- Etusivu
- Lakipalvelut yksityisille
- Perheasiat
- Avoliitto ja ero
Avoliitto ja ero
Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta vaan tehdään omaisuuden erottelu. Pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu.
Me olemme apunasi avoeron aikana
Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset oikeudellista apua avoeron kanssa. Älä jää yksin, vaikka asiat tuntuisivat ylivoimaisilta ja kipeiltä.
Mitä avoliitto tarkoittaa?
Avoliitto on muoto parisuhteesta, jossa kaksi ihmistä elää yhdessä sitoutumatta viralliseen avioliittoon. Se merkitsee yhteistä arjen jakamista, taloudellista vastuuta ja usein myös yhteistä asumista avoliiton aikana. Vaikka avoliitto ei tuo mukanaan avioliiton oikeudellisia velvollisuuksia, monet parit haluavat silti sopia yhteisistä asioista, kuten omaisuuden ja velkojen jakamisesta. On tärkeää selvittää omaisuuden jako avoerossa, jotta ymmärrätte avoliiton purkamisen taloudelliset seuraukset ja soveltuuko avoliittolaki tilanteeseenne. Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei seuraa oikeus toistensa omaisuuteen, avoliiton purkautuessa omaisuus kuuluu sen omistajalle eli kumpikin pitää oman omaisuutensa. Tämän lisäksi on kuitenkin hyvä tiedostaa, mikä on puolisoiden elatusvastuu avoeron jälkeen.
Miten erotaan avoliitosta?
Eroaminen avoliitosta edellyttää avointa keskustelua kumppanin kanssa ja eropäätöstä. On tärkeää ymmärtää, mitä avoero tarkoittaa avoliiton päättyessä. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on hyvä sopia kirjallisesti. Yleensä sovitaan miten avopuolisoiden kesken toimitetaan omaisuuden erottelu, siis mitä sovitaan yhteisestä omaisuudesta ja asumisjärjestelyistä. Avopuolisot voivat hankkia ammattilaisen apua sopimuksen laatimiseen. Yksinkertaisimmillaan avoero siis tarkoittaa, että avopuolisot muuttavat eri osoitteisiin ja avoliitto päättyy.
Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta. Mikäli avoliittolaki soveltuu, voidaan tehdä tarvittaessa omaisuuden erottelu ja kumpikin puoliso saa oman omaisuutensa, joka hänelle omistajana kuuluu. Mikäli puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelua ei saada sovinnolla tehtyä. Tämä siis edellyttää, että osapuolet ovat olleen avoliitossa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi ja avoliittolaki soveltuu.
Miten omaisuus jaetaan avoliitossa?
Minun on minun ja sinun on sinun. Avoliitossa omaisuuden jakautuminen ei ole automaattisesti sidoksissa virallisiin sääntöihin kuten avioliitossa, sillä avoliitossa ei ole samaa oikeudellista kehystä kuin avioliiton purkautuessa on avioliittolain mukaan. Omaisuus on sen, jonka se on eli kumpikin pitävät oman omaisuutensa. Toisaalta avoliitossa ratkaisevaa on, mitä on sovittu tai päätetty kirjallisesti tai suullisesti avopuolisoiden kesken.
Yhteisen omaisuuden käsittelyyn liittyy keskusteluja ja päätöksiä, ja mahdolliset riidat voidaan joutua ratkaisemaan ilman virallisia lakiprosesseja, koska muuten esimerkiksi irtaimen omaisuuden osalta riitely voi tulla paljon kalliimmaksi kuin mitä intressi asiassa olisi, eli omaisuuden arvo mistä riidellään. Ammattilaisen, kuten juristin, apu voi olla hyödyllinen selvittämään oikeuksia ja velvollisuuksia sekä helpottamaan omaisuuden jakamista avoliiton päättyessä.
Avoerossa on mahdollisuus vaatia hyvitystä, jos toinen on auttanut toista taloudellisesti
Avoliittolain mukaan, avoliiton päättyessä eroon, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta, mikäli avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avopuolisoilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut avoliiton aikana perusteetonta etua toisen kustannuksella eli toinen on panostanut yhteiseen talouteen merkittävästi enemmän kuin toinen, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä avoeron yhteydessä.
Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei haeta erotteluun, tulee hyvitysasiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on esimerkiksi tapaus, jossa toinen osapuoli on maksanut kokonaan yhteisen tai toisen osapuolen asuntolainan.
Mikä on lesken asema jos toinen kuolee avoliitossa?
Kun avoliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, on tärkeä ymmärtää avolesken asema. Esimerkiksi tilanne, jossa osapuolet ovat asuneet toisen avopuolison omistamassa kodissa. Tällöin kuolinpesän osakkaiden vaatiessa avolesken on muutettava pois kodista, ellei testamenttia ole laadittu toisen avopuolison hyväksi.
Käytännössä usein läheisin henkilö on kuolinpesässä pesänilmoittaja ja velvollinen hoitamaan perunkirjoituksen laatimisen ajallaan. Tällöin on syytä selvittää miten perunkirjoituksen tekeminen käytännössä etenee, jotta osaa toimia oikein. Mikäli avoliittolaki soveltuu ja avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, tulee selvittää miten perinnönjako etenee tapauksessa. Käytännössä puolisoilla yleensä on ainakin yhteistä irtaimistoa, joka tulee jakaa. Mikäli kuolinpesään on haettu pesänjakaja, yleensä samalla on haettu hänet suorittamaan omaisuuden erottelu.
Pesänjakajan valinta ja hakemus
Erottelu tulee tehtäväksi mikäli osapuolet ovat olleet avoliitossa yli 5 vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Kun erottelusta on riitaa ja osapuolet ovat erimieltä jostain asiaan liittyvistä kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin asiassa on haettava käräjäoikeudesta pesänjakaja suorittamaan asiassa erottelu osapuolten välillä. Pesänjakaja on yleensä eroasioita pitkään hoitanut asianajaja. Anniasta pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Pesänjakajan palkkiosta vastaavat osapuolet puoliksi, mutta yhteisvastuullisesti. Erotteluasian yhteydessä voi vaatia myös hyvitystä ja tällöin pesänjakaja ratkaisee asian. Mikäli pelkästään hyvitys tulee ajankohtaiseksi, tulee hyvitystä vaatia kanteella käräjäoikeudesta.
Toinen osapuoli voi, milloin tahansa erotteluperusteen syntyhetken jälkeen hakea itsenäisesti pesänjakajan määräämistä toimittamalla käräjäoikeudelle hakemuksen sisältäen ehdokkaan suostumus. Tällöin osapuolen on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta henkilöltä suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä. Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kummankaan osapuolen asioita aiemmin, koska tehtävään määrättävän henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa. Tärkeintä henkilön valinnassa on nimenomaan kokemus eroasioista, ei niinkään toimipaikan sijainti, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osapuolet eivät asuisi samalla paikkakunnalla tai avustajan voi valtuuttaa allekirjoittamaan sopimus. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät valitettavasti vielä hyväksy.
Erottelu pesänjakajan hoitamana
Anna Annian auttaa
Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset oikeudellista apua avoeron kanssa. Älä jää yksin, vaikka asiat tuntuisivat ylivoimaisilta ja kipeiltä.
Aiheesta lisää
Hyvitys avoeron yhteydessä – avoliiton purkamisen taloudelliset näkökohdat
Avoliitto eroaa merkittävästi avioliiton käsitteestä. Vaikka avopuolisot eivät ole oikeutettuja ositukseen tai tasinkoon kuten aviopuolisot, avoliittolaki mahdollistaa hyvityksen vaatimisen tietyissä tilanteissa. Avoliittolakia sovelletaan, kun avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai kun avoparilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä
Tiedätkö, miksi avioliitto kannattaa?
Avioliittojen suosio on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Tämän taustalla on erityisesti yleinen perhedynamiikan muutos, jossa avoliitot ovat vakiintuneet yleiseksi perhemuodoksi.
Puolisoiden elatusvastuu avio- tai avoeron jälkeen
Puolisoiden elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntö on, että molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatuksen tarkoitus on kattaa sekä puolisoiden yhteiset että kummankin henkilökohtaiset tarpeet. Puolisoiden elatusvastuu ei välttämättä tarkoita vain rahallista vastuuta.