksi puoliso, lapsi, muu sukulainen tai ystävä. Yritystä tai muuta oikeushenkilöä ei voida nimetä valtuutetuksi.

Mitä eroa on varavaltuutetulla ja toissijaisella valtuutetulla?

Varavaltuutettu toimii yleensä silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt. Toissijainen valtuutettu tulee tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi.

Voiko valtuutettu myydä kiinteistön?

Jos edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen ja siinä on annettu yleinen toimivalta omaisuutta ja taloudellisia asioita varten, valtuutus kattaa lähtökohtaisesti myös kiinteistön myynnin, ellei toimivaltaa ole rajattu pois.

Ennen 1.5.2026 allekirjoitetussa valtakirjassa kiinteistöä koskeva toimivalta piti antaa nimenomaisesti.

Voiko valtuutettu antaa lahjoja?

Valtuutetulla ei ole yleistä vapaata lahjoitusoikeutta. Lahjojen antamisen perusteet pitää huomioida valtakirjassa. Vuoden 2026 lakimuutoksen jälkeen tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antaminen on tietyin edellytyksin mahdollista, mutta valtuutettu ei saa antaa lahjaa itselleen.

Voiko edunvalvontavaltuutettu tehdä testamentin puolestani?

Ei. Testamentin tekeminen ja peruuttaminen ovat henkilökohtaisia oikeustoimia, joita valtuutettu ei voi tehdä toisen puolesta.

Pitääkö valtakirja lähettää DVV:lle heti allekirjoittamisen jälkeen?

Ei. Alkuperäinen valtakirja säilytetään siihen asti, kun valtuutuksen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. DVV:lle se toimitetaan vahvistamishakemuksen yhteydessä.

Kuka hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista?

Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt valtuutuksen voimaantuloehdon tarkoittamalla tavalla.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Valtuutus tulee voimaan vasta DVV:n vahvistamispäätöksen jälkeen. Pelkkä allekirjoittaminen tai toimintakyvyn heikkeneminen ei yksin riitä.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä silloin, kun voit vielä itse päättää

Kun mietit, miten edunvalvontavaltuutus tehdään, tärkeintä ei ole vain täyttää asiakirjan lakisääteisiä muotovaatimuksia.

Hyvä valtakirja vastaa myös käytännön kysymyksiin: kuka hoitaa asioitasi, kuka tulee hänen tilalleen tarvittaessa, mitä omaisuudelle voidaan tehdä ja miten omat toiveesi voidaan huomioida.

Mitä aikaisemmin nämä asiat ratkaistaan, sitä enemmän voit itse vaikuttaa siihen, miten asioitasi tulevaisuudessa hoidetaan.

Sinua auttaa asiassasi

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, kaupanvahvistaja
Senior Legal Counsel, CEO

Jos haluat varmistaa, että edunvalvontavaltakirja toimii myös omaisuuteen, perheeseen tai yritystoimintaan liittyvissä erityistilanteissa, Maria auttaa käymään kokonaisuuden läpi käytännönläheisesti. Marian osaamiseen kuuluvat perhe- ja perintöoikeuden lisäksi vaativat omaisuus- ja yritysjuridiset kysymykset. Annian nykyinen asiantuntijaprofiili tukee tätä painotusta.

Tutustu Maria Puputtiin →