Perunkirjoitus
📄 Perunkirjoitus – tärkeä askel kuoleman jälkeen
Perunkirjoitus on menettely, jolla selvitetään vainajan varat ja velat henkilön kuoleman jälkeen. Näiden tietojen pohjalta laaditaan perukirja, joka toimii:
- Perintöverotuksen perusteena
- Perinnönjaon lähtökohtana
🕒 Perunkirjoitus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen toteuttavat tavallisesti vainajan perilliset tai testamentin toimeenpanija.
📌 Me autamme perunkirjoituksen järjestämisessä alusta loppuun – selkeästi, luotettavasti ja oikea-aikaisesti.
Me olemme apunasi perunkirjoituksessa
Anniasta saat asiantuntevan avun perunkirjoitukseen – me huolehdimme puolestasi, jotta sinä voit keskittyä olennaiseen.
Perunkirjoitus – mitä se tarkoittaa ja miten toimia?
Perunkirjoitus on prosessi, joka tehdään henkilön kuoleman jälkeen selvittämään vainajan omaisuuden ja velkojen määrä. Perunkirjoitus laaditaan vainajan kuoleman jälkeen kolmen kuukauden kuluessa. Termit vaihtelee ja kun puhutaan perunkirjasta tai perukirjasta, tarkoitetaan aina samaa asiaa.
Perunkirjoituksen tekeminen on sen henkilön vastuulla, kenellä on paras tietämys kuolleen omaisuudesta. Usein kuolleen puolison leski tai perillinen on se henkilö eli pesän ilmoittaja, kenellä on velvollisuus perukirjan ja perunkirjoituksen tekemiseen. Me autamme tekemään perukirjan ja perunkirjoituksen surun keskellä, kun tieto kuolemasta usein tulee yllätyksenä ja jo itsestään kuormittaa tilannetta.
Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, mutta tarvittaessa perunkirjoituksen tekemiseen voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Perunkirjoitusajan pidennystä on haettava kirjallisella hakemuksella, joka on tehtävä varsinaisen perunkirjoitukselle varatun ajan puitteissa. Perunkirjoitukselle voidaan saada lisäaikaa toimittamalla pyyntö Verohallintoon. Perunkirjoitusaikaa voidaan pidentää, jos se on kuolinpesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä perusteltua.
Perunkirjoitusajan pidentäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun perittävän jäämistö on laajuudeltaan huomattava tai sukuselvitys täytyy hankkia ulkomailta. Nämä selvitykset on aina hankittava perunkirjoitusta varten, mikä voi välillä olla haasteellista. Kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada perukirja itselleen. Yleensä perukirja toimitetaan automaattisesti perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän osakkaille. Perunkirjan laatija lähettää liitteet niitä pyydettäessä.
Perunkirjoituksen järjestäminen
Perunkirjoituksen järjestää perunkirjan laatija, esimerkiksi asianajotoimisto. Kutsu perunkirjoitustilaisuuteen on toimitettava kaikille kuolinpesän osakkaille hyvissä ajoin ennen perunkirjoitustilaisuutta. Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Perunkirjoitus voidaan järjestää, vaikka kaikki kuolinpesän osakkaat eivät siihen osallistuisikaan. Voit myös valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan perunkirjoitukseen, jolloin valtakirja tulee toimittaa perunkirjoituksen järjestäjälle. Riittää, että perunkirjoitukseen osallistuu kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Annian henkilökunta toimii tilaisuudessa uskottuina miehinä ja huolehdimme siitä, että perunkirjoitus tehdään laadukkaasti alusta loppuun. Saat meiltä vinkit miten perunkirjoitus käytännössä etenee tai tarvittaessa hoidamme koko paketin.
Yleensä tilaisuus järjestetään kuukauden kuluessa kutsuista, välillä jopa nopeamminkin. Perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Välillä tiedot vainajan varoista ja veloista voi olla haastavaa määritellä, johon tarvittaessa saa myös apua. Varat ja velat tulee arvostaa käypään arvoon. Perunkirjoitus voidaan toimittaa lähes kokonaan sähköisesti tai pelkkä tieto esimerkiksi luettelo: varat ja velat on mahdollista toimittaa sähköpostitse, myös perunkirjaan. Nykyään voidaan tehdä perunkirjoitus etänä sijainnista riippumatta. Perunkirjoitukseen tarvitaan vain pesän ilmoittaja allekirjoittamaan perunkirja.
Perunkirjoitus ei ole sama asia kuin perinnönjako. Perunkirjoituksen jälkeen tulee perinnönjako, joka käytännössä tarkoittaa mahdollisen avioero-osituksen toimittamista sekä vainajan omaisuuden jakamista. Yleensä perinnönjaossa mietityttää perinnönjako, miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla vastaan. Kuolinpesän perinnönjako tehdään erillisessä prosessissa ja siitä laaditaan perinnönjakokirja. Ositus ja perinnönjako kannattaa tehdä samalle perinnönjakokirjalle. Mikäli perinnönjättäjältä jäi vain yksi perillinen, kuolinpesää ei synny ja perinnön jakaminen tapahtuu heti perukirjalla. Yleensä vainajan kaikki lapset ovat perillisasemassa ja vainajan leski on myös mukana kuolinpesässä. Tällöin voi tulla mieleen apua ositus on tekemättä! Mitä merkitystä sillä on? Me kerromme sinulle kaikki vastaukset mieltä vaivaaviin kysymyksiin.
Perillisten selvittämiseksi tarvittavat asiakirjat
Perukirjaa varten on hankittava tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Perunkirjoituksessa ja perukirjaa varten tarvitaan muun muassa vainajan sukuselvitys, kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus sekä tiedot varoista ja veloista. Läheisen menetyksen jälkeen asiakirjojen hankkiminen ja perunkirjoituksen valmistelu voi tuntua uuvuttavalta, kun samanaikaisesti tulisi järjestää hautajaiset, hoitaa laskut ja ilmoittaa vainajan kuolemasta eri tahoille. Tällöin me voimme hankkia puolestasi tarvittavat asiakirjat ja selvitykset perunkirjoituksen tekemiseen, jolloin sinulle jää vähemmän huolehdittavaa.
Kuolinpesän osakkaat saadaan siis tietoon perunkirjasta ja sen liitteistä. Kuolinpesän osakkaita voi olla kymmeniä, osa aivan tuntemattomia, joten vaatimus kolmen kuukauden kuluessa tehtävästä perunkirjasta voi olla välillä haaste. Pesän ilmoittaja voi yllättyä virkatodistusten sisällöstä sekä miten paljon työtä se vaatii. Asiakirjat voi hakea itse ja toimittaa perunkirjan laatijalle tai ne voidaan myös tilata perunkirjoitusta varten. Me hoidamme perunkirjoituksen tarvittaessa A:sta Ö:hön. Me kerromme myös sinulle miten perunkirjoitus käytännössä etenee.
Mitä perukirjaan merkitään?
Perunkirjoituksessa valmistuu perukirja, joka on luettelo kuolinpesän osakkaista ja tiedot vainajan varoista ja veloista sekä lesken varat ja velat. Perunkirjaan merkitään kaikki tärkeät tiedot ja esimerkiksi myös tiedot vainajan antamista mahdollisista lahjoista sekä mahdollinen testamentti ja verotusta tehtäessä tarvittavista asioista. Jäljennös perukirjasta on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinnon on säilytettävä annettu perukirja pysyvästi.
Pankki tarvitsee perukirjan pankkiasioiden hoitamista varten perunkirjoituksen jälkeen. Perukirja tulisikin toimittaa pankille, kun se on laadittu. Perukirja tulee toimittaa pankille, koska pankki tarkastaa ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Kuolinpesän osakas on oikeutettu määräämään pesän varallisuudesta, kun pankki on tarkastanut ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Oikein ja ammattitaitoisesti laadittu perukirja muodostaa hyvän pohjan perintöverotukselle ja perinnönjaolle. Näin pesän osakas voi olla turvallisin mielin asian edetessä perinnönjakoon. Perinnönjako tehdään vasta perunkirjoituksen jälkeen. Meiltä saat tietoa miten perinnönjako helposti ja oikein toteutetaan. Perukirjan mahdollisimman tarkka sisältö turvaa pesän osakkaiden eli vainajan perillisten ja puolison asemaa. Myös perinnöstä luopumisen voi ilmoittaa perunkirjoituksessa.
Usein kysyttyä perunkirjoituksesta
Perunkirjoitus on toimenpide, jossa vainajan kuolinpesän omaisuus, velat ja perilliset selvitetään. Perukirja toimii veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.
Perunkirjoituksen tekee yleensä vainajan kuolinpesän osakkaat yhdessä. Jos kuolinpesän osakkaiden välillä on riitaa vainajan asioiden hoitamisesta, kuolinpesään voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakaja, joka voi olla esimerkiksi asianajaja, lakimies tai muu henkilö, jolla on asiantuntemusta perintöoikeudesta.
Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Tämä aikaraja on tärkeä, sillä se auttaa varmistamaan perinnönjakoprosessin sujuvuuden ja mahdollistaa perintöverotuksen asianmukaisen hoidon. Perunkirjoitukselle voi tarvittaessa hakea lisäaikaa Verohallinnolta.
Perunkirjoitukseen tarvitaan muun muassa vainajan kuolintodistus, testamentti (jos sellainen on), sekä tiedot vainajan omaisuudesta ja veloista. Jos vainajan jälkeen jäi leski, myös hänen varat ja velat listataan perukirjassa. Perukirjassa tavallisesti myös toteutetaan ositus puolisoiden välillä, myös aikaisempien avioliittojen osalta, jos sellaisia on ja ositus niiden osalta on tekemättä.
Perunkirjoitus tehdään koollekutsumalla kuolinpesän osakkaat ja muut perinnön saajat, sekä kirjaamalla ylös vainajan omaisuus ja velat. Tämä tapahtuu usein perunkirjoitustilaisuudessa, jossa pesänjakaja tai pesänilmoittaja tarkastaa ja kirjaa ylös kaikki tarvittavat tiedot.
Perintöä verotetaan perintö- ja lahjaverolain mukaisesti, ja veron määrä riippuu perinnön arvosta ja perinnönsaajan suhteesta vainajaan. Lähisukulaisille, kuten puolisolle ja lapsille, perintöverotus voi olla kevyempää tai sitä ei välttämättä tarvitse maksaa lainkaan.
Perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa seuraamuksiin, kuten veronkorotuksiin. Lisäksi se voi viivästyttää perinnönjakoa ja aiheuttaa epäselvyyksiä ja riitoja perinnön saajien keskuudessa.
Pesänjakajana voi toimia käräjäoikeuden tehtävään nimittämä henkilö kuolinpesän osakkaiden hakemuksesta. Pesänjakajan tehtävänä on huolehtia vainajan omaisuuden hallinnasta, selvittämisestä ja jakamisesta perillisille lainmukaisesti.
Perunkirjoituksen tiedot ovat perustana perinnönjaolle ja vaikuttavat siihen, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken. Oikeiden tietojen kirjaaminen on tärkeää, jotta perinnönjako voidaan suorittaa tehokkaasti lainmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Perunkirjoituksen selvittelyaika voi vaihdella riippuen omaisuuden monimutkaisuudesta ja mahdollisista riitatilanteista, mutta yleensä se pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti. Selvittelyajan pitkittyminen voi johtua esimerkiksi kiistatilanteista perinnönjaosta tai omaisuuden arvon selvittämisestä.
Pesänjakaja laatii osituskirjan, joka on hänen ratkaisunsa ositukselle, eikä tämä enää edellytä puolisoiden hyväksyntää. Pesänjakajan tekemää ositusta on mahdollista moittia kirjallisesti käräjäoikeudelle kuuden kuukauden kuluessa, jonka jälkeen asia tulee tuomioistuimeen vireille riita-asiana. Ratkaisu tehdään osapuolten vaatimusten pohjalta.
Perunkirjoitus avaimet käteen palveluna
Halutessasi hoidamme puolestasi perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen ja autamme perukirjan laatimisessa sekä huolehdimme esimerkiksi tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten hankkimisesta. Tarvittaessa haemme myös lisäaikaa. Joskus perukirjan tekemisessä hankala kuolinpesän osakas aiheuttaa päänvaivaa. Leski ja osakkaat voivat olla huonoissa väleissä. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan perukirjan hoitamiseksi kuntoon, jotta sovinnollisuus säilyy. Näin perunkirjoitus tulee hoidettua kaikkien sääntöjen mukaan ilman, että perunkirjan laatiminen vaikeuttaa asioiden hoitoa ja kaikki tulee kuntoon.
Perunkirjan hinta määräytyy hinnastomme mukaisesti, ja se on alkaen 1240 euroa. Annamme halutessasi tarkemman hinta-arvion perunkirjoituksen hinnasta. Anna meidän auttaa osaamisellamme sinua ja keventää taakkaasi, jotta sinulle jää aikaa surutyölle ja muistolle.
Aiheesta lisää
Perinnönjako helposti ja oikein – Näin jaat kuolinpesän sovussa tai riitatilanteessa
Kuolleen jälkeen perintönä saatu omaisuus jaetaan osakkaiden kesken, mutta miten toteutetaan perinnönjako helposti ja oikein? Kuolinpesän perinnönjaosta tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on
Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla
Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten
Perunkirjoitus etänä – näin se se hoituu kotoa käsin
Perunkirjoitus voidaan järjestää lähes kokonaan etänä, jos läsnäolo esimerkiksi olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittaisi liikaa osakkaita. Meidän kauttamme perunkirjoitus voidaan järjestää lähes kokonaan etänä. Perunkirjoituksen toimittaminen etänä onnistuu vaivattomasti ja laadukkaasti. Mikäli joku toinen osallistuu kokoukseen puolestasi, tarvitaan vain yksilöity
