Edunvalvontavaltuutus – mitä se tarkoittaa, miten se tehdään ja milloin se tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutuksella voit etukäteen päättää, kuka hoitaa asioitasi ja missä laajuudessa, jos et myöhemmin esimerkiksi sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi kykene huolehtimaan niistä itse.

Valtuutus ei tule voimaan vielä valtakirjan allekirjoittamisella. Se voidaan ottaa käyttöön vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt laissa tarkoitetulla tavalla ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on vahvistanut valtuutuksen.

Hyvin laaditussa edunvalvontavaltakirjassa ei ratkaista vain sitä, kuka asioita hoitaa. Siinä kannattaa miettiä myös, mitä valtuutettu saa tehdä, kuka toimii hänen sijaisenaan ja millaisia toiveita sinulla on omaisuuden, asumisen, yritystoiminnan tai muiden tärkeiden asioiden hoitamisesta.

Jos haluat laatia valtakirjan omaan tilanteeseesi sopivaksi, tutustu myös Annian edunvalvontavaltuutuspalveluun.

Mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa?

Edunvalvontavaltuutus perustuu kirjalliseen edunvalvontavaltakirjaan. Siinä valtuuttaja nimeää yhden tai useamman henkilön hoitamaan määriteltyjä asioita tulevaisuudessa.

Valtuutus voi koskea esimerkiksi:

• pankki-, vakuutus- ja muita taloudellisia asioita
• omaisuuden ja sijoitusten hoitamista
• sopimuksia
• asuntoon tai muuhun omaisuuteen liittyviä asioita
• yritystoimintaan liittyviä tehtäviä
• tietyissä tilanteissa asumiseen, hoivaan ja muihin henkilökohtaisiin asioihin liittyvää edustamista.

Henkilöä koskevissa asioissa valtuutettu voi edustaa valtuuttajaa silloin, kun tämä ei itse kykene ymmärtämään asian merkitystä. Kaikkea ei kuitenkaan voi siirtää valtuutetun päätettäväksi: valtuutettu ei voi esimerkiksi tehdä tai peruuttaa testamenttia valtuuttajan puolesta.

Edunvalvontavaltuutus ei ole sama asia kuin edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutuksen keskeinen ajatus on ennakointi: valitset itse etukäteen henkilön, jonka haluat hoitavan asioitasi.

Jos asioiden hoitoa ei ole järjestetty valtuutuksella tai muulla riittävällä tavalla ja henkilö tarvitsee myöhemmin edunvalvojaa, edunvalvonnan tarve arvioidaan erillisessä menettelyssä. Edunvalvontavaltuutus onkin yleensä joustavampi tapa järjestää tulevaa asioiden hoitoa silloin, kun ennakointi on vielä mahdollista.

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?

Edunvalvontavaltakirjaan liittyy laissa säädettyjä muotovaatimuksia. Pelkkä vapaamuotoinen valtakirja ei siis riitä.

1. Mieti ensin, mitä asioita valtuutuksen pitää kattaa

Ennen asiakirjan laatimista kannattaa käydä läpi oma elämäntilanne.

Onko sinulla esimerkiksi:

• omistusasunto tai kiinteistöjä
• sijoitusvarallisuutta
• yritys tai osakkuuksia
• metsä- tai maatilaomaisuutta
• omaisuutta ulkomailla
• erityisiä toiveita lahjoista
• henkilökohtaisia tai taloudellisia asioita, joiden hoitamiseen haluat antaa tarkempia ohjeita?

Valtakirja voidaan laatia laajaksi tai rajata vain tiettyihin asioihin. Sisältö kannattaa ratkaista oman tilanteen perusteella eikä kopioida suoraan yleistä mallia.

2. Valitse valtuutettu sekä tarvittaessa sijaiset

Valtuutetuksi nimetään luotettu yksityishenkilö. Oikeushenkilöä, kuten yritystä tai yhdistystä, ei voida nimetä edunvalvontavaltuutetuksi.

Valtakirjaan kannattaa yleensä nimetä myös:

Varavaltuutettu, joka voi hoitaa tehtävää silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi.

Toissijainen valtuutettu, joka tulee tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi toimimaan.

Varavaltuutettu ei siis ole ensisijaisen valtuutetun yleinen “apulainen”, vaan hänen merkityksensä korostuu erityisesti sijais- ja esteellisyystilanteissa.

Käytännössä ainakin yhden perheen ulkopuolisen varavaltuutetun nimeäminen voi olla hyödyllistä, koska läheinen varavaltuutettu voi joissakin oikeustoimissa olla itse esteellinen. Myös DVV:n ohjeissa tähän kiinnitetään huomiota.

3. Määrittele valtuutetun tehtävät riittävän selkeästi

Valtakirjasta on lain mukaan käytävä ilmi muun muassa:

• valtuuttaja
• valtuutettu
• valtuuttamistarkoitus
• asiat, joissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa
• määräys siitä, että valtuutus on tarkoitettu tulemaan voimaan toimintakyvyn heikentyessä laissa tarkoitetulla tavalla.

Tämän lisäksi hyvässä valtakirjassa kannattaa ratkaista esimerkiksi valtuutetun sijaiset, mahdolliset lahjoitukset, valvonta ja tilanteen mukaan omaisuutta tai yritystoimintaa koskevat erityiskysymykset.

Edunvalvontavaltuutuksen laki muuttui 1.5.2026

Tämä on tärkeä huomio erityisesti silloin, jos sinulla on jo aikaisemmin laadittu valtakirja.

Kiinteistöjä koskevat asiat

1.5.2026 tai sen jälkeen allekirjoitetussa edunvalvontavaltakirjassa yleinen valtuutus hoitaa omaisuutta ja muita taloudellisia asioita antaa lähtökohtaisesti oikeuden myös kiinteistön myyntiin, luovuttamiseen, kiinnittämiseen ja panttaamiseen, ellei tätä oikeutta ole valtakirjassa rajattu pois.

Ennen 1.5.2026 allekirjoitettuun valtakirjaan sovelletaan tältä osin vanhaa sääntelyä. Kiinteistöä koskeva toimivalta piti tällöin määrätä valtakirjassa nimenomaisesti. Jos vanhasta valtakirjasta puuttuu tarvittava määräys, sen päivittämistä kannattaa harkita.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi jo olemassa oleva edunvalvontavaltakirja kannattaa tarkistaa ajoittain.

Lahjojen antaminen

Valtuutetulla ei ole yleistä oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Jos haluat esimerkiksi lasten tai lastenlasten tavanomaisten syntymäpäivä- tai joululahjojen jatkuvan, lahjojen antamisen perusteet pitää määritellä valtakirjassa riittävän tarkasti.

1.5.2026 voimaan tullut muutos helpotti tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antamista tietyissä tilanteissa. Lahjojen perusteiden on silti oltava valtakirjassa yksilöityjä, eikä valtuutettu voi antaa lahjaa itselleen.

4. Allekirjoita valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti.

Valtuuttajan tulee allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajat allekirjoittavat tämän jälkeen asiakirjan.

Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heidän ei tarvitse tietää sen tarkkaa sisältöä.

Todistajina eivät voi toimia esimerkiksi valtuuttaja tai valtuutettu itse, heidän puolisonsa tai tietyt laissa määritellyt läheiset sukulaiset. Todistajien esteettömyys kannattaa aina tarkistaa ennen allekirjoitusta.

Todistajien tulee tehdä valtakirjaan myös laissa säädetty todistuslausuma.

5. Säilytä alkuperäinen edunvalvontavaltakirja huolellisesti

Valtakirjaa ei lähetetä DVV:lle heti sen laatimisen jälkeen.

Alkuperäinen paperinen asiakirja on säilytettävä niin, että se voidaan myöhemmin toimittaa DVV:lle vahvistamista varten. Myös valtuutetun on hyvä tietää, missä alkuperäinen asiakirja sijaitsee. DVV ei säilytä tai ennakkotarkasta valtakirjoja niiden laatimisvaiheessa.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun DVV vahvistaa sen.

Valtuutettu voi hakea vahvistamista, kun valtuuttaja on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Hakemukseen tarvitaan lähtökohtaisesti:

• alkuperäinen paperinen edunvalvontavaltakirja
• lääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava luotettava selvitys valtuuttajan toimintakyvystä.

Valtuuttajan ja hänen aviopuolisonsa lausumat voidaan tietyissä tilanteissa liittää hakemukseen, mutta ne eivät ole samalla tavalla pakollisia perusliitteitä.

Kun valtuutus on vahvistettu, valtuutettu voi toimia valtakirjassa määritellyissä asioissa. Taloudellisia asioita koskeva vahvistettu valtuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin.

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ennen kuin sille on välitöntä tarvetta.

Valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen.

Siksi edunvalvontavaltuutus ei ole vain ikääntyneiden asiakirja. Äkillinen sairaus tai onnettomuus voi vaikuttaa toimintakykyyn missä iässä tahansa.

Valtuutusta kannattaa harkita erityisesti esimerkiksi silloin, kun:

• haluat itse valita tulevan asioidesi hoitajan
• omistat asunnon, kiinteistöjä tai muuta merkittävää omaisuutta
• sinulla on yritystoimintaa
• perhe- tai elämäntilanteesi muuttuu
• nykyinen valtakirjasi on vanha tai olosuhteesi ovat muuttuneet
• haluat varmistaa, että läheisilläsi on tarvittaessa käytännöllinen tapa hoitaa asioitasi.

Jos suunnittelet samalla tulevaa perintöä, kannattaa arvioida myös testamentin tarve. Lue myös, miksi testamentti ja edunvalvontavaltuutus kannattaa usein arvioida samalla kertaa.

Mitä edunvalvontavaltakirjassa usein kannattaa ratkaista etukäteen?

Tämä osio tekee artikkelista mielestäni paljon arvokkaamman kuin tavallinen “mitä laki sanoo” -opas.

Käytännössä valtakirjaa laadittaessa kannattaa kysyä ainakin:

• Kuka pystyy hoitamaan taloudellisia asioitani myös vuosien päästä?
• Tarvitaanko eri henkilöitä henkilökohtaisiin ja taloudellisiin asioihin?
• Kuka toimii, jos ensisijainen valtuutettu on esteellinen?
• Miten yritykseni tai muun liiketoimintani asioita voidaan jatkaa?
• Haluanhan mahdollistaa tavanomaisten lahjojen antamisen?
• Onko vanhassa valtakirjassani ennen 1.5.2026 tarvittu kiinteistömääräys?
• Haluanhan valtakirjaan tavallista tarkempaa valvontaa tai raportointia?
• Onko elämäntilanteeni muuttunut sen jälkeen, kun valtakirja laadittiin?

Juuri nämä yksityiskohdat ratkaisevat usein sen, kuinka hyvin asiakirja toimii käytännössä vuosien päästä.

Voiko edunvalvontavaltuutusta muuttaa tai peruuttaa?

Kyllä.

Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen niin kauan kuin hän kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Myös uuden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen voi syrjäyttää aikaisemman valtuutuksen siltä osin kuin määräykset ovat ristiriidassa keskenään.

Jos elämäntilanne, omaisuus, yritystoiminta tai valtuutettavaksi valittu henkilö muuttuu, vanha valtakirja kannattaa tarkistaa.

Miksi käyttää juristia edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa?

Edunvalvontavaltakirjan voi laatia itse. Asiakirjaan liittyy kuitenkin sekä tarkkoja muotovaatimuksia että paljon sellaisia sisältökysymyksiä, joiden merkitys näkyy vasta silloin, kun valtuutus pitäisi ottaa käyttöön.

Juristin kanssa voidaan käydä läpi esimerkiksi:

• valtuutuksen tarkoituksenmukainen laajuus
• valtuutetut, varavaltuutetut ja toissijaiset valtuutetut
• esteellisyystilanteet
• kiinteistö- ja yritysomaisuus
• lahjoja koskevat määräykset
• mahdolliset valvontamääräykset
• henkilökohtaisia asioita koskevat toiveet
• olemassa olevan valtakirjan päivittämisen tarve.

Tavoitteena on laatia valtakirja, joka vastaa juuri sinun tilannettasi ja jossa lain muotovaatimukset sekä käytännössä tärkeät tilanteet on huomioitu.

Asianajotoimisto Annia auttaa edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa ja tarkistamisessa. Katso myös edunvalvontavaltuutuksen hinta tai ota yhteyttä.

Usein kysytyt kysymykset edunvalvontavaltuutuksesta

Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvontavaltakirjalla?

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, johon valtuutus kirjataan. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtakirjaan perustuvaa oikeutta edustaa valtuuttajaa sen jälkeen, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä, jos on todettu muistisairaus?

Muistisairaus ei automaattisesti estä valtakirjan tekemistä. Ratkaisevaa on, kykeneekö henkilö valtakirjaa tehdessään ymmärtämään sen merkityksen. Jos ymmärryskykyä voidaan myöhemmin joutua arvioimaan, lääkärinlausunnon hankkiminen jo laatimisvaiheessa voi olla perusteltua.

Kuka voi toimia edunvalvontavaltuutettuna?

Valtuutetuksi voidaan nimetä luotettu yksityishenkilö, esimerkiksi puoliso, lapsi, muu läheinen tai ystävä. Yritystä tai muuta oikeushenkilöä ei voida nimetä edunvalvontavaltuutetuksi.

Mitä eroa on varavaltuutetulla ja toissijaisella valtuutetulla?

Varavaltuutettu toimii silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt. Toissijainen valtuutettu tulee varsinaisen valtuutetun tilalle, jos tämä ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi.

Voiko valtuutettu myydä kiinteistön?

Se riippuu myös siitä, milloin valtakirja on allekirjoitettu. Jos valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen, yleinen taloudellisia asioita koskeva valtuutus kattaa lähtökohtaisesti myös kiinteistön myynnin ja tietyt muut kiinteistötoimet, ellei niitä ole rajattu pois. Vanhempiin valtakirjoihin sovelletaan aiempaa sääntelyä, jossa tarvittiin nimenomainen määräys.

Voiko valtuutettu antaa lahjoja?

Ei yleisen valtuutuksen perusteella. Lahjojen antamisen perusteiden pitää olla yksilöity valtakirjassa. Vuoden 2026 lakimuutos helpotti tavanomaisten ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisten lahjojen antamista tietyissä tilanteissa, mutta valtuutettu ei saa antaa lahjaa itselleen.

Voiko edunvalvontavaltuutettu tehdä testamentin puolestani?

Ei. Testamentin tekeminen ja peruuttaminen ovat niin henkilökohtaisia oikeustoimia, ettei niitä voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen perusteella toisen puolesta.

Pitääkö valtakirja lähettää DVV:lle heti?

Ei. Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja säilytetään siihen asti, kun valtuutuksen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. DVV:lle se toimitetaan vasta vahvistamishakemuksen yhteydessä.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Vasta DVV:n vahvistamispäätöksen jälkeen. Pelkkä allekirjoittaminen tai toimintakyvyn heikkeneminen ei yksin tee valtuutuksesta voimassa olevaa.

Kirjoittaja

Maria Puputti

Asianajaja, OTM | Asianajotoimisto Annia

Maria Puputti on Asianajotoimisto Annian perustaja ja asianajaja. Hän avustaa asiakkaita erityisesti perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa, riidanratkaisussa sekä omaisuuteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.

Tutustu Annian asiantuntijoihin tai ota yhteyttä.