Lapsiasiain oikeudenkäynti ja Follo-sovittelu – Huoltajuus, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus riitatilanteissa

Kun vanhemmat eroavat tai päätyvät erilleen, herää usein kysymyksiä siitä, kumpi vanhempi saa huoltajuuden, missä lapsi asuu, milloin tapaamiset toteutuvat, ja kuka maksaa elatusavun. Vanhempien tulisi pyrkiä sopimaan lapsi asia, mutta aina se ei ole ole mahdollista. Usein asioista pystytään sopimaan keskenään tai lastenvalvojan luona. Mutta jos sovintoa ei synny, lasta koskeva asia käsitellään käräjäoikeudessa. Lapsiasia voi siellä edetä tuomioistuimeen pääasiakäsittelyyn tai voidaan järjestää Follo-sovittelu. Tällöin tuomioistuin käsittelee asiaa, kuten huoltajuutta, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskevia oikeudellisia kysymyksiä. Mikäli vanhemmat pääsevät sovintoon asiasta, voi tuomioistuin vahvistaa asian ratkenneen sovinnolla. Mikäli näin ei tapahdu lopputuloksena on käräjäoikeuden päätös asiassa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tapahtuu lapsiasian oikeudenkäynnissä, miten Follo-sovittelu toimii, ja milloin tarvitaan lakimiehen apua asian käsittelyssä. Lisäksi kerromme, miten tuomioistuin ratkaisee huoltajuutta tai tapaamisoikeutta koskevan asian.

Mitä tehdä, kun huoltajuus, asuminen tai tapaamisoikeus riitautuu?

Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen asioista, jotka voivat liittyä erilaisiin oikeudellisiin ja hallinnollisiin asioihin, seuraavat vaihtoehdot tulevat kyseeseen:

Vanhemmat voivat valita seuraavista vaihtoehdoista ratkaistakseen erimielisyytensä:

1. Lastenvalvojan luona tehtävät sopimukset (esimerkiksi huoltajuutta tai tapaamisoikeutta koskeva sopimus)
2. Follo-sovittelu – tuomioistuimen tarjoama perheasioiden sovittelu
3. Lapsiasian oikeudenkäynti – tuomioistuimen ratkaisu vanhempien vaatimusten perusteella

Mikä on Follo-sovittelu ja milloin sitä käytetään?

Follo-sovittelu (asiantuntija avusteinen sovittelu / entinen perheasioiden sovittelu) on tuomioistuimen järjestämä maksuton prosessi, jossa vanhemmat tapaavat sovittelijan (usein psykologin) ja tuomarin kanssa. Tarkoitus on auttaa vanhempia löytämään lapsen etua turvaava ratkaisu ilman oikeudenkäyntiä. Follo-sovittelussa vanhemmat etsivät ratkaisua yhdessä, jotta lapsen etu toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Yleensä tämä on tehokas keino löytää sovinto asiassa, koska osapuolilla on yleensä oma avustaja mukana auttamassa asiassa. Lisäksi asiantuntija tuo tarvittaessa lapsen etua esille vanhempien pohtimassa sopimus sisällössä eli pitää lapsen näkökulman ja edun esillä sovittelussa.

Jos Follo-sovittelu onnistuu, on lopputuloksena sopimus, joka vahvistetaan tuomioistuimessa ja joka on tällöin lainvoimainen. Tällöin sopimus päättää asian käräjäoikeuden käsittelyssä ja vahvistaa sovinnon asiassa lopulliseksi ratkaisuksi.

Follo-sovittelussa voi tehdä erilaisia järjestelyjä, kuten sopia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Follo-sovittelussa voidaan käsitellä:

• Lapsen huolto (yhteishuolto vai yksinhuolto, eli lapsen huollon järjestäminen ja siihen liittyvät päätökset)
• Lapsen asuminen (kumpi vanhempi on lähivanhempi, eli luona lapsi asuu pääasiallisesti tai vuoroasuminen)
• Tapaamisoikeuden järjestäminen ja sen aikataulut (tapaamisoikeuden ehdot ja toteutus)
• Elatusapu

Jos sovinto saavutetaan, se vahvistetaan tuomioistuimessa ja se on täytäntöönpanokelpoinen. Jos ei, asia jatkuu normaalina oikeudenkäyntinä.

Lapsen oikeudet riitatilanteissa

Lapsen oikeudet ovat keskeisessä asemassa kaikissa huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riitatilanteissa. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan sekä muita hänelle läheisiä henkilöitä, vaikka vanhemmat eivät pääse sopimukseen keskenään. Jos vanhemmat eivät löydä yhteistä ratkaisua, tuomioistuin voi antaa päätöksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Päätöstä tehdessään tuomioistuin ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä selvittää lapsen toivomukset ja mielipiteen, mikäli se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemyksensä pyritään huomioimaan aina, kun se on mahdollista. Näin varmistetaan, että lapsen etu ja oikeudet toteutuvat myös silloin, kun vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen asioista.

Lapsen ikä ja kehitys – miten huomioidaan päätöksenteossa?

Kun tuomioistuin ja vanhemmat ratkaisevat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita, lapsen ikä ja kehitys ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa. Lapsen kehitystaso ja ikä vaikuttavat siihen, miten lapsen toivomukset ja mielipide otetaan huomioon lapsen edun arvioinnissa. Esimerkiksi nuorempien lasten kohdalla vanhempien ja asiantuntijoiden arvioilla on suurempi painoarvo, kun taas vanhemmat lapset voivat jo itse ilmaista selkeämmin, mitä he toivovat. Tuomioistuin ja vanhemmat pyrkivät aina huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet ja tekemään ratkaisuja, jotka tukevat lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Näin varmistetaan, että päätökset ovat lapsen edun mukaisia ja vastaavat lapsen ikään ja kehitystasoon liittyviä tarpeita.

Mitä tapahtuu lapsiasian oikeudenkäynnissä?

Jos sovintoprosessi ei onnistu tai sitä ei ole aloitettu, lapsiasia etenee käräjäoikeuden käsiteltäväksi, jolloin käräjäoikeus käyttää toimivaltaansa ja ratkaisee asian antamalla päätöksen. Jompikumpi vanhemmista tekee hakemuksen käräjäoikeuteen, ja asia etenee seuraavasti:

Oikeudenkäynnin vaiheet:

1. Kantaja (toinen vanhemmista) voi tehdä hakemuksen tuomioistuimelle; vain yksi vanhempi voi aloittaa prosessin kerrallaan
2. Vastaaja antaa vastauksen ja kertoo oman kantansa
3. Valmisteluistunto järjestetään – mahdollisuus vielä sovintoon
4. Olosuhdeselvitys laaditaan tarvittaessa, asiantuntijalausunnot voidaan pyytää esim. perheneuvolasta
5. Varsinainen pääkäsittely (istunto), jossa kuullaan vanhemmat ja joskus myös lapsi ja otetaan vastaan muu todistelu
6. Tuomioistuimen päätös, joka voidaan panna täytäntöön vaikka toinen vanhempi ei suostuisi. Päätöksen jälkeen vanhemmilla on edelleen velvollisuuksia ja oikeuksia lapsen asioissa, kuten tapaamisten järjestämisessä. Päätös määrittelee esimerkiksi vanhemman tapaamisoikeuden laajuuden, siis milloin ja miten vanhemmalla on oikeus tavata lasta ja sisältö sitoo vanhempia.

Lapsen asema oikeudenkäynnissä

Lapsen asema oikeudenkäynnissä on turvattu siten, että lapsella on oikeus saada tietoa häntä koskevista asioista ja osallistua päätöksentekoon omien edellytystensä mukaisesti. Tuomioistuin voi myös määrätä lapselle edunvalvojan tai asiamiehen, jonka tehtävänä on valvoa lapsen etua ja oikeuksia oikeudenkäynnin aikana. Lapsen näkemykset voidaan ottaa huomioon monin eri tavoin, ja tarvittaessa lapsi voi myös tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Näin varmistetaan, että lapsen oikeudet ja hyvinvointi ovat keskiössä koko prosessin ajan.

Lapsen edun määrittäminen – ratkaiseva periaate

Lapsen hyvinvoinnin kannalta lasta koskevassa asiassa edun määrittäminen on aina lähtökohta, kun ratkaistaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Lapsen kannalta parhaanarvioinnissa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, ikä, kehitystaso, terveydentila sekä muut lapsen hyvinvointiin vaikuttavat seikat. Vanhemmat, tuomioistuin ja muut viranomaiset pyrkivät tekemään ratkaisuja, jotka turvaavat lapsen turvallisuuden ja kehityksen sekä tukevat lapsen tasapainoista kasvua. Lapsen edun määrittäminen ei ole kertaluonteinen päätös, vaan jatkuva prosessi, jossa huomioidaan lapsen elämäntilanteen muutokset ja kasvun myötä muuttuvat tarpeet. Näin varmistetaan, että lapsen etu pysyy aina keskiössä kaikissa huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa ratkaisuissa. Lapsen toivomukset ja mielipide otetaan huomioon lapsen ikätason mukaisesti.

Mitä asioita oikeus voi ratkaista?

Tuomioistuin voi päättää seuraavista asian oikeudellisista kysymyksistä:

• Huoltajuus: Yhteishuolto vai yksinhuolto
• Asuminen: Lapsi asuu toisen vanhemman luona (tai vuoroasuminen)
• Tapaamisoikeus: Säännöllinen tapaamisrytmi ja lomat, sekä mahdollisuus tapaamisoikeuden tai huollon siirtämiseen muun henkilön, kuten muun läheisen tai holhoojan, hyväksi
• Elatusapu: Kuka maksaa ja kuinka paljon

Päätöstä tehdessään tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen etu sekä muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten lapsen ikä, kehitys ja yksilölliset tarpeet.

Mitä tehdä, jos toinen vanhempi (lähivanhempi) ei noudata sopimusta tai päätöstä?

Jos vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä ei noudateta, voidaan hakea:

• Täytäntöönpanoa (eli viranomaisapua määräyksen toteuttamiseen), joka voi koskea tapaamisoikeuden toteutumista
• Sakkouhkaista määräystä
• Uutta oikeudenkäyntiä, jos olosuhteet ovat muuttuneet

Täytäntöönpanoa haetaan käräjäoikeudesta. Nämä koskevat esimerkiksi huoltajuutta, tapaamisoikeuden toteuttamista ja muita lapsen asemaan vaikuttavia päätöksiä. Lasta koskevissa täytäntöönpanoprosesseissa lapsen etu ja oikeudet ovat aina keskeisessä asemassa.

Milloin kannattaa hakea asianajajan apua?

Lapsiasiat ovat usein tunteita herättäviä ja monimutkaisia. Lakimies voi auttaa:

• arvioimaan, onko riidalle oikeudellisia perusteita
• laatimaan hakemukset ja vastaukset tuomioistuimelle
• edustamaan sinua Follo-sovittelussa tai oikeudenkäynnissä
• turvaamaan lapsen edun prosessin kaikissa vaiheissa

Lakimies voi myös neuvoa, milloin jokin päätös tai sopimus tulee voimaan ja mitä vaikutuksia sillä on osapuolille.

Jos toinen osapuoli käyttää lakimiestä, on lähes aina suositeltavaa, että sinullakin on oikeudellinen asiantuntija rinnallasi.

Yhteenveto – lapsiasian riita? Oikeudenkäynti ja Follo-sovittelu ovat keinot ratkaista tilanne

Jos olette eri mieltä lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta:

1. Yrittäkää ensin sopia lastenvalvojalla
2. Seuraava vaihtoehto on Follo-sovittelu
3. Ellei sovintoa synny, asia ratkaistaan tuomioistuimessa
4. Asianajaja auttaa suojaamaan oikeutesi ja lapsen edun

Muista, että asian vieminen oikeuteen on asian ratkaisukeino, ei riitautus! Yleensä riita on ollut päällä jo hyvän aikaa ja lapsiasioissa ratkaisun saaminen ja riidan päättäminen on aina lapselle hyvä asia.

Ota yhteyttä Anniaan!