Avoliitto ja ero

Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta vaan tehdään omaisuuden erottelu. Pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelua ei saada sovinnolla tehtyä.

Me olemme apunasi elämän monissa käänteissä

Anniasta saat ihmisen avuksesi silloin, kun tarvitset oikeudellista apua. Älä jää yksin, vaikka asiat tuntuisivat ylivoimaisilta ja kipeiltä.

Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan. Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.

Pesänjakajan valinta ja hakemus

Erottelu tulee tehtäväksi mikäli osapuolet ovat olleet avoliitossa yli 5 vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Kun erottelusta on riitaa ja osapuolet ovat erimieltä jostain asiaan liittyvistä kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin asiassa on haettava käräjäoikeudesta pesänjakaja suorittamaan asiassa erottelu osapuolten välillä. Pesänjakaja on yleensä eroasioita pitkään hoitanut asianajaja. Anniasta pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Pesänjakajan palkkiosta vastaavat osapuolet puoliksi, mutta yhteisvastuullisesti. Erotteluasian yhteydessä voi vaatia myös hyvitystä ja tällöin pesänjakaja ratkaisee asian. Mikäli pelkästään hyvitys tulee ajankohtaiseksi, tulee hyvitystä vaatia kanteella käräjäoikeudesta. Toinen osapuoli voi, milloin tahansa erotteluperusteen syntyhetken jälkeen hakea itsenäisesti pesänjakajan määräämistä toimittamalla käräjäoikeudelle hakemuksen sisältäen ehdokkaan suostumus. Tällöin osapuolen on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta henkilöltä suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä. Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kummankaan osapuolen asioita aiemmin, koska tehtävään määrättävän henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa. Tärkeintä henkilön valinnassa on nimenomaan kokemus eroasioista, ei niinkään toimipaikan sijainti, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osapuolet eivät asuisi samalla paikkakunnalla tai avustajan voi valtuuttaa allekirjoittamaan sopimus. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät valitettavasti vielä hyväksy.

Erottelu pesänjakajan hoitamana

Kun käräjäoikeus antaa määräyksen pesänjakajasta, järjestetään erottelukokous. Osapuolet on kutsuttava todisteellisesti kokoukseen. Kokouksessa selvitetään osapuolten varat ja velat eroperusteen syntyhetkellä. Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla osapuolten kanssa. Mikäli osapuolet pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon asiassa lopulliseksi ratkaisuksi. Sopimuksessa osapuolet luopuvat oikeudestaan moittia ratkaisua ja asia saa heti lainvoiman. Jos osapuolten välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja suorittaa erottelun lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että erottelu ei ole laillinen.

Aiheesta lisää

Miten osituksen esisopimus eroaa avioehtosopimuksesta?

28.7.2023 Ei kommentteja

Avioliittolain oletuksena on, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että osapuolten yhteenlaskettu netto-omaisuus jaetaan tasan, jos puolisot eroavat joko avioeron tai

Lue lisää »

Tiedätkö, miksi avioliitto kannattaa?

16.11.2022 Ei kommentteja

Avioliittojen suosio on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Tämän taustalla on erityisesti yleinen perhedynamiikan muutos, jossa avoliitot ovat vakiintuneet yleiseksi perhemuodoksi.

Lue lisää »

Puolisoiden elatusvastuu avio- tai avoeron jälkeen

14.12.2021 1 kommentti

Puolisoiden elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntö on, että molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatuksen tarkoitus on kattaa

Lue lisää »