Konkurssi kestää usein vähintään useamman kuukauden. Konkurssin etenemisessä on tietyt määräajat, joita pesänhoitajan on noudatettava. Konkurssin erivaiheissa määräajat vaihtelevat ja ne lasketaan lähtökohtaisesti edeltävän vaiheen päättymisestä. Yksinkertaistettuna konkurssin vaiheet ovat konkurssihakemusvaihe-konkurssin määrääminen ja alkaminen-konkurssin haltuunotto ja selvitys pesäluettelon ja vellisselvityksen laatiminen-mahdollinen raukeamisvaihe-valvontapäivä-velkojainkokous-jakoluettelovaihe-lopputulitysvaihe ja lopetustoimet.
Konkurssi alkaa sillä, että yritys haetaan konkurssiin käräjäoikeudesta. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai velkoja. On myös mahdollista, että velallinen ja velkoja tekevät hakemuksen yhdessä. Kun velkoja hakee konkurssia, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi velalliselle ja varaa tälle tilaisuuden lausua asiasiasta. Käräjäoikeus tutkii konkurssiin asettamisen edellytykset ja pitää pääkäsittelyn, mikäli asia on riitaisa ja sitä on nimenomaisesti pyydetty. Hakemuksen yhteydessä voidaan pyytää tiettyä pesänhoitajaa hoitamaan konkurssipesää. Pesänhoitajan määräämiseen tarvitaan pesänhoitajan suostumus.
Mikäli käräjäoikeus toteaa konkurssin edellytysten täyttyvän eikä muuta estettä ole konkurssiin asettamiselle, velallinen asetetaan konkurssiin. Samalla käräjäoikeus määrää pesänhoitajan kuultuaan ensin suurimpia velkojia, pesänhoitajaa ja mahdollisesti velallista, muita velkojia ja palkkaturvaviranomaista. Velallinen menettää oikeutensa konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen konkurssiin asettamispäivästä lukien. Pesänhoitaja ottaa viivytyksettä velalliseen yhteyttä ja konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuunsa. Samalla pesänhoitaja aloittaa tarvittavat hallinnolliset selvitykset ja toimet pesänhoitamiseksi.
Pesänhoitaja
Pesänhoitajan on hoidettava konkurssipesää hyvän pesänhoitotavan mukaan. Tämä edellyttää pesänhoitajalta ammattitaitoa ja aktiivisuutta. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu muun muassa konkurssipesän hoitaminen, varallisuuden realisointi, pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen, mahdollisen rikosilmoituksen tekeminen, valvontapäivän määrääminen, velkojainkokouksen pitäminen ja koolle kutsuminen, puolueeton vuorovaikuttaminen velallisen ja velkojien kanssa, jakoluettelon laatiminen ja jako-osien tilitys ja niin edelleen.
Konkurssi voi myös peruuntua, kumoutua tai raueta. Monet konkurssit raukeavat varojen puutteen takia tai ettei konkurssipesällä ole varoja konkurssikustannusten hoitamiseksi. Konkurssin raukeaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että konkurssi päättyy pesänhoitajan hakemuksesta tuomioistuimen päätöksellä. Kun konkurssi päättyy, siirtyy velallisen jäljellä oleva omaisuus velalliselle. Samoin aikaisemmat velvoitteet jäävät voimaan. Kuitenkin yhtiöoikeudellisesti konkurssin raukeaminen tarkoittaa usein sitä, että yritys purkautuu varojen puutteen takia.
Jos konkurssi ei peruunnu, kumoudu tai raukea se jatkuu toiseen vaiheeseen eli täysimittaisena. Tällöin pesänhoitaja määrää valvontapäivän, jolloin velkojien on viimeistään valvottava saatavansa. Pesänhoitaja kutsuu myös velkojat koolle. Pesänhoitaja laatii jakoluettelon ja lopulta lopputilityksen. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on vahvistettu ja varat jaettu.
Anna Annian auttaa
Voit keskustella kanssamme konkurssin vaikutuksista ja konkurssihakemuksen laadinnasta sekä hakea asianajajaamme pesänhoitajaksi. Me hoidamme niin isot kuin pienet konkurssit lainmukaisesti ja hyvää pesänhoitotapaa noudattaen. Katso myös tarjoamamme lakipalvelut yrityksille ja Ota yhteyttä!
Artikkelin on kirjoittanut:
Samuli Flink, OTM
