Perinnönjako
Sopimalla tai pesänjakajan toimittamana
Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesä selvitetään jakokuntoon ja omaisuus voidaan jakaa osakkaiden kesken. Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa voidaan tarvita puolisoiden omaisuuden ositus tai erottelu.
Useimmiten perinnönjako voidaan tehdä sopimalla. Kun kaikki osakkaat ovat yksimielisiä, laaditaan perinnönjakokirja, jossa sovitaan omaisuuden jakamisesta.
Jos yhteisymmärrystä ei synny, yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja pyrkii ensin saamaan osakkaat sopimaan jaosta ja toimittaa tarvittaessa jaon heidän puolestaan.
Jos kuolinpesä täytyy ennen jakoa selvittää esimerkiksi velkojen, omaisuuden realisoinnin tai muiden pesän hallintoon liittyvien kysymysten vuoksi, käräjäoikeudelta voidaan hakea myös pesänselvittäjää.
Apua sovinnolliseen ja riitaiseen perinnönjakoon
Autamme esimerkiksi:
- perinnönjakokirjan laatimisessa
- osakkaiden välisissä neuvotteluissa
- ennakkoperintöä ja lakiosaa koskevissa kysymyksissä
- testamentin tulkintaan ja vaikutuksiin liittyvissä tilanteissa
- pesänselvittäjän tai pesänjakajan hakemisessa
- pesänjakajan toimittaman jaon moittimisessa.
Toimimme tarvittaessa myös pesänselvittäjänä tai pesänjakajana.
Autamme löytämään tarkoituksenmukaisen tavan viedä perinnönjako päätökseen – sopimalla tai tarvittaessa pesänjakajamenettelyssä.
Me olemme apunasi perinnönjaossa
Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset apua perinnönjaon kanssa.
Varaa ilmainen alkukartoitus
Kenelle tämä sopii:
- Olet epävarma, miten saada perinnönjako etenemään
- Haluat kartoittaa vaihtoehdot ennen päätöksentekoa haetaanko pesänjakaja vai onko sovinnollinen jako mahdollinen
- Haluat selvittää, tarvitsetko lakimiestä vai et
- Haluat tietää, mitä oikeudelliset toimet mahdollisesti maksaisivat
- Etsit jämäkkää juristia perinnönjakoprosessiin joko avustajaksi tai pesänjakajaksi
Pyydä lakimies avuksesi
Kenelle tämä sopii:
- Tiedät tarvitsevasi juristin konkreettista apua ja neuvoja perinnönjaon edistämiseen tai perinnönjakosopimuksen laatimiseen
- Olet hakemassa tai hakenut pesänselvittäjää/pesänjakajaa ja tarvitset avustajan prosessiin ajamaan asiaasi, sillä muiden osakkaiden kanssa on haastavat välit ja tilanne vie energiaa
- Tarvitset asiantuntevan edustajan oikeuteen seuraavissa asioissa: testamentin moitekanne, lakiosan täydennyskanne tai perinnönjakoratkaisun / perinnönjakosopimuksen moitekanne
- Haluat ulkopuolisen asiantuntijan auttamaan ja arvioimaan tilannettasi, kuolinpesä on riitainen tai perinnönjako ei ole muusta syystä edennyt
- Tarvitset selkeän ja jämäkän juristin tilanteeseesi ajamaan asiaasi ja haluat osallistua prosessiin mahdollisimman vähän
Hae pesänselvittäjää / pesänjakajaa kuolinpesään
Kenelle tämä sopii:
- Olet käynnistämässä perinnönjakoprosessia ja asia on mahdollisesti riitainen. Perinnönjako voidaan sopia, vaikka pesänjakaja haettaisiinkin.
- Tarvitset pesänselvittäjän, jos kuolinpesä tulee selvittää jakokuntoon ennen perinnönjakoa esim. varallisuutta tulee realisoida ja velkoja maksaa
- Tarvitset pesänjakajan, koska asiassa osapuolilla on selkeästi eri näkemys siitä, miten perinnönjako tulisi tehdä tai asiassa on esitetty vaatimuksia, joita kaikki osakkaat eivät hyväksy
- Olet jo neuvotellut asiasta itse tai avustajasi välityksellä, mutta asia ei etene.
- Haluat, että pesänjakaja sovittelee asiaa.
- Haluat säästää kustannuksiasi, koska lähtökohtaisesti palkkio maksetaan kuolinpesänvaroista ja pystyt ajamaan omaa asiaasi. Tämä vaikka vain yksi kuolinpesän osakas pesänjakajaa hakisikin!
- Tilanne on sillä tavalla hyvä, että osaat itse esittää vaatimuksesi prosessissa etkä tunne, että tarvitsisit tukea siihen. Perinnönjako on saatava tehtyä ja se ei ole edennyt syystä tai toisesta.
Mikä on perinnönjako?
Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?
Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesä selvitetään jakokuntoon. Kun tarvittavat selvitykset on tehty ja velat huomioitu, voidaan siirtyä perinnönjakoon.
Jos kuolinpesän osakkaat ovat yksimielisiä, perintö voidaan jakaa sopimalla ja jaosta laaditaan kirjallinen perinnönjakokirja. Jos sopua ei synny, yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Jos vainaja oli avioliitossa, ennen perinnönjakoa toimitetaan tilanteesta riippuen puolisoiden omaisuuden ositus tai erottelu. Ositus tehdään, kun puolisoilla oli avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeutta ei ollut, kyseeseen tulee omaisuuden erottelu.
Autamme kuolinpesän asioissa perunkirjoituksesta ositukseen tai erotteluun ja edelleen perinnönjakoon sekä tarvittaessa pesänjakajamenettelyyn.
Ositus ja perinnönjako – mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?
Perunkirjoituksen jälkeen perintöä ei aina voida jakaa heti. Ensin kuolinpesä on saatettava jakokuntoon ja mahdolliset puolisoiden väliset varallisuussuhteet selvitettävä.
Jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä ositus. Osituksessa selvitetään lesken ja kuolinpesän avio-oikeuden alainen omaisuus ja mahdollinen tasinko.
Jos kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu. Osittainen avioehto voi puolestaan tarkoittaa, että ositus on edelleen tarpeen. Lue lisää osituksesta.
Perinnönjako onnistuu usein sopimalla
Kun kuolinpesä on selvitetty ja kaikki osakkaat ovat yksimielisiä, perinnönjako voidaan tehdä sopimalla. Jaosta laaditaan kirjallinen perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat.
Sovinnollinen jako on yleensä:
- joustavampi
- nopeampi
- kustannuksiltaan kevyempi kuin riitainen pesänjakajamenettely.
Osakkaat voivat lähtökohtaisesti sopia perinnönjaosta haluamallaan tavalla lain asettamissa rajoissa.
Entä jos yhteisymmärrystä ei synny?
Jos osakkaat eivät pääse sopuun perinnönjaosta, yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Pesänjakaja toimii puolueettomasti ja pyrkii ensin edistämään sovintoa. Jos sopua ei synny, hän toimittaa perinnönjaon lain mukaisesti.
Pesänselvittäjän tehtävä on eri. Häntä voidaan tarvita silloin, kun kuolinpesän omaisuus, velat tai hallinto on ensin selvitettävä ja pesä saatettava jakokuntoon. Sama henkilö voi tietyissä tilanteissa toimia sekä pesänselvittäjänä että pesänjakajana, mutta kyse on eri tehtävistä.
Alaikäinen osakas
Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen tai muu henkilö, jota edunvalvoja edustaa, hänen etuaan suojataan erityissäännöksillä.
Jos alaikäisen edunvalvojan ja alaikäisen edut voivat olla ristiriidassa – esimerkiksi vanhempi on itse saman kuolinpesän osakas – alaikäiselle voidaan tarvita edunvalvojan sijainen.
Kun edunvalvoja edustaa alaikäistä sopimusperusteisessa perinnönjaossa, myös Digi- ja väestötietoviraston lupa voi olla tarpeen. Luvan tarve arvioidaan sen mukaan, miten jako toteutetaan ja mitä oikeustoimia siihen sisältyy.
Mitä perinnönjakokirjassa sovitaan?
Perinnönjakokirjaan kirjataan, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Siinä voidaan sopia esimerkiksi:
- rahavarojen jakamisesta
- asuntojen ja kiinteistöjen siirtymisestä
- osakkeiden ja sijoitusten jakamisesta
- muusta kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta.
Kun jako on toteutettu ja kuolinpesän muut velvoitteet on hoidettu, kuolinpesän yhteishallinto voidaan yleensä päättää.
Autamme osituksessa, omaisuuden erottelussa ja perinnönjaossa – sopimusjaosta tarvittaessa pesänselvittäjä- ja pesänjakajamenettelyyn asti.
Perinnönjako voidaan tehdä sopimalla
Kun kuolinpesän osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen, perintö voidaan jakaa heidän sopimallaan tavalla. Jaosta laaditaan perinnönjakokirja, johon kirjataan, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan osakkaiden kesken.
Perinnönjakokirjassa voidaan sopia esimerkiksi:
- kenelle yksittäiset omaisuuserät tulevat
- miten rahavarat jaetaan
- miten kiinteistöt, asunto-osakkeet ja sijoitukset jaetaan
- maksetaanko osakkaiden välillä rahakorvauksia tai muita hyvityksiä.
Sopimusjaossa kaikkien osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja, ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Kun jako on toteutettu ja kuolinpesän muut velvoitteet hoidettu, kuolinpesän yhteishallinto voidaan yleensä päättää.
Jos yhteisymmärrystä ei synny, yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan jaon.
Autamme perinnönjakokirjan laatimisessa, omaisuuden jakamisen suunnittelussa ja tarvittaessa pesänjakajamenettelyssä.
Näin sovinnollinen perinnönjako etenee
Jos kuolinpesän osakkaat ovat yksimielisiä, perinnönjako voidaan yleensä toteuttaa joustavasti sopimalla.
1. Osakkaat sopivat jaon lähtökohdista
Ensin selvitetään, miten kuolinpesän omaisuus halutaan jakaa ja ovatko kaikki osakkaat yksimielisiä jaon sisällöstä.
2. Ota yhteyttä Anniaan
Käymme tilanteen kanssasi läpi, kerromme tarvittavista asiakirjoista ja sovimme, miten perinnönjaossa edetään.
3. Toimita tarvittavat asiakirjat
Tarvitsemme yleensä perukirjan, mahdollisen testamentin sekä ajantasaiset tiedot kuolinpesän omaisuudesta ja muista jakoon vaikuttavista seikoista.
Samalla käymme läpi osakkaiden toiveet omaisuuden jakamisesta.
4. Laadimme perinnönjakokirjan
Laadimme osakkaiden sopiman jaon perusteella perinnönjakokirjan, jossa yksilöidään jaettava omaisuus ja se, mitä kukin osakas saa.
Huomioimme asiakirjassa lain muotovaatimukset sekä tarvittaessa myös jaon vero- ja muita oikeudellisia vaikutuksia.
5. Perinnönjakokirja allekirjoitetaan
Sopimusjaossa kaikkien kuolinpesän osakkaiden on allekirjoitettava perinnönjakokirja, ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.
6. Omaisuus siirretään uusille omistajille
Perinnönjakokirjan perusteella voidaan toteuttaa omaisuuden siirrot esimerkiksi pankissa sekä hakea tarvittavat omistuksen rekisteröinnit kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen.
Perinnönjakokirjasta toimitetaan myös kopio Verohallinnolle.
7. Kuolinpesän asiat saatetaan loppuun
Kun koko omaisuus on jaettu, tarvittavat siirrot on tehty ja kuolinpesän muut velvoitteet hoidettu, yhteishallinto voidaan päättää.
Verohallinnossa kuolinpesä lakkaa vasta, kun varat on jaettu, perinnönjakokirja on toimitettu Verohallinnolle ja verovuosi on päättynyt ilman, että kuolinpesällä on enää tuloja tai varoja.
Autamme perinnönjaon suunnittelussa ja laadimme perinnönjakokirjan osakkaiden sopiman jaon perusteella.
Riitainen kuolinpesä
Pesänjakaja auttaa viemään jaon päätökseen
Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, perinnönjakoa ei voida tehdä sopimalla. Tällöin yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja tarvitaan, jos osakas vaatii toimitusjakoa.
Jos kuolinpesä ei ole vielä jakokunnossa esimerkiksi velkojen, omaisuuden tai pesän hallinnon selvittämisen vuoksi, voidaan erikseen hakea myös pesänselvittäjää. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa pesä jakokuntoon, kun taas pesänjakaja toimittaa varsinaisen perinnönjaon.
Pesänjakaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään sovintoa osakkaiden välillä. Jos yhteisymmärrystä ei synny, hän toimittaa perinnönjaon lain mukaisesti.
Pesänjakajan toimittamaa jakoa voidaan moittia käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Avustamme riitaisissa kuolinpesissä, laadimme tarvittavat hakemukset ja toimimme tarvittaessa myös pesänselvittäjänä tai pesänjakajana. Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteen ja tarkoituksenmukaisen tavan edetä.
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja – apua riitaiseen kuolinpesään
Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun, yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Jos kuolinpesä ei ole vielä jakokunnossa, voidaan tarvita myös pesänselvittäjä.
Pesänselvittäjän tehtävänä on selvittää kuolinpesä ja saattaa se jakokuntoon. Pesänjakaja puolestaan toimittaa perinnönjaon. Hän pyrkii ensin edistämään sovintoa osakkaiden välillä, mutta jos yhteisymmärrystä ei synny, hän tekee jaon lain mukaisesti.
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja toimivat tehtävässään puolueettomasti eivätkä edusta yksittäistä kuolinpesän osakasta.
Toimimme tarvittaessa pesänselvittäjänä tai pesänjakajana ja autamme viemään kuolinpesän selvittämisen ja jaon asianmukaisesti päätökseen. Ota yhteyttä.
Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?
Miten riitainen perinnönjako etenee?
1. Ota yhteyttä Anniaan
Arvioimme tilanteen ja selvitämme, voidaanko asia vielä ratkaista neuvottelemalla vai onko tarpeen hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa tai pesänselvittäjää.
2. Tarvittaessa hakemus käräjäoikeuteen
Yksikin kuolinpesän osakas voi hakea pesänjakajan määräämistä. Jos kuolinpesä ei ole vielä jakokunnossa, voidaan hakea myös pesänselvittäjää.
3. Kuolinpesä selvitetään tarvittaessa
Jos käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän, kuolinpesän hallinto siirtyy hänen hoidettavakseen. Pesänselvittäjä selvittää pesän varat, velat ja muut tarvittavat asiat sekä saattaa pesän jakokuntoon.
4. Pesänjakaja kuulee osakkaita
Kun pesä on jakokunnossa, pesänjakaja selvittää osakkaiden näkemykset ja pyrkii ensisijaisesti saamaan aikaan sovinnon perinnönjaosta.
5. Pesänjakaja toimittaa perinnönjaon
Jos osakkaat eivät pääse sopuun, pesänjakaja toimittaa perinnönjaon lain mukaisesti ja laatii jakokirjan.
Pesänjakajan toimittamaa jakoa voidaan moittia käräjäoikeudessa laissa säädetyssä määräajassa.
6. Jako toteutetaan
Perinnönjaon perusteella omaisuus siirretään jaossa määrätyille henkilöille ja tarvittavat rekisteröinnit, pankkiasiat ja muut käytännön toimet hoidetaan.
Kun omaisuus on jaettu ja kuolinpesän muut velvoitteet on hoidettu, kuolinpesän yhteishallinto voidaan päättää.
Avustamme riitaisissa kuolinpesissä hakemusten laatimisesta perinnönjakoon asti ja toimimme tarvittaessa myös pesänselvittäjänä tai pesänjakajana.
Pesänselvittäjän ja pesänjakajan hinta
Pesänselvittäjän ja pesänjakajan palkkio
Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio sekä korvaus tarpeellisista kuluista. Palkkio maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista.
Annialla palkkio määräytyy tehtävän laajuuden ja käytetyn työajan perusteella hinnastomme mukaisesti.
Riitainen perinnönjako lisää yleensä sekä työmäärää että kustannuksia. Siksi osakkaiden välistä sovintoa kannattaa pyrkiä edistämään aina, kun se on mahdollista.
Sovinnollinen perinnönjako on yleensä nopeampi ja kustannuksiltaan kevyempi kuin pitkä pesänjakajamenettely.
Lakiosa voi vaikuttaa perinnönjakoon
Jos vainajalla on rintaperillisiä ja testamentti vaikuttaa heidän perintöosuuteensa, mahdollinen lakiosaoikeus on selvitettävä osana perinnönjakoa.
Lakiosaan liittyvät erimielisyydet voivat koskea esimerkiksi lakiosan määrää, testamentin vaikutusta tai sitä, onko lakiosavaatimus tehty määräajassa.
Testamentin vaikutus perinnönjakoon
Testamentilla voidaan poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä ja määrätä omaisuuden jakamisesta lain sallimissa rajoissa. Testamentilla voidaan esimerkiksi jättää omaisuutta henkilölle tai taholle, joka ei muuten olisi perillinen, tai antaa testamentinsaajalle omistus- tai hallintaoikeus tiettyyn omaisuuteen.
Ennen perinnönjakoa on selvitettävä testamentin sisältö ja sen vaikutus osakkaiden oikeuksiin. Tarvittaessa arvioidaan myös testamentin pätevyyttä, lakiosaoikeuksia ja mahdollisia testamenttiin liittyviä erimielisyyksiä.
Autamme testamentin tulkinnassa ja riitatilanteissa sekä huolehdimme siitä, että testamentin määräykset huomioidaan asianmukaisesti perinnönjaossa.
Testamentin tiedoksianto ja moite
Testamentti on annettava perillisille tiedoksi todistettavasti. Tiedoksiannon jälkeen perillisellä on kuusi kuukautta aikaa nostaa testamentin moitekanne, jos hän katsoo testamentin olevan pätemätön esimerkiksi muotovirheen, testamentintekijän puutteellisen testamentintekokyvyn tai painostuksen vuoksi.
Perillinen voi myös hyväksyä testamentin, jolloin hän menettää oikeutensa moittia sitä. Jos testamenttia ei hyväksytä mutta moitekannetta ei nosteta kuuden kuukauden määräajassa, oikeus moittia testamenttia päättyy.
Rintaperillisen lakiosavaatimus on eri asia kuin testamentin moittiminen. Myös lakiosavaatimus on lähtökohtaisesti tehtävä kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.
Kun testamenttiin liittyvät oikeudet ja mahdolliset vaatimukset on selvitetty, sen määräykset voidaan huomioida perinnönjaossa.
Autamme testamentin tiedoksiannossa, tulkinnassa ja moitekanteissa sekä lakiosaan liittyvissä kysymyksissä.
Usein kysyttyä perinnönjaosta
Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle. Vainajan perintö jaetaan joko yhteisymmärryksessä tai toimitusjaossa. Osakas voi hakea pesänselvittäjää ja -jakajaa perinnön selvittämistä ja jakamista varten. On hyvä huomata, että ositus tulee tehdä ennen perinnönjakoa.
Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Pesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä. Perinnönjaon voi tehdä, kun perunkirjoitus ja perukirja on tehty.
Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.
Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Perukirja muodostaa jaettavan perinnön.
Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt. Perinnön voi siten määrätä kenelle tahansa, mutta rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa niin halutessaan.
Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.
Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua. Nykyään voi saada perintöverolle maksuaikaa, mutta viivästyskorot lasketaan eräpäivästä lukien.
Varsinainen jako toimitetaan yleensä, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää juristia.
Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet. Mikäli perinnönjakoa ei ole tehty pitkään aikaan, on usein perukirjan jälkeen omaisuutta joko kertynyt lisää tai vähentynyt taikka se on muuttanut muotoaan. Perinnönjaossa kannattaa käyttää juristia, kuka osaa perintöoikeuden säännöt.
Anna Annian auttaa
Annialla on yli 10 vuoden kokemus perinnönjaoista – myös vaativista ja riitaisista kuolinpesistä.
Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi ja selvitämme tarkoituksenmukaisen tavan edetä perinnönjaossa.
Varaa ilmainen alkukartoitus
Kenelle tämä sopii:
- Olet epävarma, miten edetä oikeudellisessa asiassa
- Haluat kartoittaa vaihtoehdot ennen päätöksentekoa
- Haluat selvittää, tarvitsetko lakimiestä vai et
- Haluat tietää, mitä oikeudelliset toimet mahdollisesti maksaisivat
- Etsit luotettavaa lakikumppania pitkäaikaiseen yhteistyöhön
Pyydä lakimies avuksesi
Kenelle tämä sopii:
- Tiedät tarvitsevasi juristin konkreettista apua ja neuvoja tai haluat tehdä asiakirjan
- Olet käynnistämässä riita- tai neuvotteluprosessia tai olet sen kohteena
- Tarvitset asiantuntevan edustajan esimerkiksi oikeuteen tai sovitteluun
- Haluat ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan tilannettasi
- Tarvitset selkeän ja jämäkän juristin tilanteeseesi
Hae pesänselvittäjää / pesänjakajaa kuolinpesään
Kenelle tämä sopii:
- Olet käynnistämässä perinnönjakoprosessia ja asia on mahdollisesti riitainen. Perinnönjako voidaan sopia, vaikka pesänjakaja haettaisiinkin.
- Tarvitset pesänselvittäjän, jos kuolinpesä tulee selvittää jakokuntoon ennen perinnönjakoa esim. varallisuutta tulee realisoida ja velkoja maksaa
- Tarvitset pesänjakajan, koska asiassa osapuolilla on selkeästi eri näkemys siitä, miten perinnönjako tulisi tehdä tai asiassa on esitetty vaatimuksia, joita kaikki osakkaat eivät hyväksy
- Olet jo neuvotellut asiasta itse tai avustajasi välityksellä, mutta asia ei etene.
- Haluat, että pesänjakaja sovittelee asiaa.
- Haluat säästää kustannuksiasi, koska lähtökohtaisesti palkkio maksetaan kuolinpesänvaroista ja pystyt ajamaan omaa asiaasi. Tämä vaikka vain yksi kuolinpesän osakas pesänjakajaa hakisikin!
- Tilanne on sillä tavalla hyvä, että osaat itse esittää vaatimuksesi prosessissa etkä tunne, että tarvitsisit tukea siihen. Perinnönjako on saatava tehtyä ja se ei ole edennyt syystä tai toisesta.
Aiheesta lisää
Miten perinnönjako etenee ja mitä ongelmia voi tulla?
Perinnönjako on tärkeä osa kuolinpesän selvittämistä, ja perinnönjaosta puhuttaessa tarkoitetaan prosessia, jossa vainajan omaisuus jaetaan osakkaille. Entä miten perinnönjako etenee? Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella pääasiallisella tavalla: sopimalla eli sovintojako tai pesänjakajan toimittamana eli toimitusjako. Perinnönjaossa noudattaa lakia ja varmistaa, että
Rikos perinnönjaossa – Miten toimia, jos epäilet petosta tai kavallusta?
Epäily rikoksesta perinnönjaossa on vakava asia. Perintöriita voi joskus sisältää muutakin kuin erimielisyyksiä omaisuuden jaosta – tilanteessa voi olla kyse jopa rikosoikeudellisesta teosta, eli esimerkiksi petoksesta, kavalluksesta tai asiakirjojen väärentämisestä. Tässä artikkelissa kerromme, milloin kyse voi olla rikoksesta, mitä voit
Perunkirjoituksen vaiheet: Opas kuolinpesän selvittämiseen
Perunkirjoitus on ensimmäinen virallinen toimi kuolinpesän selvittämisessä. Artikkelissa kerromme mitkä ovat perunkirjoituksen vaiheet. Kuolinpesä tarkoittaa vainajan eli henkilön koko omaisuutta ja velkoja. Se on keskeinen vaihe perinnönjaon valmistelussa. Perunkirjoitusprosessin läpivieminen oikein turvaa sekä perillisten että kuolinpesän osakkaita – osakas voi