Avioero ja ositus

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään. Puolisoiden varallisuuden jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sopimuksen laatiminen juristin avulla varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Erityisesti riitatilanteissa tarvitaan asiantuntemusta osituksessa, jotta varmistetaan taloudellisten asioiden oikeudenmukainen selvittäminen. Tarvittaessa opastamme neuvottelemaan osituksesta ja valvomme, että solmittava ositussopimus on asiakkaamme etujen mukainen. Mikäli ositusta varten joudutaan määräämään pesänjakaja, avustamme joka vaiheessa ja tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Ota meihin yhteyttä tasapuolisen osituksen laatimiseksi.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Kerro meille tilanteestasi täyttämällä tästä aukeava esitietolomake

Ero ja lapset - esitietolomake

"*" näyttää pakolliset kentät

Valitse sopiva vaihtoehto*

Haluan eron

Puolisoni haluaa eron

Lapset ja omaisuus*

Meillä on yhteisiä, alaikäisiä lapsia

Meillä ei ole yhteisiä, alaikäisiä lapsia

Meillä on kiinteistö tai muuta yhteistä omaisuutta

Meillä ei ole yhteistä omaisuutta

Lisätietoja tilanteestanne

Nimi*

Etunimi Sukunimi

Sähköposti*

Syötä sähköpostiosoite Vahvista sähköpostiosoite

Puhelin*

Kaupunki/postitoimipaikka

Annan luvan henkilötietojeni käsittelyyn*

Tietosuojaseloste
Tässä tietosuojaselosteessa kerrotaan, mitä henkilötietoja Asianajotoimisto Anniassa käsitellään sekä miten niitä kerätään, käsitellään ja suojataan.

1. Rekisterinpitäjä
Asianajotoimisto Annia Oy
Kaivokatu 1 Paasiaukio, 13100 Hämeenlinna

2. Rekisteristä vastaava yhteyshenkilö
Maria Puputti
maria@annia.fi

3. Rekisterin nimi
Asiakasrekisteri.

4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
Asiakasrekisterin tarkoitus on asiakassuhteiden ylläpito, hallinta ja asiakasviestintä sekä esteellisyyksien selvittäminen.

5. Rekisterin tietosisältö
Rekisteriin voidaan sisällyttää seuraavia henkilötietoja:

Nimi ja yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero)
Henkilötunnus
Asiakkuuden hoitamiseen liittyvät tiedot kuten yhteydenpito ja viestintä, toimeksiantojen hoitamiseen, laskutukseen ja perintään liittyvät tiedot, lainsäädännön edellyttämään toimeksiantajan tunnistamiseen liittyvät tiedot, muut toimenpiteet asiakassuhteen ylläpitämiseksi sekä näitä koskevat muutostiedot.
6. Säännönmukaiset tietolähteet
Rekisteriin tallennettavat tiedot saadaan asiakkaalta mm. www-lomakkeilla lähetetyistä viesteistä, sähköpostitse, puhelimitse, sopimuksista, asiakastapaamisista ja muista tilanteista, joissa asiakas luovuttaa tietojaan.

7. Tietojen luovutukset
Asiakasrekisteritietoja ei luovuteta yleisesti taikka säännönmukaisesti kenellekään.

8. Rekisterin suojauksen periaatteet
Asiakasrekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu. Asiakasrekisteriä käyttäviä henkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus myös käyttöoikeuden päättymisen jälkeen.

Kaikissa henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä rekisterinpitäjään yllämainitun posti- tai sähköpostiosoitteen kautta.

Olen tutustunut Asianajotoimisto Annia Oy:n tietosuojaselosteeseen ja hyväksyn, että tietojani säilytetään ja käytetään tietosuojaselosteen mukaisesti.

Comments

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lue myös miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

10+ kysymystä avioerosta

Katso juristin vastaukset yleisimpiin kysymyksiin erosta.

1. Miten avioeroa haetaan?

Avioerohakemuksen voi toimittaa asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina.

2. Voiko toinen puoliso hakea yksin avioeroa, jos toinen puoliso ei sitä halua?

Kyllä, avioeroa voi hakea joko toinen puoliso yksin tai molemmat puolisot yhteisesti. Toisin sanoen toinen puoliso ei voi estää avioeroa kieltäytymällä jättämästä avioerohakemusta.

3. Pitääkö avioeroa hakiessa esittää jotain syitä erolle?

Nykyisin avioerohakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa syytä erolle.

4. Miten ratkaistaan kumpi puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin?

Tämäkin asia voidaan puolisoiden kesken sopia. Viimekädessä asia voidaan jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

5. Onko avioerossa aina puolen vuoden harkinta-aika?

Ei, jos puolisot ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, voi käräjäoikeus tuomita heidät avioeroon ilman harkinta-aikaa. Tämä erillään asuminen tulee kuitenkin jollain tavalla osoittaa. Tällaisessa tilanteessa on usein hyvä turvautua lakimiehen apuun.

6. Jos toisella puolisolla on huomattavasti enemmän omaisuutta ennen avioliittoa, saako toinen puoliso automaattisesti tästäkin puolet erossa?

Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioerosta. Avioero- osituksessa voidaan huomioida puolisoiden kerryttämä omaisuus ennen avioliittoa. Erityisesti saatetaan huomioida tilanne, jossa avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puolison panos yhteiselämään voi olla muutakin kuin rahallista. Oleellista on, että tällaisen tilanteen huomioimista osituksessa pitää osata vaatia.

7. Mikä olisi paras keino turvata oma omaisuus, jonka on ennen avioliittoa kerryttänyt?

Puolisoiden välillä olisi hyvä laatia avioehtosopimus avioliiton solmimisen yhteydessä. Asiantunteva lakimies, joka huomioi molempien puolisoiden tarpeet, voi tällaisen sopimuksen laatia.

8. Jos aviopuolisoilla on yhteisiä lapsia, miten lasten asioista päätetään erossa?

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Viimekädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.

9. Kuinka kauan avioeron voimaantulo ja omaisuuden ositukseen liittyvä käsittely kestää?

Normaalitilanteessa hieman yli puoli vuotta, mutta riitaiset tapaukset saattavat kestää useita vuosia.

10. Miten ja milloin avioerohakemuksen voi perua?

Avioerohakemuksen voi perua harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon. Hakemuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Tämä peruutusilmoitus pitää molempien puolisoiden allekirjoittaa.

11. Mitä tapahtuu käytännössä avioero-osituksessa, jossa on pesänjakaja?

Pesänjakaja on kuin tuomari, ulkopuolinen taho, joka viime kädessä suorittaa osituksen, jos osapuolet eivät pääse sovintoon asiasta. Pesänjakaja kutsuu osapuolet kokoukseen ja pyytää osapuolia ilmoittamaan näkemyksen ja niiden perusteet kirjallisesti ja suullisesti. Kokoukset järjestetään pesänjakajan toimistolla. Jos sovintoon ei päästä, jako päättyy pesänjakajan antamaan kirjalliseen ositusratkaisuun, jota voi moittia käräjäoikeuteen.

12. Miksi ositus- tai erottelusopimus?

Avio-oikeusyhteys katkeaa, kun kirjallinen jakosopimus on tehty ja allekirjoitettu. Ositus- ja erotteluvaadeoikeus säilyy siten voimassa, vaikka aikaa kuluu. Ositus lisää myöhemmin perinnönjaossa työmäärää ja aiheuttaa riitaa, varsinkin jo puolisoilla on eri perilliset. Omistussuhteet saadaan selkiytettyä ja haluttuun tilaan helposti yhdellä asiakirjalla, esimerkiksi jos toinen osapuoli lunastaa yhteisen kiinteistön toiselta.

Omaisuuden arviointipaketti ositus

Me autamme sinua arvioimaan omaisuuden. Osituksen alainen omaisuus on arvioitava ositusperusteen syntyhetken mukaiseen arvoon siis siihen hetkeen, kun avioero tuli vireille. Rahan arvostaminen ositus on helppoa, mutta esimerkiksi irtaimen ja kiinteän omaisuuden rahallinen arvo voi olla hankalampaa. Myös osituksen osapuolten välillä voi olla näistä erilaisia näkemyksiä, joka voi aiheuttaa riita. Ositus voi olla kauan tekemättä, joten ositushetkellä voi olla tarpeen arvioida omaisuus uudelleen.

Omaisuus tulee arvostaa käyvän hinnan perusteella. Käypä hinta tarkoittaa sitä summaa, joka omaisuudesta saataisiin myymällä. Näin pyritään arvostamaan omaisuus huomioiden yleinen hintataso. Esimerkiksi kiinteistöä voidaan verrata vastaavanlaisiin muihin kiinteistöihin samalla alueella ja niiden hintoihin. Käyttötavaroiden yleensä täysin mitätön ja ne yleensä arvioidaankin arvottomaksi. Arvostamisessa tulisi olla mahdollisimman huolellinen ja jos tuntuu, että asiassa tarvitaan apua, voi Annia auttaa arvostamisessa. Tällöin ulkopuolinen on arvostanut omaisuuden ja siten se on neutraalisti hyväksyttävissä jaon perustaksi. Omaisuuden arvostamisella on suuri vaikutus perinnönjaon sisältöön ja verotukseen, joten epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä juristeihimme.

1. Ositus - tasinko, mikä se on?

Tasinko tarkoittaa hyvitystä, jonka enemmän varallisuutta velkojen jälkeen omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän varallisuutta velkojen jälkeen omistavalle puolisolle avioeron yhteydessä.

Tasinko määritetään osituslaskelmalla. Osituslaskelmassa kummankin puolison avioeron vireille tulopäivänä (päivä, jolloin avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa, ei siis avioeron tuomitsemispäivä) nimissä olleesta omaisuudesta vähennetään kummankin puolison velat. Tällöin saadaan selville kummankin omaisuuden säästö. Se, jonka säästö on suurempi, maksaa tasinkoa. Osituksella tasataan omistukset tasan.

2. Yhteiselämän päättäminen - Kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Kun yhteiselämä aviopuolison kanssa päättyy, usein asumisjärjestelyt muuttuvat ja voi herätä kysymys siitä, kumpi saa jäädä asumaan kotiin, jossa on aiemmin asuttu yhdessä. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun siitä, kumpi jää yhteiseen kotiin asumaan, voi asiaan hakea ratkaisua lopulta käräjäoikeudelta yhteiselämän lopettamiseen. Tällöin käräjäoikeus päättää kumpi puolisoista saa jäädä yhteiseen kotiin asumaan ja toinen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista. Lisäksi tuomioistuin voi myös oikeuttaa kotiin jääneen puolison käyttämään muun muassa tiettyä toiselle puolisolle kuuluvaa arkikäyttöomaisuutta. Usein tämä kysymys herää ositusasian yhteydessä ja päätös on voimassa, kunnes ositusasia on päättynyt. Tarvittaessa voimme opastaa sinua neuvottelemaan asumisesta, tekemään hakemuksen yhteiselämän lopettamiseksi ja avustamme prosessin edetessä. Mikäli pohdit avioerotilanteessa, miten sinun kannattaisi edetä puolisoiden asumista koskevan asian kanssa, ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

3. Puolison oikeus elatukseen

Kun avioliitto päättyy, usein myös yhteiseen talouteen liittyvät järjestelyt muuttuvat. Elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntöisesti molempien puolisoiden tulee kykyjensä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Joissain tapauksissa on kuitenkin mahdollista sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja tapa, jolla se suoritetaan. Joissain tapauksissa puolison laiminlyödessä elatusvelvollisuutensa tai puolisoiden asuessa erillään, voidaan toinen puoliso velvoittaa maksamaan elatusapua eräin perustein. Lisäksi eräissä tapauksissa puoliso voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua myös avioeron vahvistamisen jälkeen. Erotilanteessa voi olla hyvä turvautua lakimiehen apuun, jotta voit turvata oikeutesi. Voimme auttaa sinua arvioimiaan tilannettasi sekä opastaa ja auttaa prosessin edetessä. Mikäli avioeroon liittyvät oikeudelliset asiat ja niiden järjestyminen mietityttää sinua, ota meihin yhteyttä.

Pesänjakajan valinta ja hakemus

Kun osituksesta on riitaa ja osapuolet ovat erimieltä jostain asiaan liittyvistä kysymyksestä, ei asiaa saada sovittua sovintosopimuksella. Tällöin asiassa on haettava käräjäoikeudesta pesänjakaja suorittamaan asiassa ositus osapuolten välillä. Pesänjakaja on yleensä perinnönjakoasioita pitkään hoitanut asianajaja. Anniasta pesänjakajan tehtäviä hoitaa asianajaja Maria Puputti. Pesänjakajan palkkiosta vastaavat osapuolet puoliksi, mutta yhteisvastuullisesti.

Toinen osapuoli voi, milloin tahansa ositusperusteen syntyhetken jälkeen hakea itsenäisesti pesänjakajan määräämistä toimittamalla käräjäoikeudelle hakemuksen sisältäen ehdokkaan suostumus. Tällöin osapuolen on ensin pyydettävä tehtävään ehdotetulta henkilöltä suostumus, jolloin tarkistetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä.

Esteellisyys tarkoittaa, ettei asianajaja ole hoitanut kummankaan osapuolen asioita aiemmin, koska tehtävään määrättävän henkilön tulee olla puolueeton ja esteetön asiassa. Tärkeintä henkilön valinnassa on nimenomaan kokemus ositusasioista, ei niinkään toimipaikan sijainti, sillä nykyään kokouksiin voi kätevästi osallistua etänä. Allekirjoituksetkin voidaan hoitaa tarvittaessa postitse, vaikka osapuolet eivät asuisi samalla paikkakunnalla tai avustajan voi valtuuttaa allekirjoittamaan sopimus. Sähköisiä allekirjoituksia viranomaiset eivät valitettavasti vielä hyväksy.

Ositus pesänjakajan hoitamana

Kun käräjäoikeus antaa määräyksen pesänjakajasta, järjestetään osituskokous. Osapuolet on kutsuttava todisteellisesti osituskokoukseen. Osituskokouksessa selvitetään osapuolten varat ja velat ositusperusteen syntyhetkellä(avioero on tullut vireille). Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla osapuolten kanssa. Mikäli osapuolet pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon asiassa lopulliseksi ratkaisuksi. Sopimuksessa osapuolet luopuvat oikeudestaan moittia ratkaisua ja asia saa heti lainvoiman. Jos osapuolten välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja suorittaa osituksen lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että ositus ei ole laillinen.

Aiheesta lisää

Lapsen vieraannuttaminen

14.9.2022 Ei kommentteja

Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen.

Lue lisää »

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

24.8.2022 Ei kommentteja

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.

Lue lisää »

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

18.5.2022 3 kommenttia

Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Lue jutustamme ohjeita avioeron hakemiseen.

Lue lisää »