Perinnönjako

Kuolleen jälkeen perintönä saatu omaisuus jaetaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän perinnönjaosta tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Annia auttaa laadullisesti pätevän sovintosopimuksen laatimisessa ja hoidamme perinnönjaon kokemuksella ja ammattitaidolla.

Me olemme apunasi perinnönjaossa

Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset apua perinnönjaon kanssa.

Mikä on perinnönjako?

Perinnönjako on menettely, jossa vainajan jäämistö, eli perintö, jaetaan perillisten kesken testamentin tai lain mukaisesti. Perinnönjako voidaan suorittaa perunkirjoituksen jälkeen, kun perukirja on laadittu ja perintöverot maksettu. Perinnönjako voidaan toteuttaa joko sopimusjaon tai toimitusjaon kautta, riippuen kuolinpesän sovinnollisuudesta.

Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon ja pesänjakaja suorittaa perinnönjaon, jos kuolinpesä on riitaisa tai yhteisymmärrystä ei ole. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa.

On hyvä myös tietää, että ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa. Ennen perinnönjakoa siis selvitetään lesken asema ja avio-oikeuden olemassaolo. Tällöin selvitetään onko leskellä avio-oikeutta ja tuleeko omaisuuden ositus tehtäväksi. Perintö jaetaan sen jälkeen, kun perinnönjakosopimus on allekirjoitettu tai perinnönjakoratkaisu on annettu ja se on saanut lainvoiman. Osakkaat voivat sovinnollisessa jaossa sopia, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken. Perinnönjakosopimuksessa sovitaan myös kuka jakaa kuolinpesän rahat.

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja on riippumaton käräjäoikeuden määräämä henkilö ja usein asianajaja. Meillä on pitkä kokemus pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävistä. Hän jakaa osakkaiden vaatimusten perusteella kuolinpesän omaisuuden lain mukaan ja esimerkiksi vainajan testamentti vaikuttaa jaon sisältöön. Pesänjakaja vastaa osakkaille perinnönjakoa koskeviin kysymyksiin, mutta on aina ulkopuolinen neutraali taho, jolla on myös viime kätinen valta ratkaista asia perinnönjaossa.

Sovinnollinen perinnönjako sovitaan sopimuksella

Perinnön jakaminen tapahtuu yleensä sopimuksella. Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Sovinnosta laaditaan kirjallinen sovintosopimus ja kaikki osakkaat allekirjoittavat sopimuksen. Sovintoratkaisun löytymiseksi suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen onnistuu avustuksellamme. Usein jako vaatii kuolleen ja lesken välillä tehtävän osituksen tekemistä ennen kuin pesänjako tehdään. Ositus ja perinnönjako on suotavaa tehdä samalle asiakirjalle.

Riitainen kuolinpesä voi päättyä perinnönjakosopimukseen eli sovintoon, vaikka pesänjakaja olisi määrätty toimittamaan perinnönjaon. Pesänjakajan tehtävänä on edistää sovinnon syntymisessä. Pesänjakaja vahvistaa osakkaiden sopimuksen, jos sovinto löytyy osakkaiden kesken, kun pesänjakaja on jo määrätty.

Miten perinnönjako etenee nopeinten, edullisesti ja parhaiten?

  • Sopikaa osakkaiden kesken, miten perinnönjako tehdään
  • Yhteys Anniaan ja ajan varaus
  • Kaikki asiakirjat toimitetaan samalla kertaa sekä tieto jaettavan omaisuuden sisällöstä
  • Toimitetaan etukäteen kaikki kuolinpesän tiedot ja miten perinnönjako tehdään
  • Laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus Anniassa
  • Allekirjoitetaan perinnönjakosopimus
  • Toimitetaan perinnönjakosopimus viranomaisille ja pankkiin, jolla mahdollisuus omaisuus jaetaan
  • Kuolinpesä päättyy

Pesänjakajan toimitusjako mikäli kuolinpesä on riitaisa

Kun kuolinpesä on riitainen ja osakkaat ovat erimieltä jostain kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Yksikin hankala kuolinpesän osakas voi estää sen, että perinnönjako saadaan sovittua. On hyvä etukäteen miettiä kuinka estää perintöriita ja sen syntyminen. Riippumaton pesänselvittäjä ja pesänjakaja määrätään käräjäoikeuden toimesta. Pesänselvittäjä selvittää kuolinpesän jakokuntoon. Pesänjakaja tekee tarvittaessa jakoratkaisun, jota kutsutaan on perinnönjakokirjaksi ja tilittää pesän varat kuolinpesän osakkaille, kun ratkaisu on lainvoimainen. Yksikin kuolinpesän osakas voi hakea määräystä itsenäisesti.

Pesänselvittäjä ja/tai -jakaja hakemuksen tekee joku kuolinpesän osakkaista. Tärkeintä valinnassa on nimenomaan kokemus, ei niinkään toimipaikka, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osakkaat olisivat ympäri Suomea. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät vielä hyväksy. Tällöin osakkaan on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä. Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kenenkään osakkaan asioita aiemmin, koska henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos. Kuolinpesän perinnönjako sovinnollisesti voi olla mahdotonta, mikäli osakkaiden välillä ei ole yhteisymmärrystä. Tällöin pesänjakajan antama jakoratkaisu eli perinnönjakokirja voi olla ainoa mahdollisuus ratkaista asia. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene toimimaan rationaalisesti, vaan riita voi olla lähinnä periaatteellinen kysymys. Me autamme sovinnon löytymisessä ja hoidamme pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät puolueettomasti ja tehokkaasti.

Perinnönjako on kuitenkin voitava toimittaa, vaikkei yhteisymmärrykseen päästäisikään. Toimitusjako tarkoittaa pesänjakajan tekemää jakoratkaisua eli hän antaa perinnönjakokirjan ratkaisunaan. Toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Mitä kauemmin riita perinnönjaosta jatkuu, sitä kuluttavampi se on osakkaille niin taloudellisesti kuin henkisesti. Asianajaja voi auttaa löytämään sovinnon asiaan. Kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä meihin. Sopuisan ja riitaisen kuolinpesän jakaminen onnistuu meidän kauttamme. Perinnönjaossa omaisuus jaetaan vasta, kun perinnönjakokirja tai perinnönjakosopimus on saanut lainvoiman.

Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?

  • Yhteys Anniaan, joko avustamme tai toimimme pesänselvittäjänä ja -jakajana
  • Pesänselvittäjä ja pesänjakaja -hakemuksen tekeminen käräjäoikeudelle
  • Kun määräys tulee, pesän hoito siirtyy pesänselvittäjälle, tällöin kuolinpesän osakkaiden ei tarvitse hoitaa yhdessä käytännönasioita
  • Pesänselvittäjä hoitaa käytännön asiat kuolinpesässä
  • Järjestetään pesänselvityskokous tai useampi perinnönjakokokous
  • Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon
  • Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja jakaa pesän antamalla jakoratkaisun eli perinnönjakokirjan
  • Omaisuuden tilitys osakkaille
  • Kuolinpesä päättyy

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan hinta

Pesänselvittäjä ja -jakaja on oikeutettu palkkioon tehtävän hoitamisesta. Palkkio saadaan ensisijaisesti pesän varoista. Hoidamme pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävät tehokkaasti ilman ylimääräisiä kuluja. Palkkiomme perustuu hinnastoomme. Mitä pidempään riidellään perinnönjaosta, sitä enemmän pesälle syntyy kuluja. Perinnönjakosopimus onkin aina edullisin vaihtoehto kuolinpesälle.

Testamentin rooli perinnönjaossa

Testamentti on asiakirja, joka voi merkittävästi muuttaa perinnönjaon kulkua. Testamentti on vainajan tahto hänen omaisuutensa jakamisesta, poiketen lain määräämästä perimysjärjestyksestä. Testamentin avulla vainaja voi myös määrätä omaisuudestaan henkilöille, jotka eivät lain mukaan olisi perillisiä, tai asettaa erityisehtoja perinnön saamiselle. Tämän takia testamentin olemassaolo ja sen sisältö ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita perinnönjaossa, ja niiden huolellinen huomioiminen varmistaa vainajan viimeisen tahdon kunnioittamisen.

Testamentti tulee antaa tiedoksi kuolinpesän osakkaille ennen perinnönjakoa. Osakkaat voivat hyväksyä tai olla hyväksymättä testamentin. Mikäli osakas ei hyväksy testamenttia, alkaa kulua moiteaika, jonka kuluessa osakkaan tulee nostaa moitekanne. Kun testamentti saavuttaa lainvoiman, voidaan perinnönjako toteuttaa.

Usein kysyttyä perinnönjaosta

 

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle. Vainajan perintö jaetaan joko yhteisymmärryksessä tai toimitusjaossa. Osakas voi hakea pesänselvittäjää ja -jakajaa perinnön selvittämistä ja jakamista varten. On hyvä huomata, että ositus tulee tehdä ennen perinnönjakoa.

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Pesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä. Perinnönjaon voi tehdä, kun perunkirjoitus ja perukirja on tehty.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Perukirja muodostaa jaettavan perinnön.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt. Perinnön voi siten määrätä kenelle tahansa, mutta rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa niin halutessaan.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua. Nykyään voi saada perintöverolle maksuaikaa, mutta viivästyskorot lasketaan eräpäivästä lukien.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää juristia.

 

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet. Mikäli perinnönjakoa ei ole tehty pitkään aikaan, on usein perukirjan jälkeen omaisuutta joko kertynyt lisää tai vähentynyt taikka se on muuttanut muotoaan. Perinnönjaossa kannattaa käyttää juristia, kuka osaa perintöoikeuden säännöt.

Anna Annian auttaa

Olemme Annialla hoitaneet jo 10 vuoden ajan lukemattomia perinnönjakoja, joista myös osa ollut erittäin riitaisia ja haastavia. Ota meihin yhteyttä, niin katsotaan yhdessä sinulle toimivin lähestymistapa perinnön jakamiseksi.

Asianajotoimisto Annia juristit

Aiheesta lisää

Kuinka estää perintöriita?

Perintö ja perinnönjako on klassinen sukuriitojen aiheuttaja. Syitä perintöriitojen aiheutumiselle voi olla lukuisia. Syynä voi esimerkiksi olla tietämättömyys siitä, miten perinnönjako etenee, hankala kuolinpesän osakas tai kuolinpesän osakkeiden jakaminen. Testamentilla voidaan ehkäistä perintöriita, mutta sen laatiminen oikeaoppisesti ja tarkasti on

Lue lisää »
perinnönjako

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten

Lue lisää »