Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa. Annia auttaa laadullisesti pätevän sovintosopimuksen laatimisessa.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Sovinnollinen perinnönjako sovitaan sopimuksella

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Sovinnosta laaditaan kirjallinen sovintosopimus ja kaikki osakkaat allekirjoittavat sopimuksen. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten yksikin erimielinen osakas voi estää jaon. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta. Sovintoratkaisun löytymiseksi suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Annia auttaa laadullisesti pätevän sovintosopimuksen laatimisessa.

Riitainen kuolinpesä
Kun kuolinpesä on riitainen ja osakkaat ovat erimieltä jostain kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin kuolinpesään on haettava käräjäoikeutta määräämään pesänselvittäjä- ja/tai jakaja, joka yleensä on perinnönjakoasioita pitkään hoitanut asianajaja. Tärkeintä valinnassa on nimenomaan kokemus, ei niinkään paikka, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osakkaat ovat ympäri Suomea. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät vielä hyväksy. Anniasta tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Tällöin osakkaan on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä. Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kenenkään osakkaan asioita aiemmin, koska henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa.

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä ja toimiva ratkaisu asiassa, jossa riita ei ole pitkittynyt. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät usein enää halua toimia rationaalisesti, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta, jotta osakas saa realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllisen tilanteen.

Perinnönjako on kuitenkin voitava toimittaa, vaikkei yhteisymmärrykseen päästäisikään. Pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon. Tämä oikeus on jokaisella osakkaalla itsenäisesti, eivätkä muut osakkaat voi estää määräyksen antamista. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa, suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen siitä, onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Mikäli ositus on jäänyt tekemättä ja avioerosta on aikaa vuosia, kuolinpesän todellista tilannetta voi olla myöhemmin hyvin hankalaa selvittää. Tämän välttämiseksi ositus kannattaa suorittaa mahdollisimman pian ositusperusteen syntymisen jälkeen.

Kun kuolinpesä on riitainen ja osakkaat ovat erimieltä jostain kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin kuolinpesään on haettava käräjäoikeutta määräämään pesänselvittäjä- ja/tai jakaja, joka yleensä on perinnönjakoasioita pitkään hoitanut asianajaja. Anniasta tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio menee aina pesän varoista vähennettäväksi.

Yksikin osakas voi, milloin tahansa kuolinpesän olemassaolon, aikana hakea tätä itsenäisesti toimittamalla hakemuksen sisältäen suostumuksen käräjäoikeudelle. Tällöin osakkaan on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä. Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kenenkään osakkaan asioita aiemmin, koska henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa. Tärkeintä valinnassa on nimenomaan kokemus, ei niinkään toimipaikan sijainti, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osakkaat ovat ympäri Suomea. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät valitettavasti vielä hyväksy.

Pyydä tästä suostumus pesänjakajaksi!

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset on täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, että pesä on selvitetty ja saatettu jakokuntoon, perunkirjoitus on toimitettu, pesän osakkaat on kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja ositus on toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Kun pesänselvittäjä ja -jakaja on sama henkilö, ositus ja perinnönjako ratkaistaan yleensä samassa asiakirjassa.

Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään jakoasiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla pesän osakkaiden kanssa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy. Jos osakkaiden välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja jakaa pesän lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen.

Pyydä tästä suostumus pesänjakajaksi!

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluvat omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat kiistat johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On myös tyypillistä, että perinnönjaossa esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Avustajien käyttäminen perinnönjaossa voi nopeuttaa ja selkeyttää menettelyä huomattavasti.

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia.

Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus edunvalvojan päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Mistä perinnönjaossa riidellään?

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluvat omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat kiistat johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On myös tyypillistä, että perinnönjaossa esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Avustajien käyttäminen perinnönjaossa voi nopeuttaa ja selkeyttää menettelyä huomattavasti.

Perinnöstä luopuminen

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, vaan siitä voi luopua ennen perittävän kuolemaa tai kuoleman jälkeen. Perinnöstä ei voi luopua osittain, vaan on otettava vastaan joko perintö tai luovuttava kaikesta.

Perinnöstä voi luopua ensinnäkin niin, ettei määrää oma osuus menee tai niin, että määrää kenelle se menee. Jos sijaan tulevaa ei ole määrätty, toimitaan niin kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perintöverot hyppäävät tällöin yhden sukupolven yli ja tulevat luopujan sijaantulijoille maksettavaksi.

Jos taas perinnöstä luovutaan ja samalla määrätään kuka tulee sijaan perimään, joutuu niin luopuja kuin saaja saaja maksamaan perintöverot. Testamentin kautta saatavasta perinnöstä voi luopua myös osittain. Perinnöstä ei voi enää luopua, jos perinnönjako on jo tehty.

Miten nopein, helpoin ja edullisin perinnönjako tehdään?

  • Sopikaa osakkaiden kesken miten pesä jaetaan
  • Yhteys Anniaan ja ajan varaus
  • Kaikki asiakirjat toimitetaan samalla kertaa
  • Laaditaan kirjallisesti ja toimitetaan etukäteen kaikki tieto perinnönjaosta
  • Laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus Anniassa
  • Allekirjoitetaan jakosopimus
  • Toimitetaan jakosopimus viranomaisille ja pankkiin, jolla mahdolliset varat jaetaan
  • Kuolinpesä päättyy

Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?

  • Yhteys Anniaan, joko avustamme tai toimimme pesänselvittäjä- ja jakajana
  • Haetaan pesänselvittäjä- ja jakaja kuolinpesään
  • Kun määräys tulee, pesän hoito siirtyy pesänselvittäjälle, tällöin osakkaiden ei tarvitse hoitaa yhdessä käytännönasioita
  • Pesänselvittäjä hoitaa käytännön asiat kuolinpesässä
  • Järjestetään pesänselvityskokous tai useampi
  • Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon
  • Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja jakaa pesän antamalla jakoratkaisun
  • Varallisuuden tilitys osakkaille
  • Kuolinpesä päättyy

 

Kiinteistön yhteisomistuksen purku

Kuolinpesän jaossa tai muuten henkilö on voinut saada omistukseensa osuuden kiinteistöstä esimerkiksi omakotitalosta. Mikäli yhteisomistaja ei halua enää jatkaa yhteisomistusta, ja kiinteistö ei ole jaettavissa pienempiin alueisiin lohkomalla tai halkomalla, hänellä on oikeus saada osuutensa yhteisestä kiinteistöstä tai esineestä jakamalla erotetuksi.
Kiinteistön jakaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Yhteisomistajalla on tällöin oikeus hakea yhteisomistussuhteen purkamista ja kiinteistön myymistä uskotun miehen toimesta tekemällä hakemuksen käräjäoikeudelle. Hakemuksen yksikin omistaja voi tehdä yksin ja kustannukset menevät kaikille omistajille yhteisomistuksen mukaisessa suhteessa. Hakija maksaa hakemusmaksun. Tehtävään haetaan yleensä asianajaja, joka esteellisyyden tarkistettuaan pyynnöstä antaa tehtävään suostumuksen.

Mikäli kiinteistö on jaettavissa niin, että osakkaat saavat siitä omistusosuuksien mukaiset kiinteistöosuudet, voidaan maanmittauslaitokselta hakea kiinteistön jakamista. Voit lukea lisää aiheesta:  Kiinteistöt | Maanmittauslaitos

Maatilan perinnönjaon erityispiirteet

Mikäli kuolinpesään kuuluu maatila, herää kysymys siitä, mikä on tilan kohtalo ja miten se jaetaan. Jos perittävä on tehnyt asiaa koskevan pätevän testamentin, jaetaan tila testamentin määräysten mukaan. Jos sovelias tilanpidonjatkaja käyttää oikeuttaan vaatia maatila omaan perintöosaansa, tulee hänen korvata muille osakkaille tai testamentinsaajille tulevaa osuutta vastaava tai siitä puuttuva määrä rahana. Jos testamenttia ei ole, voidaan sopimusjaossa tila jakaa osakkaiden kesken heidän haluamallaan tavalla. Mikäli pesässä on kaksi soveliasta tilanpidonjatkajaa, jotka kummatkin haluavat maatilan osuuteensa, valitaan tilanpidonjatkajaksi se, kummalla on jatkamiseen paremmat ammatilliset edellytykset. Maatilan perimystä koskee kuitenkin erityissäännöksiä niitä tilanteita varten, joissa maatilan perijästä on erimielisyyttä. Perintöverotuksessa on säädetty joitain helpotuksia maatilaperimykseen tilanteissa, joissa perijä jatkaa maatalouden harjoittamista.

Soveliaalla tilanpidonjatkajalla oikeus vaatia, että maatila sisällytetään maatalousirtaimistoineen jakamattomana hänen osuuteensa, jos perittävä maatila tai tilan osa täyttää laissa säädetyt edellytykset. Soveliaalla tilanpidonjatkajalla on oltava riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiselle. Perittävän tilan tulee tällöin muodostaa elinkelpoinen maatila, jolla tarkoitetaan sitä, että tilanpidonjatkaja perheineen voi saada siitä pääasiallisen toimeentulonsa. Tämä pätee myös, vaikka osa elinkelpoisesta tilasta kuuluu leskelle, jonka perillinen tilanpidonjatkaja on. Lisäksi edellytyksenä on, että leski ja jatkaja laativat viljelysopimuksen viimeistään perinnönjaossa viljelyjärjestelyistä vähintään kymmeneksi vuodeksi siten, että he viljelevät tilaa yhteiseen lukuun tai että sovelias tilanpidonjatkaja saa viljellä myös lesken osuutta omaan lukuunsa. Sopimuskausi voi olla myös lyhyempi, jos sopimuksen mukaan leski luovuttaa osuutensa tilanpidonjatkajalle sopimuskauden päätyttyä.

Maatilan jatkaminen tai jako kuolinpesässä on aina monimutkainen tilanne ja sovinnollisessakin tilanteessa asia olisi hyvä sopia ja laatia kirjallinen sovintosopimus asianajajan avustuksella. Tällöin kauttamme on myös käytettävissänne laajat asiantuntijapalvelut tarpeen mukaan.

Perintömökki, kun mökki on saatu perintönä – yhteisomistuksesta luopuminen

Kesämökki perintönä menee usein perinnönjaon yhteydessä kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisomistukseen. Miten tästä pääsee eroon? Yleensä ongelmia tuottavat yhteisten asioiden hoito, kun ne kasaantuvat vain yhdelle osakkaista tai käytännössä mökki on vain yhden osakkaan käytössä, vaikka kaikki vastaavat tasan kuluista. Jos yhteisomistus jatkuu, kannattaa tehdä hallinnanjakosopimus ja kirjata näin yhteiset pelisäännöt. Mikäli yhteisomistusta ei voi jatkaa voidaan yhteisomistus purkaa myydä kiinteistö tai hakemalla halkomista tai lohkomista. Näitä toimia voi toinen osapuoli hakea yksin. Kesämökkitontin halkominen on harvinaista ja sen mahdollisuus selviää Maanmittauslaitoksesta. Tällöin voidaan tehdä jakosopimus. Jakosopimus käynnistää automaattisesti tontin lohkomisen määräosiin. Jakosopimuksella jaetaan kummallekin omat erilliset omistusoikeudet tontteihin.

Aina kannattaa pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun ja yleensä yksi omistaja voi olla kiinnostunut ostamaan toisten osuudet. Jos edellä mainituilla keinoilla ei löydetä sopivaa ratkaisua, voidaan hakea viimekädessä yhteisomistussuhteen purkua eli tontin myyntiä.
Ongelmia syntyy, jos kesämökin omistajat ovat riitaantuneet. Tällöin mökin omistajat voivat hakea uskotun miehen määräämistä hallinnoimaan yhteisesti omistettua esinettä tai myymään yhteisesti omistettu kesämökkitontti ja jakamaan siitä saatu hinta heidän kesken osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Myyminen edellyttää, että esinettä ei ole fyysisesti mahdollista jakaa. Anniasta uskotun miehen tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti.

Omaisuuden arviointipaketti perunkirjoitus ja perinnönjako

Me autamme sinua arvioimaan omaisuuden. Kuolinpesän omaisuus on arvioitava kuolinhetken mukaiseen arvoon. Verohallinto tekee päätöksen perintöveron määrästä yleensä perunkirjan arvoilla. Rahan arvostaminen perukirjaan on helppoa, mutta esimerkiksi irtaimen ja kiinteän omaisuuden rahallinen arvo voi olla hankalampaa. Myös kuolinpesän osakkaiden välillä voi olla näistä erilaisia näkemyksiä, joka voi aiheuttaa riita. Kuolinpesä voi olla kauan jakamatta, joten jakohetkellä voi olla tarpeen arvioida omaisuus uudelleen.

Omaisuus tulee arvostaa käyvän hinnan perusteella. Käypä hinta tarkoittaa sitä summaa, joka omaisuudesta saataisiin myymällä. Näin pyritään arvostamaan omaisuus huomioiden yleinen hintataso. Esimerkiksi kiinteistöä voidaan verrata vastaavanlaisiin muihin kiinteistöihin samalla alueella ja niiden hintoihin. Käyttötavaroiden yleensä täysin mitätön ja ne yleensä arvioidaankin arvottomaksi. Arvostamisessa tulisi olla mahdollisimman huolellinen ja jos tuntuu, että asiassa tarvitaan apua, voi Annia auttaa arvostamisessa. Tällöin ulkopuolinen on arvostanut omaisuuden ja siten se on neutraalisti hyväksyttävissä jaon perustaksi. Omaisuuden arvostamisella on suuri vaikutus perinnönjaon sisältöön ja verotukseen, joten epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä juristeihimme.

Aiheesta lisää

Kuinka estää perintöriita?

Perintö ja perinnönjako on klassinen sukuriitojen aiheuttaja. Syitä perintöriitojen aiheutumiselle voi olla lukuisia. Syynä voi esimerkiksi olla tietämättömyys siitä, miten perinnönjako etenee, hankala kuolinpesän osakas tai kuolinpesän osakkeiden jakaminen. Testamentilla voidaan ehkäistä perintöriita, mutta sen laatiminen oikeaoppisesti ja tarkasti on

Lue lisää »
perinnönjako

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten

Lue lisää »