- Etusivu
- Lakipalvelut yksityisille
- Riita- ja sopimusasiat
- Rakennushankkeet ja urakat
Rakennushankkeet
Rakennushankkeeseen ryhtyminen
Aina unelmien kotia ei löydy valmiina markkinoilta, vaan se täytyy rakentaa itse. Vaikka usein ehdottoman etusijan suunnittelussa saakin hankkeen tekninen toteutus, rakennuttajan tulisi heti ennen hankkeen alkua selvittää tarkoin hankkeesta aiheutuvat lakien ja asetusten asettamat vaatimukset ja rakentamiseen liittyvät vastuukysymykset.
Anna asiantuntijan auttaa!
Ota asiantuntija avukseksi, ennen kuin ongelmat kasvavat ylitsepääsemättömiksi.
Rakentaminen vaatii lähes aina rakennusluvan, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Esimerkiksi asemakaava ja kunnan rakennusjärjestys voivat asettaa vaatimuksia siitä, millaisia rakennuksia tontille yleensäkään saa rakentaa.
Aina tonttia ostettaessa ei vielä tiedetä, saako sille rakentaa lainkaan tai ostajan suunnittelemalla tavalla. Tällöin kiinteistökauppa on syytä tehdä ehdollisena. Tontti voidaan myös vuokrata. Tällöin vuokrasopimuksen ehtoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Hanke voidaan toteuttaa paikalla rakentaen tai talotehtaan toimituksena. Talotehtaita koskevat omat lakinsa, joissa kuluttaja saa erityistä suojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa talotehdas ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin kesken toimituksen. Rakensipa kummalla tavalla vain, sopimuskumppaneiden taloudelliseen tilaan ja kaikkiin tehtäviin sopimuksiin on kiinnitettävä aina erityistä huomiota rakennushankkeen riskien minimoimiseksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa teknisille suunnitelmille ja niiden laatijoille omat reunaehtonsa ja kelpoisuusvaatimuksensa. Samoin rakennusluvan vaativassa hankkeessa on aina oltava nimetty vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta, sekä siitä että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan mukaisesti lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakennustapaa noudattaen.
Vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa esimerkiksi pääsuunnittelijalle, rakennesuunnittelijalle ja vastaavalle työnjohtajalle tietyt vastuuasemat ja tehtävät, hankkeeseen ryhtyvän on aina muistettava, ettei tämä tarkoita samaa kuin esimerkiksi ehdoton vahingonkorvausvelvollisuus myöhemmin löytyvän rakennusvirheen aiheuttaman vahingon vuoksi.
Oma koti on usein elämän kallein hankinta ja tämän vuoksi voi olla järkevää käyttää asiantuntija-apua rakentamiseen liittyvissä sopimusteknisissä asioissa. Muutoin rakennuttajalle itselleen voi syntyä yllättäviä vastuutilanteita esimerkiksi jonkun loukkaantuessa rakennustyömaalla tai urakoitsijan ajautuessa maksuvaikeuksiin. Oikein laaditut sopimukset edesauttavat myös sitä, että hanke valmistuu suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Usein sopimustekninen ennakointi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun mahdolliset ongelmatilanteet ja vastuuasiat on kartoitettu jo etukäteen.
Hyvän sopimuksen tekemisessä on tärkeää ja osapuolten edun mukaista varmistaa jo laatimishetkellä sen sisältö. Mitä harkitummin sopimuksia laadittaessa toimitaan, sitä varmemmin sopimuksen sisältö vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Jotta esimerkiksi urakan hintalappu ei sisältäisi lopuksi kovin suuria yllätyksiä, on sopimuksen laadintaan pysähdyttävä rasitteena olevasta kiireestä huolimatta. Urakoiden onnistumisessa laadukkaalla sopimusneuvottelulla on siis olennainen merkitys. Tavoitteena sopimusneuvotteluissa tulisi olla tasapainoinen sopimus kokonaisuutena.
Täytyy muistaa että, kun osapuolet ovat ottaneet sopimukseen jonkin määräyksen, heidän voidaan olettaa tarkoittaneen poiketa tahdonvaltaisten oikeusnormien mukaisesta oikeustilasta. Kaikesta on siis hyvä sopia, myös YSE 1998 -yleisten sopimusehtojen käyttämisestä asiassa.
Apua sovintoneuvotteluihin saat asianajajalta
Yleensä urakoihin valitaan sopimuskumppaniksi ennalta tunnettuja yrityksiä, joiden toimintatapa on tiedossa. Ongelmia syntyy varsinkin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa, joiden näkemys urakan sisällöstä eroaa omasta näkemyksestä. Tietoa ei myöskään ole sopimuskumppanin tavasta toimia riitatilanteissa. On kummankin osapuolen etu selvittää yhdessä tilanne ja toimintatapa jo etukäteen. Tarvittaessa työtä ei tarvitse tehdä itse, vaan sovintoneuvotteluissa voi käyttää apua juristia.
Mikäli sopimuksessa ei ole sovittu velvoittavasta asiakirjajärjestyksestä, sovelletaan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) järjestystä (13§). Sen mukaan YSE 1998 –sopimusehdot tulevat sovellettaviksi, kun asiaan ei löydetä ratkaisua itse urakkasopimuksesta tai urakkaneuvottelupöytäkirjoista. Usein urakkaneuvottelupöytäkirjoja ei edes ole. Valmisteluvaiheesta saattaa löytyä vain neuvottelijoiden omia muistiinpanoja.
Asian edetessä ainoa näyttö saattaa olla neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden muistikuvat. Riitatilanteessa tällaisissa tilanteissa saatetaan kuulla mukana olleita henkilöitä välimiesmenettelyssä tai oikeudessa. Tällöin joudutaan aina tulkitsemaan asiaa ja olosuhteita. On olemassa merkittävä riski siitä, että asiaa tulkitaan urakkakumppanin hyväksi. Täytyy muistaa, että sopimusvirheeseen vetoaja on velvollinen osoittamaan virheen olemassaolon. Tällöin täytyisi olla näyttöä siitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Vasta tämän jälkeen ratkaisua etsitään YSE 1998 –yleisistä sopimusehdoista. Jos niistä ei löydy ratkaisua, kertovat edellä mainitut ehdot seuraavan lähteen, mistä ratkaisua voidaan etsiä.
Osapuolten tarkoitus ja vakiintunut käytäntö
Jos asiakirjoista ei löydy ratkaisua ongelmatilanteeseen, on pyrittävä löytämään osapuolten yhteinen tahto tai tarkoitus. Tällöin merkitystä voi olla muun muassa sopimuksen valmisteluun liittyvällä kirjallisella materiaalilla, osapuolten lausumista saatavilla tiedoilla ja heidän toiminnallaan sopimussuhteen eri vaiheissa. Painoarvoa voidaan antaa myös alan vakiintuneille menettelytavoille. Huomionarvoista on, että epäselviä sopimusehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi.
Epäselvässä tilanteessa voidaan suosia tulkintaa, joka parhaiten vastaa alan yleistä käytäntöä. Mitä laajempi ja yhtenäisempi käytäntö, sitä vahvemmin voidaan puoltaa tulkintaa tällä perusteella. Kuitenkin, jos tulkintatilanteessa on käytettävissä materiaalia, joka osoittaa, että osapuolten yhteinen tahto on nimenomaisesti ollut poiketa yleisestä käytännöstä sopimuksella, on sopimuksen sisällöllä edelleen merkitystä.

Aiheesta lisää

Mitä tehdä rikossyytteen saadessa: Oikeusavustajan rooli vastaajan tukena – Miksi se on tärkeää?
Rikossyytteen saadessa oikeusavustaja on rikosoikeudellisessa prosessissa vastaajan tärkeä tukihenkilö, joka auttaa varmistamaan vastaajan oikeuksien toteutumisen ja puolustuksen valmistelun. Oikeusapu on tässä yhteydessä erityisen tärkeää, sillä

Testamentin laatiminen – Näin teet testamentista kattavan ja selkeän – Testamentti vinkit ja parhaat käytännöt
Testamentin laatiminen on yksi tärkeimmistä oikeudellisista toimista, jolla voit varmistaa, että omaisuutesi jaetaan tahtosi mukaisesti. Selkeä ja kattava testamentti auttaa välttämään ristiriitoja perillisten kesken ja

Miten ositus tehdään: Osituksen merkitys avioerossa – Mitä kannattaa tietää?
Avioero on elämäntilanne, joka vaatii monenlaisia taloudellisia ja juridisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa käsitellään, miten ositus tehdään ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Yksi merkittävimmistä asioista avioerossa