Avioerossa puolisoiden yhteisen elämän päättyessä seuraa usein myös omaisuuden jakaminen. Kun puolisoiden välillä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tai kun omaisuuden rajat ovat epäselvät, voi syntyä erotteluriita siitä, mikä kuuluu kummallekin puolisolle. Tällöin kyseeseen voi tulla erottelumoite avioerossa. Erottelun on vaihtoehto ositukselle tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tehdä omaisuuden erottelu on tällöin välttämätön vaihe ennen ositusta.
Erottelumoite on oikeudellinen vaatimus, jolla puoliso voi hakea tuomioistuimelta vahvistusta sille, että tietty omaisuus kuuluu yksin hänelle eikä ole osituksen kohteena. Erottelumoite voidaan tehdä vain siltä osalta omaisuutta, jonka omistuksesta on riitaa. Käytännössä siis halutaan valittaa pesänjakajan antamasta jakoratkaisusta. Erottelumoitetta on mahdollista hakea silloin, kun omistusoikeudesta on erimielisyyttä. Kuitenkin erottelumoite on relevantti vain, jos omaisuuden omistusoikeus on epäselvä tai kiistanalainen. Siten prosessi etenee siten, että ensin tehdään omaisuuden erottelu ja tarvittaessa tämän jälkeen ositus. Tämän työn pesänjakaja tekee antamassaan jakoratkaisussa. Lisäksi asian käsittelyssä huomioidaan mahdolliset vero- ja muut oikeudelliset seuraamukset, erityisesti kansainvälisissä tai asian kontekstissa, kuten asianomaisissa asian jaon tilanteissa.
Milloin erottelumoite avioerossa voidaan tehdä?
Erottelumoitekannetta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa, kun jakoratkaisussa on virhe:
- Puolisot ovat eläneet yhdessä, mutta omaisuutta ei ole pidetty selkeästi erillään
- Toinen puoliso on siirtänyt omaisuutta toisen nimiin ilman lahjakirjaa tai muuta selvyyttä
- Omaisuuden omistusta ei ole dokumentoitu (esimerkiksi hankinta yhteisillä varoilla mutta vain toisen puolison nimissä)
- Toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, mutta toinen vaatii omaisuutta ositukseen
Erottelu toimitetaan pesänjakajan toimesta tai puolisoiden välisellä sopimuksella tai pesänjakajan antamalla jakoratkaisulla. Puolisot voivat sopia omaisuuden erottelusta keskenään tai pyytää pesänjakajaa toimittamaan erottelun. Erottelun tarkoituksena on jakaa omaisuus oikein ja varmistaa, että jokainen osakas saa sen, mihin on oikeutettu. Prosessin myötä puoliso saa itselleen kuuluvan omaisuuden, eikä toisen puolison omaisuutta jaeta virheellisesti osituksen yhteydessä.
Pesänjakajan rooli ja oikeusprosessin kulku
Jos puolisoilla on erimielisyyksiä omaisuuden jaosta, voidaan hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Pyydä Annialta suostumus asianajajalta pesänjakajaksi! Pesänjakaja selvittää omaisuuden ja voi suorittaa osituksen, mutta jos omaisuuden kuulumisesta jommankumman omaisuuteen on riitaa, voi pesänjakajan ratkaisu tästä osasta olla erottelumoitteen kohteena. Osituksesta puhuttaessa erottelumoite liittyy tilanteisiin, joissa osituksen yhteydessä syntyy erimielisyyksiä omaisuuden jaosta ja jompikumpi osapuolista katsoo jakopäätöksen olevan virheellinen.
Erottelumoite avioerossa voidaan nostaa sen jälkeen, kun pesänjakaja on antanut ositusratkaisun, jossa omaisuutta on virheellisesti sisällytetty jakoon. Tällöin kanteessa vaaditaan, että kyseinen omaisuus julistetaan kuulumattomaksi ositettavaan varallisuuteen. Jos kyseessä on kuolinpesän ositus puolison kuolemaan liittyen, pesänjakaja voi ratkaista myös perinnönjaon ja perintöön liittyvät kysymykset, kuten tasinkona maksettavan omaisuuden. Siis pesänjakajan rooli on keskeinen sekä osituksessa että perinnönjaossa, jotta kuolinpesän omaisuus jaetaan lainmukaisesti.
Avio-oikeuden vaikutus omaisuuden erottelussa
Avio-oikeus tarkoittaa puolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä, joko avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Osituksessa on tärkeää selvittää, mikä osa omaisuudesta kuuluu avio-oikeuden piiriin ja mikä jää sen ulkopuolelle.
Omaisuuden erottelu tehdään silloin, kun puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mutta usein avio-oikeuden ollessa voimassa, ensin suoritetaan erottelu ja sitten ositus. Osituksessa määritellään, mikä osa omaisuudesta kuuluukummallekin osapuolelle. Mikäli toisen osapuolen omaisuus on suurempi, on vähemmän omistavalla oikeus saada tasinkoa, eli osa toisen puolison omaisuudesta siirtyy tasinkoa saavalle osapuolelle osituksen perusteella.
Mitä erottelumoitekanteessa vaaditaan?
Asian käsittelyssä kanne pitää laatia huolellisesti ja siinä tulee esittää:
- Selkeät todisteet omistuksesta (esim. ostokuitit, pankkisiirrot, sopimukset, lahjakirjat)
- Arvio omaisuuden arvosta
- Perustelut sille, miksi omaisuus kuuluu yksin kantajalle eikä ole osituksen kohteena
Erottelumoite avioerossa on esitettävä siten, että kaikki vaatimukset ja perustelut käyvät selkeästi ilmi. On myös mahdollista esittää erilaisia todisteita ja vaatimuksia, mikäli ne tukevat asian käsittelyä.
Omaisuuden erottelu avioerossa – käytännön esimerkkejä
- Puoliso osti auton ennen avioliittoa, mutta toinen puoliso vaatii sen ositukseen
Tässä tilanteessa puolisoiden voivat tehdä omaisuuden erottelun, jos kyseessä on avioero tai toisen puolison kuolema. Jos auto kuuluu kuolinpesän omaisuuteen, osakkaat voivat vaatia auton jakamista osituksessa. Auto voidaan jakaa puolisoiden kesken ositussopimuksella. - Toinen puoliso sijoitti yhteiseen asuntoon, joka on virallisesti vain toisen nimissä
Tässä tapauksessa toinen puoliso voi vaatia, että asunto otetaan huomioon omaisuuden osituksessa. Jos kyseessä on perintö, perintö voidaan jakaa siten, että sijoitukset huomioidaan. - Puolisot perustivat yrityksen yhdessä, mutta osakkeet ovat toisen osapuolen omistuksessa.
Yrityksen osakkeet voidaan jakaa osituksessa, vaikka ne ovat vain toisen puolison nimissä. Molemmat puolisot voivat olla osakkaita yrityksessä, ja omaisuuden ositus voi sisältää myös yrityksen arvon jakamisen. Kyse on aina tilannekohtaisesta harkinnasta. - Rahavaroja siirrettiin yhteiseltä tililtä yksityiseen käyttöön ilman selvää sopimusta
Tässä tilanteessa puolisoiden voivat vaatia, että varat otetaan huomioon omaisuuden osituksessa.
Milloin tarvitaan asianajajaa avioeron osituksessa ja erotteluriidassa?
Avioeron yhteydessä omaisuuden jako voi aiheuttaa vakavia erimielisyyksiä – etenkin silloin, kun ositusta ei saada sovittua tai omaisuudesta on epäselvyyttä. Monet hakevat tilanteeseen apua verkosta hakemalla esimerkiksi:
- asianajaja avioero ositus
- lakimies ositusriita
- asianajotoimisto avioero omaisuuden jako
- avioero omaisuuden jako riita
- erottelumoite avioerossa
- mitä tehdä kun osituksesta ei päästä sopuun
- voiko ex-puoliso vaatia omaisuutta
Tyypillisiä tilanteita, joissa lakimiehen tai asianajajan apu on tarpeen:
- kun toinen osapuoli vaatii omaisuutta, joka kuuluu yksin sinulle
- kun puoliso ei suostu ositukseen tai viivyttää sen tekemistä
- kun epäilet, että omaisuutta on piilotettu tai arvostettu väärin
- kun osituksen reiluus tai lainmukaisuus on kyseenalainen
- kun harkitset erottelumoitekanteen nostamista tai puolustamista
Asianajaja voi auttaa arvioimaan tilanteesi, turvaamaan oikeutesi ja laatimaan tarvittavat asiakirjat tai kanteet. Avioeron ositukseen liittyvä erotteluriita voi vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteesi, joten oikeudellisen asiantuntijan tuki voi olla ratkaisevaa. Ota yhteyttä Anniaan!
Usein kysyttyä – erottelumoite avioerossa
1. Mitä erottelumoite tarkoittaa avioerossa?
Erottelumoite on kanne, jolla puoliso pyytää tuomioistuinta vahvistamaan, että tietty omaisuus kuuluu yksin hänelle, eikä sitä olisi saanut ottaa osituksen tai pesänjakajan jakoratkaisuun mukaan.
2. Milloin erottelumoite tulee kyseeseen?
Erottelumoite voi tulla kyseeseen esimerkiksi kun:
omaisuutta on otettu ositukseen, vaikka sen väitetään kuuluvan yksin toiselle
omaisuuden omistajuus on epäselvä tai kiistanalainen
pesänjakaja on sisällyttänyt jakoon omaisuutta, jota ei kuuluisi jakaa
3. Mikä ero on osituksella ja omaisuuden erottelulla?
Ositus: toimitetaan, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Omaisuuden erottelu: tehdään, kun avio-oikeutta ei ole (esim. avioehto), tai ensin selvitetään, mikä omaisuus kuuluu kummallekin erikseen.
Erottelumoite liittyy nimenomaan siihen, mikä omaisuus kuuluu erottelun piiriin.
4. Kuka voi nostaa erottelumoitekanteen?
Erottelumoitekanteen voi nostaa se puoliso, jonka mielestä pesänjakajan ratkaisussa on virhe siltä osin, mitä omaisuutta on otettu jakoon. Käytännössä kyse on puolison omistusoikeuden puolustamisesta.
5. Milloin erottelumoitekanteen voi nostaa?
Kanne voidaan nostaa sen jälkeen, kun pesänjakaja on antanut jakoratkaisun (ositus/erottelu), jossa omaisuus on sisällytetty jakoon virheellisesti. Kanne kohdistuu tähän jakoratkaisun osaan, ei koko ositukseen automaattisesti.
6. Mitä erottelumoitekanteessa vaaditaan?
Kanteessa vaatimus on tyypillisesti, että:
tietty omaisuuserä julistetaan kuulumattomaksi ositettavaan / jaettavaan omaisuuteen
omaisuus vahvistetaan kuuluvaksi yksin kantajalle
Lisäksi esitetään perustelut ja todisteet (esim. kauppakirjat, tiliotteet, lahjakirjat).
7. Millaisia todisteita omistuksesta tarvitaan?
Hyödyllisiä voivat olla esimerkiksi:
kauppa- ja lainasopimukset
tilisiirrot ja maksutositteet
lahjakirjat, avioehto, sopimukset
kirjanpito yritysvarallisuudesta
Tavoite on osoittaa, että omaisuus on tosiasiallisesti rahoitettu ja tarkoitettu yksin kantajalle.
8. Mitä jos omaisuus on toisen nimissä mutta hankittu yhdessä?
Tämä on tyypillinen erotteluriidan tilanne. Tällöin arvioidaan mm.:
kuka on maksanut ja mistä varoista
mitä puolisot ovat keskenään sopineet
onko kyse ollut lahjasta vai yhteisestä sijoituksesta
Erottelumoite voi olla perusteltu, jos omistuksen kirjaus ei vastaa todellista tarkoitusta.
9. Tarvitaanko erottelumoitteessa aina asianajajaa?
Suositeltavaa – kyllä. Erottelumoite liittyy:
omistusoikeuden näyttöön
osituslaskelmiin ja avio-oikeuteen
usein myös verotuksellisiin ja taloudellisiin seurauksiin
Asianajaja osaa arvioida, onko kanteella menestymisen mahdollisuuksia ja millainen näyttö tarvitaan.
10. Milloin kannattaa olla yhteydessä lakimieheen?
Viimeistään silloin, kun:
pesänjakaja on tehnyt jaon, jossa sinun mielestäsi “väärä” omaisuus on mennyt jakoon
ex-puoliso vaatii osuutta omaisuudesta, jonka katsot kuuluvan yksin sinulle
harkitset erottelumoitekanteen nostamista tai sinua vastaan on jo nostettu kanne
Oikea-aikainen neuvonta voi estää sen, ettei omaisuuttasi “jaeta vahingossa” pois.
Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
