Lapset ovat aikuisväestöön nähden vajaavaltaisia monessa päätöksenteossa, mutta silti heillä on oikeus ilmaista mielipiteensä ja osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimuksen mukaan lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on turvattava oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lisäksi lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan välityksellä. Lasta koskevia asioita käsitellään toisinaan myös tuomioistuimessa. Tällaisia asioita voivat olla lapsen huolto ja tapaamisoikeus sekä isyysasiat.
Lapsen kuuleminen itseään koskevassa asiassa on osa lapsen osallisuusoikeuksia. Toimistomme on ollut ajamassa lasta koskevaa asiaa, josta lopulta korkein oikeus on vuonna 2021 antanut ennakkopäätöksensä (KKO 2021:41). Korkein oikeus teki hyvin poikkeuksellisen ratkaisun ja kuuli asianosaista 10-vuotiasta lasta henkilökohtaisesti isyysaisassa. Asian aiemmissa käsittelyvaiheissa käräjäoikeus eikä hovioikeus ollut kuullut lasta lainkaan. Korkein oikeus on viitannut lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapselle tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa tarvittaessa henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Kyseisessä tapauksessa katsottiin, että lapsen kuuleminen ei ollut hänen etujensa vastaista ja lapsi oli riittävän kehittynyt ilmaisemaan oman näkemyksensä sekä ymmärtämään asian merkityksen. Nähtäväksi jää, miten tämä ratkaisu vaikuttaa tulevaisuudessa. Tullaanko jatkossa useammin selvittämään lapsen mielipide häntä koskevassa asiassa ennemmin lapselta itseltään ilman välikäsiä, jos se on mahdollista.
