- Etusivu
- Lakipalvelut yksityisille
- Perheasiat
- Avioero ja ositus
Avioero ja ositus
Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään. Puolisoiden varallisuuden jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sopimuksen laatiminen juristin avulla varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.
Erityisesti riitatilanteissa tarvitaan asiantuntemusta osituksessa, jotta varmistetaan taloudellisten asioiden oikeudenmukainen selvittäminen. Tarvittaessa opastamme neuvottelemaan osituksesta ja valvomme, että solmittava ositussopimus on asiakkaamme etujen mukainen. Mikäli ositusta varten joudutaan määräämään pesänjakaja, avustamme joka vaiheessa ja tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.
Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?
Ota meihin yhteyttä tasapuolisen osituksen laatimiseksi.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake
Ero ja lapset - esitietolomake
"*" näyttää pakolliset kentät
10+ kysymystä avioerosta
Katso juristin vastaukset yleisimpiin kysymyksiin erosta.
Nykyisin avioerohakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa syytä erolle.
Omaisuuden arviointipaketti ositus
Me autamme sinua arvioimaan omaisuuden. Osituksen alainen omaisuus on arvioitava ositusperusteen syntyhetken mukaiseen arvoon siis siihen hetkeen, kun avioero tuli vireille. Rahan arvostaminen ositus on helppoa, mutta esimerkiksi irtaimen ja kiinteän omaisuuden rahallinen arvo voi olla hankalampaa. Myös osituksen osapuolten välillä voi olla näistä erilaisia näkemyksiä, joka voi aiheuttaa riita. Ositus voi olla kauan tekemättä, joten ositushetkellä voi olla tarpeen arvioida omaisuus uudelleen.
Omaisuus tulee arvostaa käyvän hinnan perusteella. Käypä hinta tarkoittaa sitä summaa, joka omaisuudesta saataisiin myymällä. Näin pyritään arvostamaan omaisuus huomioiden yleinen hintataso. Esimerkiksi kiinteistöä voidaan verrata vastaavanlaisiin muihin kiinteistöihin samalla alueella ja niiden hintoihin. Käyttötavaroiden yleensä täysin mitätön ja ne yleensä arvioidaankin arvottomaksi. Arvostamisessa tulisi olla mahdollisimman huolellinen ja jos tuntuu, että asiassa tarvitaan apua, voi Annia auttaa arvostamisessa. Tällöin ulkopuolinen on arvostanut omaisuuden ja siten se on neutraalisti hyväksyttävissä jaon perustaksi. Omaisuuden arvostamisella on suuri vaikutus perinnönjaon sisältöön ja verotukseen, joten epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä juristeihimme.
1. Ositus - tasinko, mikä se on?
Tasinko tarkoittaa hyvitystä, jonka enemmän varallisuutta velkojen jälkeen omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän varallisuutta velkojen jälkeen omistavalle puolisolle avioeron yhteydessä.
Tasinko määritetään osituslaskelmalla. Osituslaskelmassa kummankin puolison avioeron vireille tulopäivänä (päivä, jolloin avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa, ei siis avioeron tuomitsemispäivä) nimissä olleesta omaisuudesta vähennetään kummankin puolison velat. Tällöin saadaan selville kummankin omaisuuden säästö. Se, jonka säästö on suurempi, maksaa tasinkoa. Osituksella tasataan omistukset tasan.
2. Yhteiselämän päättäminen - Kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin?
3. Puolison oikeus elatukseen
Pesänjakajan valinta ja hakemus
Kun osituksesta on riitaa ja osapuolet ovat erimieltä jostain asiaan liittyvistä kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin asiassa on haettava käräjäoikeudesta pesänjakaja suorittamaan asiassa ositus osapuolten välillä. Pesänjakaja on yleensä perinnönjakoasioita pitkään hoitanut asianajaja. Anniasta pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Pesänjakajan palkkiosta vastaavat osapuolet puoliksi, mutta yhteisvastuullisesti.
Toinen osapuoli voi, milloin tahansa ositusperusteen syntyhetken jälkeen hakea itsenäisesti pesänjakajan määräämistä toimittamalla käräjäoikeudelle hakemuksen sisältäen ehdokkaan suostumus. Tällöin osapuolen on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta henkilöltä suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä.
Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kummankaan osapuolen asioita aiemmin, koska tehtävään määrättävän henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa. Tärkeintä henkilön valinnassa on nimenomaan kokemus ositusasioista, ei niinkään toimipaikan sijainti, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osapuolet eivät asuisi samalla paikkakunnalla tai avustajan voi valtuuttaa allekirjoittamaan sopimus. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät valitettavasti vielä hyväksy.
Ositus pesänjakajan hoitamana
Kun käräjäoikeus antaa määräyksen pesänjakajasta, järjestetään osituskokous. Osapuolet on kutsuttava todisteellisesti osituskokoukseen. Osituskokouksessa selvitetään osapuolten varat ja velat ositusperusteen syntyhetkellä(avioero on tullut vireille). Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla osapuolten kanssa. Mikäli osapuolet pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon asiassa lopulliseksi ratkaisuksi. Sopimuksessa osapuolet luopuvat oikeudestaan moittia ratkaisua ja asia saa heti lainvoiman. Jos osapuolten välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja suorittaa osituksen lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että ositus ei ole laillinen.
Aiheesta lisää

Lapsen vieraannuttaminen
Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen.

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen
Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Lue jutustamme ohjeita avioeron hakemiseen.