Asianomistajaksi rikokseen voi joutua kuka tahansa ja tällöin tulee arvioitavaksi rikoksen uhrin korvausvaatimukset. Asianomistaja käsitteellä tarkoitetaan henkilöä, joka on joutunut rikoksen uhriksi ja muita rikoksen myötä vahingon kärsineitä. Tällaisessa tilanteessa ennen kuin asia käsitellään tuomioistuimessa rikoksen uhri voi saada käräjäoikeudelta kirjallisen vaatimuksen toimittamispyynnön. Tällöin on hyvä kääntyä rikos- ja vahingonkorvausoikeuteen perehtyneen asianajajan puoleen turvataksesi oikeutesi ja saadaksesi parhaan mahdollisen korvauksen.
Kerromme tässä artikkelissa yleisesti millaisista asioista voit vaatia korvausta rikoksen tekijältä ja milloin voit hakea korvausta valtion varoista. Toimistomme on hoitanut rikosoikeudenkäyntejä jo yli kymmenen vuoden ajan ja voit olla meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä saadaksesi juuri sinun asiaasi asiantuntevan juristin näkemyksen. Tarjoamme ilmaisen 15 minuutin konsultaation jokaiseen yhteydenottoon. Ota yhteyttä Anniaan!
Mistä vahinkolajeista asianomistaja voi vaatia korvausta rikoksen tekijältä?
Lähtökohtana on, että rikos oikeudenkäynnissä syyttäjä ajaa syytettä Suomen valtion puolesta vaatien rikoksen tekijälle rangaistusta (kuten sakkoa tai vankeutta), kun taas rikoksen uhriksi joutunut voi vaatia vahingonkorvausta rikoksen tekijältä aiheutuneesta vahingosta. Syyttäjä voi ottaa myös vahingonkorvauksen hoitaakseen rangaistusvaatimuksen ohella, lähinnä silloin jos vaaditun korvauksen peruste on yksiselitteinen, kuten pahoinpitelyn jälkeisen lääkärikäynnin lasku.
Vahinkolajit, joista korvausta voi saada, on lueteltu vahingonkorvauslain 5 luvussa. Korvauksia voi vaatia esinevahingosta, henkilövahingosta ja kärsimyksestä.
Henkilövahingosta ja kärsimyksestä
Henkilövahinkoon sisältyy oikeus saada korvausta rikoksen tekijältä kivusta ja särystä, sekä muusta tilapäisestä haitasta; pysyvästä haitasta; ansionmenetyksestä; sekä tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista. Henkilövahingot ovat tyypillinen vahinkolaji esimerkiksi väkivaltarikosten, kuten pahoinpitelyn kohdalla.
Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, eli henkisestä kärsimyksestä, voidaan vaatia korvausta rikoksen tekijältä tilanteissa, joissa uhrin vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; uhria on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty; uhrin henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu; tai uhrin ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla edellä mainittuihin verrattavalla tavalla. Tyypillisesti uhrilla on oikeus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä esimerkiksi silloin, kun rikoksena on kunnianloukkaus tai kotirauhan rikkominen.
Henkisestä kärsimyksestä korvauksia voi vaatia jos vastaavanlaisessa tilanteessa voidaan yleisesti odottaa uhrille aiheutuvan kärsimystä. Lääketieteellistä näyttöä tai psykologin lausumaa asiasta ei tällöin siis edellytetä. Uhrille lähtökohtaisesti aiheutuu kärsimystä myös henkilövahingosta ja sen aiheuttamista kiputiloista, mutta tällainen lääketieteellisesti todennettavissa oleva kärsimys ensisijaisesti korvataan henkilövahinkona.
Esinevahingosta
Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Esimerkiksi siis jos rikoksen uhrilta ryöstetään ajoneuvo, jota henkilö tarvitsee työssään, eikä ajoneuvoa onnistuta palauttamaan, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus saada korvauksena ajoneuvon arvo, sekä korvauksena ansionmenetyksestä ne tulot, jotka hänellä jäi saamatta jäätyään ilman ajoneuvoa.
Korvausten määrä
Korvausten määrää arvioitaessa vahingonkorvausoikeudessa vaikuttaa yhtäältä rikastumiskielto, toisaalta täyden korvauksen periaate. Näillä tarkoitetaan sitä, että uhrille tulisi rikoksen johdosta määrätä maksettavaksi vahingonkorvauksia sen verran, että korvausten maksamisen jälkeen hänen asemansa on sama kuin jos hän ei olisi kärsinyt vahinkoa lainkaan. Toisaalta uhri ei saa hyötyä vahingosta siten, että rikastuisi vahingonkorvauksen myötä.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset
Korvaussummaa määritettäessä lähtökohdaksi otetaan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (HEVA) suositukset. Suosituksissa on nimetty ja kuvailtu erilaisia vammatyyppejä ja kerrottu niistä suositeltu korvaussumma, sekä annettu soveltamisohjeita erilaisiin tilanteisiin. Tuomioistuimen ratkaisua ei ole sidottu suosituksissa annettuihin korvaussummiin, vaan viime kädessä tuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen. Suosituksia kuitenkin pitkälti noudatetaan.
Asia käsitellään tuomioistuimessa
Tyypillisesti rikosasioissa asianomistajan korvausvaatimukset toimitetaan tuomioistuimella ennen asian istuntokäsittelyä kirjallisessa muodossa ja käsitellään rikosasian yhteydessä. Vahingonkorvaus asia voidaan kuitenkin myös erottaa rikosasian käsittelystä ja käsitellä erillään rangaistusvaatimuksesta. Tavallisesti ajankäytöllisesti on kuitenkin suositeltavaa käsitellä vahingonkorvaus rikosasian yhteydessä.
Jos korvauksia päädytään hakemaan erillisellä kanteella, tulee huomioon ottaa velan vanhentumislain mukainen vanhentumisaika. Vahingonkorvausta on lähtökohtaisesti vaadittava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt on saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta henkilöstä.
Korvausten maksaminen
Tuomioistuimen velvoitettua rikoksen tekijä maksamaan korvauksia, korvaukset voidaan periä rikoksen tekijältä. Ensin korvausten maksamisesta kannattaa pyrkiä sopimaan tekijän kanssa. Mikäli korvauksia ei makseta vapaaehtoisesti, niiden perimiseen voi myös hakea apua ulosottoviranomaiselta.
Korvausta haetaan valtion varoista viimesijaisena keinona
Viimesijaisena keinona korvausta haetaan valtion varoista Valtiokonttorilta. Valtiokonttori maksaa korvausta lähinnä henkilövahingosta, mutta tiettyjen ehtojen täyttyessä Valtiokonttorilta voidaan maksaa korvausta myös kärsimyksestä tai esinevahingosta. Valtiokonttorin kautta korvausten hakeminen ei edellytä, että rikoksen uhri perisi rikoksesta tuomitulta korvauksia, mutta ennen valtion varoista korvauksen hakemista rikoksesta tuomitun kanssa tulee aina pyrkiä sopimaan korvausten maksamisesta.
Valtiokonttorista annetaan oma päätös korvaussummien osalta, joka voi joiltakin osin erota tuomioistuimen päätöksestä. Esimerkiksi rikoksentekopäivästä lähtökohtaisesti kertyviä viivästyskorkoja ei Valtiokonttorin kautta makseta. Kuitenkin myös kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä tuomittua korvausta ei Valtiokonttorista välttämättä makseta kokonaan. Valtiokonttorilta saadun korvauksen jälkeen edelleen velaksi jäänyt rahasumma voidaan periä ulosoton kautta rikoksesta tuomitulta.
Korvausta on haettava Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa on annettu lainvoimainen tuomio.
Oikeudenkäyntikulut rikosasiassa
Oikeudenkäyntikulujen maksamiseen on tietyissä tilanteissa mahdollisuus saada avustajan määräys käräjäoikeudelta. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi seksuaalirikosten, perheväkivaltarikosten tai henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikosten kohdalla, jos sitä rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen pidettävä perusteltuna. Tällaisessa tilanteessa asianajokustannukset maksetaan valtion varoista.
Asianomistaja saattaa myös olla oikeutettu valtion varoista kustannettavaan oikeusapuun, joka määräytyy oikeusapulain mukaan. Oikeusavun saaminen pohjautuu hakijan taloudelliseen asemaan.
Valtion varoista kustannettavien vaihtoehtojen lisäksi monesti ihmisillä on oikeusturvavakuutus osana kotivakuutusta. Tätä kautta oikeudenkäyntikulut voidaan hakea maksettavaksi vakuutusyhtiön kautta.
Edellä mainitun lisäksi asianomistaja voi vaatia rikoksen tekijältä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Usein kysytyt kysymykset asianomistajan korvauksista rikosasiassa (UKK)
1. Kuka on asianomistaja rikosasiassa?
Asianomistaja on henkilö, joka on joutunut rikoksen uhriksi tai kärsinyt muuten vahinkoa rikoksen seurauksena. Asianomistaja voi vaatia rikoksen tekijältä vahingonkorvauksia rikosoikeudenkäynnin yhteydessä.
2. Mitä korvauksia voin vaatia rikoksen tekijältä?
Voit vaatia korvausta mm.:
henkilövahingosta: kipu ja särky, tilapäinen haitta, pysyvä haitta, sairaanhoitokulut, ansionmenetys
kärsimyksestä: henkinen kärsimys, kun henkilökohtaista koskemattomuutta, rauhaa, vapautta tai kunniaa on loukattu
esinevahingosta: rikkoutuneen tai menetetyn omaisuuden arvo ja siihen liittyvät kulut
Kaikki korvaukset perustuvat vahingonkorvauslakiin.
3. Tarvitsenko todisteita korvausvaatimusta varten?
Kyllä.
Korvausvaatimukset tulee perustella esimerkiksi:
lääkärilausunnoilla
kuiteilla kuluista
valokuvilla tai muulla dokumentaatiolla
Asianajaja auttaa kokoamaan ja perustelemaan vaatimukset oikein.
4. Voiko syyttäjä hoitaa korvausvaatimukseni puolestani?
Kyllä, tietyissä tilanteissa.
Syyttäjä voi ajaa korvausvaatimusta erityisesti silloin, kun:
korvaus on selkeä (esim. lääkärikulut)
vaatimus liittyy suoraan rikokseen
Laajemmissa korvausvaatimuksissa oma asianajaja on erittäin hyödyllinen. Ota yhteyttä Anniaan!
5. Miten korvauksen määrä määritetään?
Useimmiten korvaus perustuu:
HEVA-suosituksiin (Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta)
vahingonkorvauksen periaatteisiin: täyden korvauksen periaate ja rikastumiskielto
Tuomioistuin tekee lopullisen arvion, mutta HEVA-suosituksia noudatetaan laajasti.
6. Mitä teen, jos rikoksen tekijä ei maksa tuomittuja korvauksia?
Voit:
Yrittää sopia maksusta tekijän kanssa
Hakea korvausten perintää ulosoton kautta
Hakea korvausta Valtiokonttorilta, jos tekijä on maksukyvytön
Valtiokonttori on viimesijainen maksaja.
7. Saanko korvauksia valtion varoista, jos tekijä ei maksa?
Usein kyllä.
Valtiokonttori voi maksaa korvauksia erityisesti:
henkilövahingoista
tietyin edellytyksin myös kärsimyksestä tai esinevahingosta
Valtiokonttorin päätös voi poiketa tuomioistuimen ratkaisusta (esim. viivästyskorkoja ei makseta).
Korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Ota yhteyttä Anniaan!
8. Mitä tapahtuu, jos korvausasia erotetaan rikosasian käsittelystä?
Tällöin sinun tulee nostaa erillinen kanne vahingonkorvauksesta.
Huomioi velan vanhentumisaika: korvausta tulee vaatia 3 vuoden kuluessa siitä, kun vahingosta ja vahingonaiheuttajasta on saatu tieto.
9. Voinko saada avustajan kulut maksetuksi valtion varoista?
Kyllä, tietyissä rikoksissa.
Käräjäoikeus voi määrätä asianomistajalle avustajan esimerkiksi:
seksuaalirikoksissa
väkivalta- ja perheväkivaltarikoksissa
rikoksissa, jotka kohdistuvat henkeen, terveyteen tai vapauteen
Lisäksi voit olla oikeutettu oikeusapuun tai käyttää oikeusturvavakuutusta, joka sisältyy usein kotivakuutukseen. Me selvitämme asian puolestasi; Ota yhteyttä Anniaan!
10. Miksi kannattaa käyttää asianajajaa korvausvaatimusten laatimiseen?
Asianajaja varmistaa, että:
esität kaikki mahdolliset korvauslajit
vaatimukset perustellaan oikein
määräajat eivät umpeudu
korvausvaatimuksesi käsitellään rikosasian yhteydessä
prosessi etenee ilman virheitä
Oikein laaditut korvausvaatimukset lisäävät korvausten todennäköisyyttä ja määrää. Ota yhteyttä Anniaan!
11. Milloin minun pitää toimittaa korvausvaatimukset?
Käräjäoikeus voi lähettää sinulle kirjallisen vaatimuksen toimittamispyynnön ennen istuntoa.
Tällöin korvausvaatimukset tulee toimittaa määräajassa — yleensä asianajajan avulla. Ota yhteyttä Anniaan!
Kirjoittaja: Maria Puputti, asianajaja (Hämeenlinna – Ideapark Lempäälä – Riihimäki – Forssa)
Erityisosaaminen: perhe- ja perintöoikeus, riita-asiat, rikosoikeus & yritysjuridiikka
Olen asianajaja Maria Puputti, ja autan asiakkaita päivittäin tilanteissa, jotka liittyvät
perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, avioeroon, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen,
asuntokauppariitoihin sekä yritysten sopimusjuridiikkaan.
Työskentelen Asianajotoimisto Annian toimipisteissä Hämeenlinnassa, Ideaparkissa, Riihimäellä ja Forssassa, ja avustan asiakkaita koko Suomessa myös etänä.
Minulle tärkeintä on:
✔️ selkokielinen ja turvallinen palvelu
✔️ nopea reagointi
✔️ asiakkaan oikeuksien turvaaminen jokaisessa vaiheessa
Julkaisen säännöllisesti artikkeleita ja oppaita, jotka auttavat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ymmärtämään oikeudellisia riskejä ja toimimaan oikein vaativissa tilanteissa.
📞 Haluatko keskustella tilanteestasi?
Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus: Ota yhteyttä Anniaan!
