Maksukyvyttömyys
Annian kokeneet asianajajat auttavat yrityksiä konkurssiasioissa, kuten konkurssin hakemisessa, velkojien selvityksessä ja omaisuuden realisoinnissa. Meiltä saat apua myös saatavien perinnässä.
Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna.
Selvitysmenettely
Selvitysmenettely on osakeyhtiön päättämiseen vapaaehtoinen keino vielä, kun tilanne on hyvä. Sen tuloksena niin yhtiö, kuin sen toiminta loppuvat kokonaan. Selvitysmenettely voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun et halua tai voi jatkaa yhtiön toimintaa sen kannattavuudesta huolimatta. Monesti tilanne voi olla se, että yritystä ei ole saatu myytyä. Selvitystilaan asettamisesta ja selvitysmiehen henkilöstä päättää yhtiökokous.
Selvitysmies muuttaa yhtiön omaisuutta rahaksi ja maksaa sen velat. Hän myös jakaa jäljelle jääneen omaisuuden omistajille ja laatii lopputilityksen. Yhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa.
Kuka on selvitysmies?
Selvitysmiehenä on yleensä selvitysmiehen tehtäviin erikoistunut puolueeton asianajaja, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen tilanne siis velat ja varat, sekä realisoida omaisuus. Anniasta selvitysmiehen tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti.
Miten yritys haetaan selvitystilaan?
Menettely alkaa, kun kaupparekisteriin tehdään ilmoitus selvitystilasta rekisteriviranomaiselle (PRH) ja selvitysmiehistä. Tätä ennen yhtiökokous tekee päätöksen selvitystilasta ja selvitysmiehistä, selvitysmiesten on viivytyksettä ilmoitettava päätös rekisteröitäväksi.
Selvitysmenettelyn vaiheet:
- Osakeyhtiön kokouksen päätös selvitysmenettelyyn asettamisesta ja selvitysmiehen valinnasta
- Kaupparekisteriin ilmoitus selvitystilasta rekisteriviranomaiselle (PRH), selvitystilan ja selvitysmiehen rekisteröiminen
- Julkinen haaste velkojille
Selvitysmiesten on seuraavaksi haettava julkinen haaste yhtiön velkojille on osakeyhtiölaissa keskeisessä asemassa on velkojien suojaaminen. - Velkojen maksaminen
Julkisen haasteen määräpäivän jälkeen selvitysmiehet maksavat yhtiön kaikki tiedossa olevat velat. Jos velka on riitautettu, erääntymätön tai sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen ja jäännös jaettava. - Omaisuuden jäännöksen jakaminen ja jaon mahdollinen moittiminen
Kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu, jaetaan yhtiön jäljelle jäänyt omaisuus. Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta, mikäli yhtiöjärjestyksestä ei johdu muuta. Moitekanne yhtiötä vastaan on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa.
6. Lopputilitys
Tehtävänsä suoritettuaan selvitysmiesten tulee ilman aiheetonta viivytystä antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä. Kertomukseen tulee ilmetä, miten yhtiön omaisuus on jaettu. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja mahdolliset tilintarkastuskertomukset selvitystilan ajalta. Selvitysmiesten on viivytyksettä edellä mainittujen toimien jälkeen kutsuttava osakkeenomistajat yhtiökokoukseen tarkastamaan lopputilitys.
7. Osakeyhtiön purkautuminen
Yhtiö on purkautunut, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yhtiökokouksessa. Selvitysmiesten on viipymättä ilmoitettava purkautuminen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.
Saatavan perintä
Ammattilaisen hoitaessa asiaa, maksaa velallinen saatavan yleensä nopeammin. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää, jos asiakas on esimerkiksi riitauttanut saatavan, tai on mahdollista, että maksamattomuus johtuu muusta kuin maksukyvyttömyydestä.
Konkurssi
UKK – Usein kysytyt kysymykset
Konkurssiin hakeminen
Yritys haetaan konkurssiin toimittamalla konkurssihakemus käräjäoikeudelle. Edellytyksenä on, että yritys on pysyvästi kykenemätön maksamaan velkoja. Konkurssihakemuksen voi tehdä velkoja tai velallinen. Suurin osa konkursseista alkaa velkojan hakemuksesta ja näistä hakemuksista pääosa on verottajan sekä eläkevakuutusyhtiöiden alkuun panemia. Hakemus toimitetaan sen käräjäoikeuden kansliaan, jonka toimialueella yrityksen toimintaa on johdettu.
Hakemuksen sisältö ja sen vaiheet riippuvat siitä, onko hakemuksen toimittanut velallinen vai velkoja. Jos velallinen hakee itse yrityksensä konkurssiin, hakemuksessa tulee selvittää yrityksen velat, omaisuus, suurimmat velkojat ja velkojien yhteystiedot. Mikäli velkoja taas tekee hakemuksen, tulee käräjäoikeuden antaa ensin hakemus tiedoksi velalliselle ja antaa tälle tilaisuus vastata hakemukseen. Vasta tämän jälkeen käräjäoikeus voi asettaa yrityksen konkurssiin.
Kuolinpesän konkurssi
Kuolinpesä voidaan hakea konkurssiin. Tällöin hakeminen konkurssiin tapahtuu tavallisen konkurssimenettelyn kautta, eli laaditaan konkurssihakemus käräjäoikeudelle. Kun kuolinpesä asetetaan konkurssiin, sen osakkaat ja mahdollinen pesänselvittäjä menettävät määräysvallan kuolinpesän omaisuuteen. Tällöin kuolinpesälle määrätään pesänhoitaja, joka hoitaa kuolinpesän konkurssimenettelyn. Vaikka kuolinpesä olisi negatiivinen, aina ei ole tarpeen hakea sitä konkurssiin.
Käräjäoikeus asettaa konkurssiin ja määrää pesänhoitajan
Konkurssipäätöksen yhteydessä määrätään pesänhoitaja selvittämään yrityksen tilanne ja hoitamaan sen toteutus. Pesänhoitaja on yleensä konkursseihin erikoistunut puolueeton asianajaja, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen tilanne siis velat ja varat, sekä realisoida omaisuus. Anniasta pesänhoitajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti.
Konkurssipesän pesänhoitajan tehtävät -Mitä tapahtuu?
Aluksi pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja sen lisäksi tekee velallisselvityksen yrityksen taloudesta ennen konkurssia ja konkurssiin johtaneesta tilanteesta. Pesäluettelossa selvitetään yksilöiden velallisen omaisuus ja varallisuus, sekä luetellaan kaikki velkojat ja heidän saataviensa suuruudet. Kun velallinen on vahvistanut pesäluettelon, voi pesänhoitaja aloittaa omaisuuden realisoinnin ja varojen jakamisen.
Konkurssipesän varallisuus kattaa yrityksen käyttövarat, omaisuuden ja konkurssipesän harjoittaman liiketoiminnan tuoton. Yrityksen liiketoimintaa voidaan jatkaa pesän toimesta. Yrityksen omaisuutta realisoidaan järkevällä tavalla esimerkiksi pakkohuutokaupalla, jotta pesään saadaan mahdollisimman paljon varoja velkojille jaettavaksi.
Mikäli konkurssipesän varoista riittää jaettavaksi velkojille, pesänhoitaja tiedottaa päivämäärän, johon mennessä kaikkien velkojien on ilmoitettava yritykseltä olevat saatavansa. Velkojan tai hänen asiamiehensä tehtävänä on huolehtia, että saatavat ilmoitetaan pesänhoitajan asettamaan päivämäärään mennessä. Uhkana on, että mikäli saatavia ei ilmoiteta ajoissa, menettää velkoja osuutensa jaettavista varoista.
Yrityksen varoja jaetaan velkojille suhtautettuna saataviin, niin kauan kuin varoja riittää. Velkojilla on etuoikeusjärjestys, jonka mukaan varat jaetaan.
Konkurssin päättyminen
Usein konkurssi päättyy, kun pesään saadut varat on jaettu velkojille ja pesänhoitaja on laatinut lopputilityksen. Konkurssin lopputilitys sisältää jakoluettelon, jossa eritellään velkojille maksettujen saatavien osuudet. Konkurssi voi myös raueta, mikäli jaettavia varoja ei ole. Jossain tilanteessa yritys voi myös siirtyä velkasaneeraukseen, jos yrityksen taloudellinen tilanne yllättäen paranee.
